Aihe: Yliopisto

Turun tulosvertailu heikolla pohjalla

Turun yliopiston koulutussosiologien tutkimus Suomen yliopistojen tieteellisen toiminnan tuloksellisuudesta on osoittautunut menetelmiltään epäluotettavaksi.

Panosten ja tulosten epälooginen määrittely johti tutkimuksessa siihen, että Tampereen lääketiede tulkittiin alallaan valtakunnan heikoimmaksi, vaikka se on onnistunut hankimaan jopa 20 kertaa muita enemmän yksityistä tutkimusrahaa. Tämä menestys määriteltiin laskelmassa tappioksi.

”Yliopisto kaipaa vahvaa johtajuutta”

Yliopistosta ei tule bisnestä, mutta vahvan johtajuuden se saa. Rehtori Kaija Holli ja hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo ovat yhtä mieltä siitä, miten Tampereen yliopisto kulkee kohti uuden yliopistolain aikaa.

– Asiantuntijaorganisaatio ei ole tottunut siihen, että sitä johdetaan eivätkä siellä työskentelevät ole halunneet tulla johdetuiksi. Tämän vuoden aikana on käynyt ilmi, että kyllä täällä meidän yliopistossa kaivataan vahvaa johtajuutta, Holli sanoo.

Uuteen yliopistoon

Viimeksi kuluneen vuoden aikana suomalaisia yliopistoja on uudistettu kohisten. Kesällä voimaan astunut yliopistolaki on käytännössä tarkoittanut aikamoista muutostöiden savottaa ennen kaikkea yliopistojen yleishallinnossa, taloushallinnossa ja yliopistojen sisäisissä säännöstöissä. Talouden näkökulmasta emme ole enää ensi vuoden alusta valtion virasto, pikemminkin taloudenpidon tulee vastata yksityisen yrityksen toimintaa. Myös henkilöstön asema muuttuu, siirrymme valtion virkamiehistä työsopimussuhteisiin, tämä taas merkitsee monien oikeuksien ja velvollisuuksien muutoksia. Sen sijaan itse tutkimukseen ja opetukseen taikka opiskelijoiden asemaan yliopiston juridisen aseman muutoksella ei ole juurikaan vaikutuksia.

Aseveljien akatemia

Tampereen punaiseksi väitetty yliopisto syntyi asevelihengen tuloksena, kun kokoomuslainen Yrjö Silo (1917–1982) rintamakavereineen taisteli Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Tampereelle.

– Asevelipoliitikot antoivat merkittävän panoksen sille, että yliopisto tänne saatiin, sanoo Elina Martikainen, jonka Suomen historian lisensiaatintyö Yrjö Silosta ja aseveljeyden hengestä tarkastettiin marraskuussa.

Akateeminen ajattelu ei riitä työnantajalle

Akateeminen koulutus avartaa ajattelua ja kehittää hahmotuskykyä myös työelämää varten. Työnantajat vaativat kuitenkin konkreettisia käytännön taitoja, joita olisi hyvä opettaa enemmän yliopistossakin.
Anna Halonen tutki sosiaalipsykologian gradussaan Tampereen yliopistosta valmistuneiden sosiologien ja sosiaalipsykologien työllistymistä.

Yhdenmukaisuutta verkkoon

Tietohallinnon johtoryhmän ohjaamana on käynnistymässä hanke, jossa pyritään tuomaan yliopiston verkkosivuille lisää yhtenäisyyttä ja parantamaan verkkojulkaisemisen tukea.

Tampereen yliopiston www-sivuilla on ollut alusta alkaen periaatteena, että yliopiston yksiköt ovat saaneet varsin vapaasti päättää omien kotisivujensa ulkoasusta ja sisällöstä. Periaate on toiminut osittain hyvin ja osittain huonosti.

Verkkojournalismi kaipaa pelisääntöjä

Verkkojournalismin nopea tahti nopeuttaa myös toisilta tiedotusvälineiltä lainaamista, jolloin alkuperäisen jutun tehnyt tiedotusväline tai toimittaja jää usein pienelle huomiolle. JSN:ssä onkin vireillä selvitys siitä, pitäisikö journalistin ohjeita muokata muun muassa lainaamisen osalta. Neuvoston puheenjohtajan Pekka Hyvärisen mielestä lainaamisen täytyy ilman muuta olla sallittua, mutta ala haluaa ohjeet siitä, missä mittakaavassa toisten juttuja voidaan lainata ja miten alkuperäisen jutun tekijän pitäisi saada tunnustusta työstään.

Oppimisen taidot hukassa

Yliopisto-opiskelijoilla on vaikeuksia ohjata omaa toimintaansa. Itsenäinen työnsuunnittelu on monelle haaste. Opintopsykologi Satu Eerola on huolissaan opiskelijoiden oppimisen taidoista.

– Tenttikirja kiinnostaa, mutta ei saa itsestään irti, että miten toteutan tämän päivän, Eerola kuvailee.

Lepohetki tarjottimella

Moni pysähtyi oudon ilmiön edessä yliopiston Päätalon yhdyskäytävällä, jota pitkin opiskelijat juoksevat luennolta toiselle. Pänttäämisen sijasta tarjolla oli levähdystauko salissa, jossa musiikista ja valoshowsta vastasi Tampereen teknillisen yliopiston elektronisen musiikin kerho.

Moniarvoisuus uhattuna

Suurin huolenaihe ei ole elinkeinoelämän tulo yliopistojen hallituksiin vaan se, että monimuotoisuus ja moniarvoisuus heikkenevät. Näin tulkitsee kasvatustieteen tutkija Tuukka Tomperi uuden yliopistolain arvostelijoiden tuntemuksia nyt, kun kesällä hyväksytty laki on tulossa voimaan vuodenvaihteessa.