Emore-tutkimusryhmän Tuula Tamminen (vas.), Reija Latva ja Kaija Puura havaitsivat, että enemmän varhaisia ilon hetkiä kokeneille lapsille kehittyy vahvemmat sosiaaliset taidot. Tutkimusaihetta havainnollistaa kuuden kuukauden ikäinen Aava Sipilä, joka oli äitinsä mukana työpalaverissa.

Äidin tyytyväisyys omaan elämäänsä vaikuttaa lapsen psyykkiseen kehitykseen.

Jos äiti on kokenut tyytyväisyyttä, iloa ja luovuutta varhaisessa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, se ennustaa lapselle parempia sosiaalisia kykyjä. Tämä tuli näkyviin sekä äidin että isän raportoimana.

– Tyytymättömyyttä kokeneiden äitien lapsilla oli enemmän psyykkisiä oireita kaksi vuotta myöhemmin, kertoo lääketieteen tohtori Mirjami Mäntymaa.

Varhainen ilo ja vuorovaikutus suojelevat ja luovat vahvuutta lapsen tunnesäätelyn kehittymiseen. Lue lisää »

Jorma Merikoski

Yksin.

Virta pysähtyy.

Hätä on ei.

Kuka ”50-luvun modernisti” on kirjoittanut tämän runon? Kysymys on vaikea mutta ehkei aivan mahdoton. Ratkaisun avain löytyy esimerkiksi sanoista ”täynnä on ei” ja ”hätä on ei”. Lue lisää »

Historiantutkija Ella Viitaniemi havaitsi, ettei ihminen ole miksikään muuttunut 1700-luvulta tähän päivään.

Kokemäen kirkolta avautuu näkymä paikallishallinnon muutokseen

Muutosvauhti oli 1700-luvun lopulla kova, kun väkiluku kaksinkertaistui 50 vuodessa ja asutus laajeni kohti metsäisiä seutuja.

Muutosvauhti on 2000-luvun alussakin kova, vaikka väkiluvun kehitys on vakaa ja asutus palaa hiljalleen takaisin kohti keskuksia.

1700-luvulla maallinen ja kirkollinen valta ottivat mittaa toisistaan. Nyt 2000-luvulla maallinen hallintovalta ei tiedä, miten omat rajansa kuntauudistuksessa asettaisi. Yhteistä molempina aikoina on se, että paikallishallinnon ja keskushallinnon välillä käydään kamppailua.

Historian jatko-opiskelija Ella Viitaniemi tutkii Ruotsin ja Suomen hallintohistoriaa vuosina 1750–1800, paikallistason ja keskushallinnon konflikteja, valtaa, kommunikaatiota ja kirkonrakennushankkeita. Lue lisää »

Heikki Mäki-Kulmala

1.

Monet fiksut ihmiset kantavat huolta maamme henkisestä tilasta, kuten oikein onkin. Eräät heistä murehtivat, miten moderni hyvinvointivaltio holhoaa kansalaistensa jokaista askelta antamatta heidän ottaa itse vastuuta elämästään.

Mutta mitä tämä holhous sitten käytännössä merkitsee, miten se on heitä itseään koskettanut? Siitä kuulee joskus merkillisiä tarinoita. Lue lisää »

Jukka Viljanen

Euroopan neuvosto on keskustellut eurooppalaisen ihmisoikeusjärjestelmän tulevaisuudesta Brightonissa 18.–20. huhtikuuta pidetyssä konferenssissa. Tilaisuus oli jatkoa Interlakenissa (2010) and Izmirissa (2011) aloitetulle prosessille, jonka tarkoituksena on turvata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) toiminta myös tulevaisuudessa. Kehittämistarpeen on aikaansaanut Strasbourgin tuomioistuimeen muodostunut valitusruuhka. Lue lisää »

Tatu Vanhanen arvioi, että muuttoliike lisää etnistä monimuotoisuutta ja etnisen väkivallan todennäköisyyttä, kun yhä suurempi määrä ihmisiä joutuu taistelemaan elintilasta ja vähistä resursseista.

Tatu Vanhasen 176 maan vertailututkimus ennakoi etnisten konfliktien jatkuvan

Etninen monimuotoisuus selittää noin 70 prosenttia etnisistä konflikteista ja noin puolet etnisestä väkivallasta. Etnisesti jakautuneet maat ovat muita herkempiä konflikteille ja väkivallalle.

Tällaiseen tulokseen päätyi emeritusprofessori Tatu Vanhanen tutkimuksessaan, jonka vertailuaineistoon kuului 176 maata. Etnisten konfliktien katoamista tai vähentymistä ei tutkimuksen mukaan ole odotettavissa.

Vanhanen kertoo tutkimuksensa tuloksista artikkelissaan ”Ethnic Conflict and Violence in Heterogeneous Societies”, jonka amerikkalainen tiedelehti The Journal of Social, Political and Economic Studies julkaisi kevään numerossaan.

Tatu Vanhanen on Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori, jonka tutkimukset kansojen varallisuuden ja älykkyysosamäärän välisistä suhteista ovat herättäneet kiivasta keskustelua. Lue lisää »

Nenetsien, hantien ja udmurtien asuinalueet Länsi-Siperiassa.

Euroviisumummojen menestys kertoo volgansuomalaisesta musiikkiperinteestä

Euroviisut lähestyvät. Venäjä lähettää Azerbaidzhanin Bakuun tänä vuonna ryhmän nimeltä Brangurtys’ Pesjanajos – ’Brangurtin Mummoset’. Tämä volgansuomalaisten udmurtien perinneryhmä on toiminut jo 1970-luvun alusta, mutta se alkoi saavuttaa Udmurtian ulkopuolista julkisuutta viitisen vuotta sitten ottamalla ohjelmistoonsa kappaleita ja elementtejä venäläisestä iskelmä- ja pop-musiikista. Lue lisää »

Elämää ja vilskettä Tampereen yliopiston uimastadionilla. Havainnekuvassa ahkera yliopistolainen on päättänyt virkistäytyä hyppäämällä vaatteet päällä veteen.

Minun kampukseni: Liikuntapäällikkö Helena Collin

Maauimala yliopistolle, hiihtoputki Kauppiin

Tampereen ensimmäinen maauimala yliopiston kampukselle. Hyppyrimäki Pinni A:n katolle. Hiihtoputki Kaupin suuntaan.

Siinä villeimmät visiot Tampereen sportti-kampukselle, jota liikuntapäällikkö Helena Collin suostui pyynnöstä kuvittelemaan.

Liikkumisen lähtökohdat ovat hyvät. Yliopisto-opiskelijat ovat keskimäärin paremmassa kunnossa kuin opiskelijat yleensä. Henkilökuntakin voi aika hyvin.

– Ei yliopistossa mitään vikaa ole, mutta pitäisi vaan käyttää näitä mahdollisuuksia, esimerkiksi juosta portaita ylös, Collin sanoo. Lue lisää »

Arvostelut

L. M. Montgomery: Hedelmätarhan Kilmeny. Suom. Sisko Ylimartimo. Minerva Kustannus 2012.

L. M. Montgomeryn (1874−1942) ennen suomentamaton romaani Hedelmätarhan Kilmeny (Kilmeny of the Orchard, 1910) on jatkoa Minerva Kustannuksen aikaisemmille Montgomery-käännöksille Marigoldin lumottu maailma, Vanhankartanon Pat, Pat  –  vanhankartanon valtiatar, Sara ja kultainen tie ja Sara, tarinatyttö. Kirjat on suomentanut Montgomeryn tuotantoon perehtynyt kirjallisuudentutkija Sisko Ylimartimo.

Vaikka Hedelmätarhan Kilmeny on lahjakkaan tytön kasvukertomus kuten Montgomeryn Annasta ja Emiliasta kertovat klassiset tyttökirjat, se on kuitenkin varsin erilainen tarina. Lue lisää »

Annie Proulx: Näin on hyvä. Suom. Juhani Lindholm. Otava 2011.

Joulupukkia ei ole olemassa, eivätkä villin lännen sankaritarinat pidä paikkaansa.

Tarina on todellisuuden hauras kuvajainen, joka pettää lukijansa useita kertoja. Amerikkalainen Annie Proulx kuvaa villin lännen sankaritarinoiden kääntöpuolen, mutta hänenkin juttunsa voivat lähteä lapasesta.

Proulxin käsikirjoitukseen perustuva Brokeback Mountain oli menestyselokuva, jossa machomiesten pyssynpaukuttelun korvasi kahden cowboyn välinen homoeroottinen ystävyys. Lue lisää »