Kovassa kilpailutilanteessa pitää tehdä entistä parempia rahoitushakemuksia ja voittaa entistä enemmän muita, sanoo Comet-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pentti Raittila.

Kilpailu tutkimusrahoituksesta kovenee.

Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen (Comet) tutkimusjohtaja Pentti Raittila kertoo, että keskuksen tärkeimmät rahoittajat vähentävät tänä vuonna rahoitustaan.

– On selvää, että jos aiomme saman verran saada hankkeita läpi, niin silloin pitää tehdä parempia hakemuksia ja voittaa entistä enemmän muita, Raittila sanoo.

Cometin tutkimustyön suurimmat rahoittajat ovat Suomen Akatemia, Tekes ja Helsingin Sanomain säätiö. Lisäksi rahoitusta haetaan muun muassa Viestintäalan tutkimussäätiöltä, viestintävirastolta ja mediayrityksiltä. EU-hakemuksissa Comet on ollut muiden partnerina.

Tutkimustarpeet media-alalla ovat isot, mutta mediayritykset elävät yhä kireämmin ja niillä on yhä vähemmän rahaa annettavaksi tutkimukseen. Lue lisää »

Tutkijan tukena rahamaailmassa. Hakuasiantuntija Sanna Kivimäki auttaa rahoituksen hakemisessa Kaupin kampuksella.

Täydentävän tutkimusrahoituksen osuutta pyritään kasvattamaan Tampereen yliopistossa.

– Näinä kireinä taloudellisina aikoina se on kova työ. Mutta siinä meidän olisi onnistuttava, koska perusrahoitus ei ole oleellisesti lisääntynyt eikä ole varmaan lisääntymässäkään, sanoo Tampereen yliopiston tutkimuspalvelupäällikkö Hannele Auffermann.

Yliopiston rahoitus koostuu valtion osuudesta ja täydentävästä rahoituksesta eli ulkopuolelta hankittavasta rahoituksesta. Vuonna 2010 täydentävän rahoituksen osuus oli tilinpäätöksessä 39 prosenttia, ja viime vuonna sen arvioidaan olleen 38 prosenttia. Täydentävästä rahoituksesta suurin osa menee tutkimukseen.

– Muuta keinoa ei ole kuin koettaa entisestään parantaa hakemusten laatua ja saada hakemuksia entistä enemmän maailmalle. Lue lisää »

Keskustelua

Joulun alla minua, työelämäntutkijaa, pyydettiin henkilöstönkehittämisyksikköön. Siellä innostuneet kehittäjät kertoivat, että Tampereen yliopiston henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin toimintaperiaatteiden tausta-ajatukseksi nostetaan idea kestävästä työelämästä.

Yliopistotyönantajani oli saanut vihiä, että mahdollisesti ymmärtäisin, mitä on kestävä työelämä ja siksi minua pyydettiin osallistumaan kotiyliopistoni kehittämistoimintaan. En epäröinyt hetkeäkään, vaan lupauduin mukaan miettimättä, mistä mahdollisesti löytäisin tarvittavan ajan tai mitä kaikkea työtä vastaan tulisi. Lue lisää »

Viha on yhtä yleinen tunne kuin depressio ja ahdistuneisuus, mutta sitä ei hoideta yhtä paljon. Martti Tuomisto kertoo, että viha on nyt otettu erityishuomion kohteeksi psykoterapeuttien koulutuksessa.

Viha on psykiatriassa laiminlyöty ja huonosti tunnistettu vaiva, joka on merkittävä sydän- ja verisuonitautien taustatekijä. Suuri osa vihaisuudesta kärsivistä ihmisistä jää vaille hoitoa.

– Monilla ahdistuneisuusongelmilla on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin. Vihaisuus on myrkyllisin emootio, joka liittyy sydän- ja verisuonisairauksiin, sanoo Tampereen yliopiston psykologian professori Martti Tuomisto.

Tuomisto on julkaissut yhdessä Lauri Parkkisen kanssa kirjan vihaisuuden hoidosta ja sen yhteydestä hyvinvointiin ja terveyteen. Lue lisää »

Perussuomalaisten kannatuksen nousu viime kevään eduskuntavaaleissa kertoo politiikan murrosaallosta, joka voi johtaa koko puoluejärjestelmän muutokseen.

– Tässä on ensimmäinen todellinen murrosaalto menossa. Tämä perussuomalaisten kannatus on pinnan alla olevan tyytymättömyyden siirtymävirran puhkeaminen. Se oli niin kuin kevättulva, kuvailee valtio-opin emeritusprofessori Olavi Borg. Lue lisää »

– Jos Suomi ei selviä vanhuspalveluistaan, on edessä maailmanloppu. Eihän silloin mikään muukaan maa voi selvitä, huudahti gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopiston vanhuspalvelupaneelissa tammikuussa.

Jylhän mielestä suhtautuminen väestörakenteen muutokseen on ollut yksiniittistä. Rakenteellinen viive haittaa, muutokseen ei ole sopeuduttu.

Yksityisen Mawell Caren toimitusjohtaja Timo Koistinen sanoi, että palveluja leikkaamatta ei selvitä. Lue lisää »

Taina Repo

Saksan maalla on vuosien mittaan kirjoitettu paljon tohtoreista. Enemmän tosin niistä, jotka ovat kopioineet tohtorinväitöskirjastaan merkittävän osan toisten kirjoituksista. Kuuluisin esimerkki meilläkin lienee entinen puolustusministeri Karl-Theodor Freiherr zu Guttenberg. Hienon nimensä lisäksi Guttenberg halusi tohtoriksi ja oikoi kulmia. Lue lisää »

Helena Collin

Jälleen on se aika vuodesta, kun mieleen kumpuaa ajatus, että minun pitäisi liikkua tai ehkä enemmän harrastaa liikuntaa. Mistä tämä ajatus oikein kumpuaa jokaisen vuoden alussa? Haaveilenko edelleen bikinikunnosta, olenko kuntokeskuksen värikkään ja menevän mainoksen uhri vai onko niska heti loman jälkeen ihan jumissa?

Tiedämme, miten liikunta vaikuttaa meidän fyysiseen kuntoomme. Lue lisää »

Vuosi yliopiston rakenneuudistuksesta

– Muutos on kaikesta huolimatta mennyt yllättävän hyvin. Uskon, että kaoottisin tilanne on nyt ohi, sanoo Tampereen yliopiston henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Salojärvi.

Nyt on eletty vuoden ajan uusissa rakenteissa. Suuri mullistus tapahtui opiskelun ja tutkimuksen tukipalveluissa, jotka kaikki keskitettiin yliopistopalveluihin. Lue lisää »

Matti Parjanen

Ulkovaltojen suurlähettiläiden diplomaattisiin tapoihin kuuluu vierailla maamme yliopistoissa. Aina joskus sattuu vierailija olemaan erityisen kiinnostava. Omalle vararehtorikaudelleni osui ainakin kaksi tällaista tapausta. Ensimmäinen oli Irakin suurlähettiläs, Saddam Husseinin entinen varapresidentti, joka oli törmäillyt esimiehensä edessä ja karkotettiin lähettilääksi kylmään Suomeen. Hänen kautensa Suomessa päättyi ilmeiseen myrkytykseen. Ruumisarkku lensi pikavauhtia Irakiin. Lue lisää »