Aihe: Yliopisto

Akateeminen hohto kaipaa kirkastusta

Ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet henkilöstöpolitiikassaan yliopistoja paremmin. Yliopistot tarjoavat pätkätöitä ja epätasaista palkkausta, kun ammattikorkeakoulut houkuttelevat vakituisilla työsuhteilla ja tasaisella palkkauksella. Tiedot käyvät ilmi 25 maata kattavasta vertailututkimuksesta Changing Academic Profession, johon Suomessa vastasi 1 453 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työntekijää. Suomen kyselyosuuden toteutti Tampereen yliopiston Higher Education Group vuosina 2007-2008.

Sosiaalisuus katosi yliopistosta

Sosiaalisuus on kadonnut yliopistosta. Sosiologian emeritusprofessori Raimo Blom harmittelee, että yliopisto on muuttunut hierarkkiseksi kiintiöyhteisöksi, jonka elämä on kiireistä ja ilotonta. Blom kirjoittaa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan 60-vuotisjuhlakirjassa, että yliopiston eri tasojen välillä vallitsee kilpailu, joka ei johdu luonnevioista vaan kilpailun pakkolaista. Kilpailun kohteina ovat virkapaikat, palkat, määrärahat, julkisuus ja arvoasemat.

Yliopiston sosiaalisuus muutti muotoaan

Pelitutkija Annakaisa Kultima uskoo, että yliopiston sosiaalisuus on siirtynyt uusiin paikkoihin. – Ehkä se yhteisöllisyys on erilaista tai eri paikassa, se ilmenee eri tavalla. En tiedä tunnenko yhteisöllisyyttä koko yliopiston tasolla, mutta ehkä se on siirtynyt pienempiin ryhmiin. Esimerkiksi hypermedialabran porukka, niin tunnen kyllä tosi vahvasti kuuluvani heihin.

Formaattiyhteiskunta

Meitä tutkijoita on jo pitkään patistettu tuotteistamaan oma osaamisemme. Neuvokas tutkija osaa hyödyntää omat tutkimustuloksensa ja tehdä niistä kaupallisesti kannattavaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden visioissa siintää luova akateeminen yritysklusteri, jossa väitelleet tutkijat eivät jää apurahojen varaan roikkumaan vaan perustavat yrityksiä, jotka imuroivat Tekesin ja Sitran rahat yliopistolle.

”Maksuton koulutus on epäoikeudenmukaista”

Maksuton korkeakoulutus on yleisen uskomuksen vastaisesti epäoikeudenmukaista. Näin väittävät korkeakouluhallinnon tutkijat Seppo Hölttä ja Jussi Kivistö tuoreessa artikkelikokoelmassa Kuka maksaa ja miten? Lukukausimaksuista käytyä keskustelua he moittivat pinnalliseksi. Maksuttomuuden vaatimus hyväksytään annettuna, ja maksullisuutta pidetään automaattisesti oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vastaisena.

Väitöskirja unohtuu kuoroharjoituksissa

Vierailu Händel-kuoron harjoituksissa osoittaa, että kuorolaulu ei ole mikään tylsä ja totinen harrastus. Noin 80 hengen kuorossa on laulajia 15-vuotiaasta yli 80-vuotiaisiin asti. Mukana on myös useita Tampereen yliopiston työntekijöitä, muun muassa sosiaalitutkimuksen laitoksella työskentelevä Laura Huttunen, Lääketieteellisen teknologian instituutissa väitöskirjaa tekevä Kia Kemppainen sekä vahtimestari Seppo Nieminen. Kuoron taiteellinen johtaja on Debra Gomez-Tapio, joka opettaa englantia kielikeskuksessa.

Suunnistusta ja syöpägenetiikkaa

Riina Kuuselo tutkii syöpäsoluja Tampereen yliopiston Lääketieteellisen teknologian instituutissa IMT:ssä. Valmisteilla on väitöskirja haimasyövän genetiikasta. Jatko-opintojen ohessa hän on Suomen huipputason suunnistaja.

Tampereen urheiluakatemialle huippuakatemiastatus

Suomen Olympiakomitean hallitus on myöntänyt Tampereen urheiluakatemialle huippuakatemiastatuksen. Sen perusteena oli Olympiakomitean keväällä tekemä auditointi.

Akateemiset naiset palkitsivat nuoria

Tampereen akateemisten naisten yhdistys on toiminut 60 vuotta. Juhlavuotensa tavoitteeksi se on asettanut eri ikäpolvia edustavien akateemisten naisten lähentymisen ja verkottumisen. Yhdistys halusi muistaa 60-vuotisjuhlassaan ansioituneita opinnäytteen tekijöitä.

Lisää puheviestintää yliopisto-opintoihin

Suuri osa Tampereen yliopiston opiskelijoista käy opintojensa aikana vain yhden puheviestinnän kurssin. Yliopistosta valmistuneet ovat tyytyväisiä saamaansa puheviestinnän opetukseen, mutta työelämässä tarvittavien viestintätaitojen kannalta olisi hyvä, jos puheviestinnän opetusta olisi enemmän. Tämä käy ilmi Hannele Koivuojan ja Pekka Isotaluksen artikkelista kirjassa Akateeminen puheviestintä. Kuinka opettaa puheviestintää yliopisto-opiskelijoille?