Aihe: Terveys

Korkeat terveysmenot lisäävät hyvinvointia

Julkisiin terveyspalveluihin käytetty raha näkyy kuntalaisten hyvinvoinnissa. Perusterveydenhuollon kustannukset vaihtelevat kunnittain, eivätkä korkeat kustannukset ole vain merkki tehottomuudesta: ne heijastelevat myös palvelujen laatua.

Taloustieteen tutkijat Kaisa Kotakorpi ja Jani-Petri Laamanen ovat selvittäneet kuntien terveyspalveluiden suhdetta asukkaiden hyvinvointiin noin 140:ssä suomalaisessa kunnassa vuosina 2000, 2002 ja 2004.

Terveys pelissä

Koukku, Mökä ja Nuokku ovat pelihahmoja 12–18-vuotiaille varhaisnuorille ideoidussa ja heille kehitetyssä pelissä. Siinä houkutellaan nuori tekemään pelihahmolleen tämän terveyttä edistäviä valintoja ja samalla ujutetaan nuorelle tietoja terveellisistä elintavoista.

Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos on johtanut terveyspelin kehittämistyötä. Varhaisnuorille kehitetyssä pelissä pelaajille ja pelihahmoille tulee ratkottaviksi tehtäviä, jotka käsittelevät nuorten ateriointia, liikkumista ja muun muassa nukkumista.

Alkuverryttelyllä liikuntavammoja vastaan

Liikuntatapaturmat ovat suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain liikuntavammoja sattuu noin 300 000. UKK-instituutin tutkija Kati Pasasen väitös osoittaa, että säännöllisellä motoriikkaa ja liiketaitoja kehittävällä harjoittelulla voidaan lisätä liikunnan turvallisuutta.

Köyhyys ja terveys

Lehtitietojen mukaan Tampereella tutkitaan parhaillaan köyhyyden ja huono-osaisuuden merkityksiä. Tämän ja muiden tuoreiden köyhyystutkimusten tulokset ovat karuja: köyhyyteen liittyy edelleen häpeää ja tinkimistä välttämättömyyksistä, jopa terveydestä. Köyhillä ja pienituloisilla on tutkimusten mukaan suuria puutteita terveys- ja sosiaalipalvelujen saamisessa.

Synnytys sujuu ilman lääkkeitä

Kätilöliitto kohautti alkuvuodesta suosittelemalla lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä synnytyksessä. Toisaalta yhä enemmän on sellaisia synnyttäjiä, jotka haluavat luonnonmukaisen synnytyksen ja ovat jo etukäteen päättäneet synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Tiina Mäki-Kojola tutki hoitotieteen pro gradussaan ilman farmakologista kivunlievitystä synnyttäneiden äitien kokemuksia.

Vanhukset esille elämään

– Suomalaisessa yhteiskunnassa lisääntyvät viiden sukupolven perheet, ja erittäin vanhoja on enemmän kuin koskaan. Pitäisi miettiä, miten yli eläkeikäiset saataisiin pois lokeroista keskelle elämää, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Pilleri puolustaa paikkaansa

Pillereitä ja terapiaa. Uusia hoitokäytäntöjä ja suljettuja vuodeosastoja. Astmaatikkoja, atopiaa ja allergioita. Hometta kotona, koulussa ja varuskunnassa.

Lapsilla allergiaa luultua vähemmän

– Varsinaiset ruoka-allergiat eivät ole merkittävästi lisääntyneet, mutta se mikä voi olla lisääntynyt, on puuttuminen niihin erilaisiin oireisiin, toteaa lastenallergologian erikoislääkäri ja Tampereen yliopiston dosentti Minna Kaila.

Terveysusko on vahvaa

Mediassa on tarjolla yltäkyllin tietoa elämäntavoista, terveydestä ja taudeista. Miten keskivertokuluttaja selviää terveysoppien tietoviidakossa ja tietää saaneensa asianmukaista tietoa?

– Ihmiset osaavat nykyään jo aika hyvin etsiä. Lääkärit ovat huomanneet, että asiakkaat tietävät jo vastaanotolle tullessaan paljon luettuaan esimerkiksi terveysportti.fi-sivustoa, arvioi terveysjournalismiin ja -viestintään erikoistunut tutkija Sinikka Torkkola Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksiköstä.

Kansanterveyttä elintarvikeverotuksella

Kansantaloustieteen tutkija Kaisa Kotakorven mielestä lokakuun alkuun kaavailtu ruuan arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12 prosenttiin ei ole hyvä ajatus. Elintarvikeverotuksen keventäminen on Kotakorven mukaan tehoton keino parantaa pienituloisten asemaa.