Aihe: Terveys

Raskausdiabetes yleistyy Suomessa

Raskauden aikana puhkeava diabetes yleistyy huolestuttavaa vauhtia Suomessa. Pirkanmaan neuvoloissa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan jopa joka kolmannella odottavalla äidillä on raskausdiabetekselle altistavia riskitekijöitä. Kymmenellä prosentilla raskaana olevista naisista on hoitoa vaativa raskausdiabetes.

Lääkekeksinnöt valuvat pois Euroopasta

Uusien lääkeinnovaatioiden määrä vähenee koko maailmassa. Vielä kolme vuosikymmentä sitten lääkkeitä kehitettiin keskimäärin viisikymmentä vuodessa, mutta nyt määrä on laskenut alle kolmeenkymmeneen. Ennen kaikkea lääkekeksinnöt ovat vähentyneet Euroopassa.

– Pitkään on puhuttu siitä, että talouden painopiste siirtyy Euroopasta Aasiaan päin. Sitä ei ehkä ole ymmärretty, että meidän pitäisi kysyä myös, siirtyykö tiedekin Euroopasta pois, sanoo Tampereen yliopiston farmakologian professori Eeva Moilanen. Hän toimii myös Euroopan farmakologijärjestön presidenttinä.

Viha kuuluu äänestä iloa paremmin

Lyhyenkin ääninäytteen perusteella pystytään tulkitsemaan puheesta tunteita. Perustunteista viha tunnistetaan äänestä helpoiten. Myös iloiset äänet tulkitaan toisinaan vihaksi, koska molemmat tunteet yleensä ilmenevät korkeana ja kovana äänenä.

– Luulen, että tässä tulee sellainen evoluution pakko. Jos tulee ääni, joka on kova ja korkea, on pakko reagoida heti. On saatava jalat alle ensin, ja sitten vasta voi katsoa, mitä nyt tapahtuu, sanoo Teija Waaramaa. Hän selvitti puheopin väitöstutkimuksessaan, kuinka äänenlaatu vaihtelee eri tunnetiloissa.

Keskushermoston portit aukeavat

Nanoteknologia käynnistää uuden ajanjakson lääkehoidossa. Kuulovaurioiden uusista hoitokeinoista aukeaa tie rappeumatautien hoitoihin laajemminkin.

– Sisäkorva on portti keskushermostoon. Jos me pystymme hoitamaan hermon sisäkorvassa, niin kyllä me pystymme hoitamaan sen keskushermostossakin, sanoo Tampereen yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ilmari Pyykkö.

Tekohymy tekee hyvää

Hymy nousee kasvoille, kun on hyvä mieli. Toisaalta teennäinenkin hymy kasvoilla saattaa aiheuttaa myönteisiä tuntemuksia, kertovat psykologian professori Jari Hietanen ja yliassistentti Mikko Peltola.

Tutkimuksissa koehenkilöiden kasvoille on tehty hymynkaltainen ilme esimerkiksi laittamalla kynä poikittain suuhun. Tulokset osoittavat, että koehenkilöt arvioivat oman tunnetilansa miellyttäväksi silloin, kun kasvot on manipuloitu hymyyn.

City-ihminen kaipaa luontoa

Helsinkiläiset ja tamperelaiset viihtyvät mieluummin luonnossa kuin city-ympäristössä. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston psykologian laitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta.

Suomalaistutkimus saa hätkähdyttävää taustatukea kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan kuolleisuus on yhteydessä viheralueiden määrään: mitä enemmän viheraluetta, sitä pienempi on asukkaiden kokonaiskuolleisuus.

– Luontoalueet alentavat verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormoneja enemmän kuin kaupunkikeskustat, sanoo Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela, joka tutkii mielipaikkoja ja elvyttäviä ympäristöjä.

Uudenvuodenlupaus

Tätä kirjoittaessani (6.1.) aika moni on jo kuusi päivää elänyt uudenvuodenlupauksensa mukaan: syönyt vähemmän ja liikkunut enemmän. Tämän ilmestyessä (5.2.) aika moni on jo unohtanut lupauksensa: kampaviineri on palannut päiväkahville ja jumppakassi jäänyt nurkkaan.

Elintapamuutoksiin motivoi monta tekijää, uuden vuoden alku on niistä vain yksi, vaikkakin suosittu sellainen. Lähestyvät juhlat, lomat ja vaatteet ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä laihdutussyitä. Terveysmotiivit astuvat kuvaan vasta sitten, kun on jo tosi kyseessä.

Tulevaisuuden sykemittari ohjaa liikkujaa värinällä

Matkapuhelimen värinähälytin auttaa käyttäjäänsä silloin, kun ympärillä on melua. Värisevää palautetta voisi tulevaisuudessa antaa myös esimerkiksi sykemittari. Laitetta ei tarvitse koko ajan tarkkailla, jos palautetta syketasosta ja sopivasta liikenopeudesta saa tuntoaistin välityksellä. Tietynlainen värinä voi kertoa käyttäjälle, milloin on hyvä hidastaa tai kiihdyttää tahtia.

Tuntoaistia ihmisen ja teknologian välisessä vuorovaikutuksessa on tutkittu Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikössä kahdessa hankkeessa, joita rahoittaa Tekes.

Korkeat terveysmenot lisäävät hyvinvointia

Julkisiin terveyspalveluihin käytetty raha näkyy kuntalaisten hyvinvoinnissa. Perusterveydenhuollon kustannukset vaihtelevat kunnittain, eivätkä korkeat kustannukset ole vain merkki tehottomuudesta: ne heijastelevat myös palvelujen laatua.

Taloustieteen tutkijat Kaisa Kotakorpi ja Jani-Petri Laamanen ovat selvittäneet kuntien terveyspalveluiden suhdetta asukkaiden hyvinvointiin noin 140:ssä suomalaisessa kunnassa vuosina 2000, 2002 ja 2004.

Terveys pelissä

Koukku, Mökä ja Nuokku ovat pelihahmoja 12–18-vuotiaille varhaisnuorille ideoidussa ja heille kehitetyssä pelissä. Siinä houkutellaan nuori tekemään pelihahmolleen tämän terveyttä edistäviä valintoja ja samalla ujutetaan nuorelle tietoja terveellisistä elintavoista.

Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos on johtanut terveyspelin kehittämistyötä. Varhaisnuorille kehitetyssä pelissä pelaajille ja pelihahmoille tulee ratkottaviksi tehtäviä, jotka käsittelevät nuorten ateriointia, liikkumista ja muun muassa nukkumista.