– Kentällä odotetaan, että nyt tehdään jotakin. Tähän odotukseen rehtoraatilla on aikomus vastata, sanoo rehtori Kaija Holli.

Tulossa on muutos. Tampereen yliopiston rehtoraatti ohjaa yliopistoa kohti uudistusta, joka koskee strategiaa, sisältöjä, toimintatapoja, rakenteita ja rahoitusmallia.

– Meidän täytyy tehdä totaaliremontti täällä yliopistossa, jotta me pärjätään tulevaisuudessa, sanoo rehtori Kaija Holli. Lue lisää »

Anja Heikkinen

Eri puolilla yliopistoa on viime aikoina väsätty ”painotettuja toimenpiteitä vuodesta 2010 lähtien” ja käynnistymässä on ankara opetuksen kehittämistyö. Erinäisten sääntö- ja sopimusluonnosten vilistessä ohi silmien ei yksi paperi eroa muista, mutta strategiaa kai tässä jalkautetaan.

Ohi livahti myös suomalainen tutkintojen viitekehysluonnos, joka ennakoi elinikäisen oppimisen osaamislähtöisten pätevyyksien sekä koulutustarjonnan laatujärjestelmän viitekehyksien luomista EU-Eurooppaan. Hankalan kuuloinen sanasto tarkoittaa sitä, että koulutustoiminnan ja kasvu- ja oppimisprosessien sijasta kirstunvartijoita kiinnostavat ihmisten oppimisen tulokset. Erot opillisten, ammatillisten ja vapaasti sivistävien koulutusmuotojen ja -asteiden välillä menettävät merkityksensä, kun pätevyyksiä arvioidaan elinikäisen oppijuuden ja työllistyvyyden perustalta. Lue lisää »

Risto Heiskala

“Jos annatte aikaa, rahaa ja työrauhaa, me annamme huipputiedettä”

Suomalaisyliopistojen aineelliset resurssit ovat niin vähäiset, etteivät ne yllä tasavertaiseen kilpailuun kansainvälisten huippuyliopistojen kuten Cambridgen, Harvardin ja Stanfordin yliopistojen kanssa. Suomalaiset yliopistot näyttävät kansainvälisessä vertailussa pikemminkin opetusteollisuuden haaralta kuin tutkimusyliopistoilta.

Näin arvioi Tampereen yliopiston Yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtaja,  professori Risto Heiskala puheessaan Suomen tieteen tila ja taso -raportin julkaisutilaisuudessa marraskuussa. Raportin mukaan Suomen tiede on pudonnut viime vuosien aikana OECD:n kärkiryhmästä. Lue lisää »

Yhteiskuntatieteiden opiskelijoista 11 prosenttia ilmoittaa suhtautuvansa biologisiin selityksiin myönteisemmin kuin uskaltaa muille myöntää. Miesopiskelijoista lähes kuudesosa (15%) näyttää salaavan todellisuuden luonnetta koskevia näkemyksiään.

Tämä käy ilmi Janne Kivivuoren ja Petteri Pietikäisen opiskelijoiden ihmiskuvia koskeneesta kyselystä. Kivivuori on sosiologian dosentti ja Pietikäinen aate- ja oppihistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Artikkeli aiheesta julkaistiin Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Lue lisää »

Tutkija Tiina Kanninen yllättyi siitä, miten Suomi on jäänyt turvapaikanhakijoiden paluupolitiikassaan jälkeen muista Pohjoismaista.

Suomesta puuttuu turvapaikanhakijoiden systemaattinen paluupolitiikka. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet jäävät ilman tietoa paluun vaihtoehdoista.

– Minulle oli yllätys, että paluukysymys ei kuulu Suomessa kellekään, vaikka kielteisiä turvapaikkapäätöksiä annetaan hyvin paljon, sanoo tutkija Tiina Kanninen. Lue lisää »

Professori Pirkko Pitkänen toivoo, että kukaan ei valmistuisi opettajaksi saamatta valmiuksia kohdata ulkomaalaistaustaisia oppilaita.

Maahanmuuton kohdemaat luopuvat moniarvoisuuden korostuksesta

Moniarvoisuuden periaatteet näyttävät jäävän syrjään maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa. Kehitys on nähtävissä monissa maahanmuuton vanhoissa kohdemaissa kuten Ruotsissa, Hollannissa, Australiassa, Belgiassa, Tanskassa ja Saksassa.

Tampereen yliopiston koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Pirkko Pitkänen arvioi, että muutos ei välttämättä merkitse paluuta vanhaan.

– Helposti näyttäisi, että ollaan palaamassa kulttuuriseen sulauttamiseen, assimilaation tavoitteeseen. Tosiasia on, että ei näissäkään maissa olla palaamassa siihen. Jotkut tutkijat ovat käyttäneet siitä nimitystä uusassimilaatio eli tavallaan kuitenkin mennään eteenpäin.

Nykyistä vastaanottopolitiikkaa kohtaan esitettyä kritiikkiä Pitkänen pitää kiinnostavana. Arvostelua eivät ole esittäneet vain äärioikeistolaiset vaan myös jotkut alan tutkijat. Lue lisää »

Akateeminen puheviestintä. Kuinka opettaa puheviestintää yliopisto-opiskelijoille? Toim. Merja Almonkari ja Pekka Isotalus. Finn Lectura 2009. 

Aikalaisessa 16/2009 Markku Ihonen aloitti kirja-arvostelunsa sanoilla ”olen oikeastaan jäävi arvioimaan…”. Periaatteessa minun pitäisi tehdä samoin, kun arvioin teosta  Akateeminen puheviestintä, koska sen toimittajat, puheviestinnän professori Pekka Isotalus ja tutkija Merja Almonkari, työskentelevät nykyisin samalla Tampereen yliopiston puheopin laitoksella kanssani. Toisaalta lienen tästä huolimatta oikea henkilö arvioimaan kirjaa, koska oman opetustyöni kautta tunnen sen aihealuetta vuosikymmenten takaa, ajalta ennen kuin Tampereelle oli saapunut yhtään näitä ”junantuomia”. Lue lisää »

Professori Antti Saloniemen (keskellä) mielestä opiskelija Olli Poutasella (vasemmalla) on ruusuinen kuva työelämän projektiluontoisuudesta. Emeritusprofessori Markku Ojanen toivoo, että ihmisillä on tulevaisuudessakin töitä. Keskustelua käytiin Työelämän tutkimuspäivillä.

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on huolissaan työuupumuksen lisääntymisestä ja työtaakan kasvamisesta tiettyjen ihmisten harteilla. Tehokkuuden ihannointi ja lisääntyvä työssä uupuminen ovat pahasti ristiriidassa keskenään.

– Jätetään tehokkuuspuheet, se on mun harras toive. Kielletään se sana suomen kielestä, totesi onnellisuusprofessori keskustelutilaisuudessa Taantuma ja työn tulevaisuus. Tilaisuus järjestettiin osana Työelämän tutkimuspäiviä Tampereen yliopistolla marraskuun alussa. Lue lisää »

Kati Pasanen näyttää, millaisia liiketaitoharjoitteita ennen salibandyn pelaamista on hyvä tehdä. Alkuverryttelyn hyppelyharjoitukset valmistavat kehoa vauhdikkaaseen peliin.

Liikuntatapaturmat ovat suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain liikuntavammoja sattuu noin 300 000. UKK-instituutin tutkija Kati Pasasen väitös osoittaa, että säännöllisellä motoriikkaa ja liiketaitoja kehittävällä harjoittelulla voidaan lisätä liikunnan turvallisuutta. Lue lisää »

Stiina Hänninen

Lehtitietojen mukaan Tampereella tutkitaan parhaillaan köyhyyden ja huono-osaisuuden merkityksiä. Tämän ja muiden tuoreiden köyhyystutkimusten tulokset ovat karuja: köyhyyteen liittyy edelleen häpeää ja tinkimistä välttämättömyyksistä, jopa terveydestä.

Köyhillä ja pienituloisilla on tutkimusten mukaan suuria puutteita terveys- ja sosiaalipalvelujen saamisessa. Syinä tähän ovat ainakin korkeat maksukatot ja matala perusturva. Kunnallisten terveyspalveluiden maksukatto on 590 euroa. Tämän lisäksi ihmisen odotetaan maksavan itse silmälasinsa, suunsa terveydenhuollon, sairaankuljetuksensa ja kotisairaanhoitonsa. Kelassa lääkekulujen maksukatto on noin 670 euroa ja matkakustannusten 160 euroa. Maksukatot ylittyvät erityisesti iäkkäillä, pienituloisilla eläkeläisillä sekä pitkäaikaissairailla. Lue lisää »