Japanilaiset tulkitsevat neutraalit kasvot vihaisemmiksi ja epämiellyttävämmiksi kuin suomalaiset

Ihmisen katse on kulttuurisidonnainen asia.

Japanilaiset pitävät suoraa katsekontaktia vähemmän lähestyttävänä, vihaisempana ja epämiellyttävämpänä kuin suomalaiset.

Suomalaisten mielestä kohti katsovat kasvot sen sijaan ovat lähestyttävämmät kuin sivulle katsovat kasvot. Lue lisää »

Professori Markku Mäen mielestä keliakian tautikriteereitä täytyy edelleen muuttaa. Nyt hoitoa saavat vain ääripäät, ne joilla ohutsuolen limakalvo on täysin tuhoutunut. – Suomi on keliakiatutkimuksen johtava maa, mutta silti tauti on alidiagnosoitu.

Keliakia pitäisi hoitaa jo ennen kuin ihminen kärsii vaikeista oireista. Tämän vuoksi tutkijat etsivät nyt keliakian tunnistamiseen ja hoitoon uusia keinoja.

Elinikäinen gluteeniton ruokavalio on tehokas apu, mutta sen lisäksi tarvitaan tukihoitoja.

– Isolla osalla potilaista voi olla hoidon aikanakin oireita. Ohutsuoli voi olla vaurioitunut, vaikka dieetti olisikin tarkka, sanoo Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Markku Mäki. Lue lisää »

Eeva Rinne löysi yläkoulun oppikirjoista stereotypioita ja rotuajattelua. Historian kirjoissa Venäjä on pelottava, maantiedon kirjoissa Venäjää ei ole lainkaan.

Yläkoulun oppikirjoissa yllättävän paljon stereotypioita muista kulttuureista

Peruskoulutuksen taso on Suomessa ollut pitkään sellainen, josta olemme kansainvälisissä vertailuissa voineet olla ylpeitä. Koulukirjojen tason siis olettaisi myös olevan korkea. Näin ei asia kuitenkaan aina ole. Aluetieteen tutkija Eeva Rinteen mukaan yläkoulun oppikirjat sisältävät yllättävän paljon stereotypioita ja muutenkin melko kapean maailmankuvan.

– Lähes kaikki stereotypisoidaan. Ne toki helpottavat maailman jäsentämistä, mutta ne ovat kuitenkin voimakkaasti kategorisoivia ja luokittelevia esittämistapoja, joten niitä tulisi käyttää varovasti. Lue lisää »

Reetta Isomäki

Ilmapiirin muutos. Vihapuhe. Ennakkoluulot. Nämä ovat asioita, joita media syöttää meille päivittäin. Maailma muuttuu, tai kuten itse asian näen, jossain määrin jopa taantuu. Monet meistä ovat pohtineet, mistä tämä johtuu. Globalisaatio kiihtyy, mutta samalla nationalismi nousee eri maissa. Ristiriita on ilmeinen, mutta myös jossain määrin ymmärrettävä. Muutoksia on vaikea hyväksyä, etenkin jos niitä ei kunnolla ymmärrä.

Mitä voimme sitten asialle tehdä? Yksittäisen ihmisen on vaikea muuttaa muita kuin omia asenteitaan. Mutta tuleviin sukupolviin voimme vielä vaikuttaa. Siksi onkin suorastaan hämmentävää, että oppikirjat ovat jääneet jonnekin menneisyyteen. Lue lisää »

Hannele Palukka

Olen laatinut koko kevään tutkimussuunnitelmaa Tekesin ”Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa” -ohjelman tutkimushakuun. Samaan aikaan minulla on ollut iltalukemisena Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen kirjoittama surkuhupaisan mainio selvitys siitä, miten valtiosta tehdään tyhmä ja kyvytön. Nyt kun rahoitushakemus on lähetetty rahoittajalle, on hyvä pohtia, mihin tulinkaan ryhtyneeksi. Lue lisää »

Pentti Peltoniemi

5. kesäkuuta 2013, viisi yli puoli kolme iltapäivällä, Radio Suomen Ajantasa-ohjelman innokas reportteri raportoi Helsingin olympiastadionilta suuren uutisen: stadionilla järjestetään merkittävä jalkapallo-ottelu elokuun alussa. Harjoitusottelussa vastakkain on kaksi brittijoukkuetta. Ja vaikka kyse on harjoitusottelusta, niin se ei voi olla mikä tahansa ottelu, koska siitä viikon kuluttua alkaa varsinainen liiga.

Kuka ottelun järjestää? Sitä reportteri ei kertonut? Sen sijaan hän siteerasi urheiluliikemiestä useampaan kertaan. Lue lisää »

Saksan lehtori Withold Bonner, venäjän professori Arja Rosenholm ja Suomen kirjallisuuden tutkija Toni Lahtinen tutkivat veden sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä.

Elämää ei ole ilman vettä eikä veden tutkimusta ilman humanisteja. Tampereella käynnistyi monitieteinen vesitutkimusprojekti, joka on Suomen Akatemian Akva-tutkimusohjelman ainoa ei-luonnontieteellinen hanke.

Tampereen yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Arja Rosenholm johtaa tutkimushanketta, joka tutkii vettä kielen, kulttuurin, kirjallisuuden, historian ja ympäristötieteiden avulla. Lue lisää »

Suomalainen hanavesi maistuu dosentti Tapio Katkolle. Huolta hän kantaa siitä, että vesihuoltoverkostojen saneerausvelka on kasvanut.

Vesijohto- ja viemäriverkoston saneerausvelka kasvanut 2,5-kertaiseksi

Suomen vesihuolto on ajautunut haavoittuvaan tilaan pitkään jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen. Ongelmana on vesihuoltoverkoston rapautuminen.

Vesihuollon dosentti Tapio S. Katko arvioi, että saneerausvelka on kasvanut 2,5-kertaiseksi nykyiseen saneerausmäärään verrattuna. Noin 6 prosenttia vesijohtoverkostosta ja 12 prosenttia viemäriverkostosta on erittäin huonossa kunnossa. Lue lisää »

Riikka Venetjoki

Ihmiskunta ei polveudukaan apinoista. Teoksessaan Maailmanlopun ravintola Douglas Adams kertoo, kuinka nykyihmisen esi-isät saapuivat tänne kaukaiselta Golgafrinchamin planeetalta kaksi miljoonaa vuotta sitten.

Golgafrinchamin väestö halusi hankkiutua eroon hyödyttömimmästä kolmanneksestaan. Niinpä eräs runoilija kehitti tarinan uhkaavasta tuhosta, jonka takia planeetta oli välittömästi evakuoitava. A-alukseen päätettiin sijoittaa kaikki älykkäät, kuten kuuluisat johtajat ja tiedemiehet sekä suuret taiteilijat. Lue lisää »

Julia Johansson

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn toimisto virittäytyi toukokuun lopussa hieman erilaisiin kesätunnelmiin: Kauppakatu kymppi Tamyn tyyssijana on tullut tiensä päähän, ja pakattavana oli muistoja kuudelta vuosikymmeneltä. Ravintola Yo-talon ja Tiiliholvin toimintaan muutto ei kuitenkaan vaikuta.

Tampereen kauneimmaksi kutsutun rakennuksen kohtalo on herättänyt tunteita ja keskustelua. Päätöstä ei tehty kevyesti, vaan asiaa on pohdittu useammankin hallituksen voimin. Uudet tilat päätettiin ostaa Pienteollisuustalosta viime vuonna. Lue lisää »