Aihe: Terveys

City-ihminen kaipaa luontoa

Helsinkiläiset ja tamperelaiset viihtyvät mieluummin luonnossa kuin city-ympäristössä. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston psykologian laitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta.

Suomalaistutkimus saa hätkähdyttävää taustatukea kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan kuolleisuus on yhteydessä viheralueiden määrään: mitä enemmän viheraluetta, sitä pienempi on asukkaiden kokonaiskuolleisuus.

– Luontoalueet alentavat verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormoneja enemmän kuin kaupunkikeskustat, sanoo Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela, joka tutkii mielipaikkoja ja elvyttäviä ympäristöjä.

Uudenvuodenlupaus

Tätä kirjoittaessani (6.1.) aika moni on jo kuusi päivää elänyt uudenvuodenlupauksensa mukaan: syönyt vähemmän ja liikkunut enemmän. Tämän ilmestyessä (5.2.) aika moni on jo unohtanut lupauksensa: kampaviineri on palannut päiväkahville ja jumppakassi jäänyt nurkkaan.

Elintapamuutoksiin motivoi monta tekijää, uuden vuoden alku on niistä vain yksi, vaikkakin suosittu sellainen. Lähestyvät juhlat, lomat ja vaatteet ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä laihdutussyitä. Terveysmotiivit astuvat kuvaan vasta sitten, kun on jo tosi kyseessä.

Tulevaisuuden sykemittari ohjaa liikkujaa värinällä

Matkapuhelimen värinähälytin auttaa käyttäjäänsä silloin, kun ympärillä on melua. Värisevää palautetta voisi tulevaisuudessa antaa myös esimerkiksi sykemittari. Laitetta ei tarvitse koko ajan tarkkailla, jos palautetta syketasosta ja sopivasta liikenopeudesta saa tuntoaistin välityksellä. Tietynlainen värinä voi kertoa käyttäjälle, milloin on hyvä hidastaa tai kiihdyttää tahtia.

Tuntoaistia ihmisen ja teknologian välisessä vuorovaikutuksessa on tutkittu Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikössä kahdessa hankkeessa, joita rahoittaa Tekes.

Korkeat terveysmenot lisäävät hyvinvointia

Julkisiin terveyspalveluihin käytetty raha näkyy kuntalaisten hyvinvoinnissa. Perusterveydenhuollon kustannukset vaihtelevat kunnittain, eivätkä korkeat kustannukset ole vain merkki tehottomuudesta: ne heijastelevat myös palvelujen laatua.

Taloustieteen tutkijat Kaisa Kotakorpi ja Jani-Petri Laamanen ovat selvittäneet kuntien terveyspalveluiden suhdetta asukkaiden hyvinvointiin noin 140:ssä suomalaisessa kunnassa vuosina 2000, 2002 ja 2004.

Terveys pelissä

Koukku, Mökä ja Nuokku ovat pelihahmoja 12–18-vuotiaille varhaisnuorille ideoidussa ja heille kehitetyssä pelissä. Siinä houkutellaan nuori tekemään pelihahmolleen tämän terveyttä edistäviä valintoja ja samalla ujutetaan nuorelle tietoja terveellisistä elintavoista.

Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos on johtanut terveyspelin kehittämistyötä. Varhaisnuorille kehitetyssä pelissä pelaajille ja pelihahmoille tulee ratkottaviksi tehtäviä, jotka käsittelevät nuorten ateriointia, liikkumista ja muun muassa nukkumista.

Alkuverryttelyllä liikuntavammoja vastaan

Liikuntatapaturmat ovat suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain liikuntavammoja sattuu noin 300 000. UKK-instituutin tutkija Kati Pasasen väitös osoittaa, että säännöllisellä motoriikkaa ja liiketaitoja kehittävällä harjoittelulla voidaan lisätä liikunnan turvallisuutta.

Köyhyys ja terveys

Lehtitietojen mukaan Tampereella tutkitaan parhaillaan köyhyyden ja huono-osaisuuden merkityksiä. Tämän ja muiden tuoreiden köyhyystutkimusten tulokset ovat karuja: köyhyyteen liittyy edelleen häpeää ja tinkimistä välttämättömyyksistä, jopa terveydestä. Köyhillä ja pienituloisilla on tutkimusten mukaan suuria puutteita terveys- ja sosiaalipalvelujen saamisessa.

Synnytys sujuu ilman lääkkeitä

Kätilöliitto kohautti alkuvuodesta suosittelemalla lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä synnytyksessä. Toisaalta yhä enemmän on sellaisia synnyttäjiä, jotka haluavat luonnonmukaisen synnytyksen ja ovat jo etukäteen päättäneet synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Tiina Mäki-Kojola tutki hoitotieteen pro gradussaan ilman farmakologista kivunlievitystä synnyttäneiden äitien kokemuksia.

Vanhukset esille elämään

– Suomalaisessa yhteiskunnassa lisääntyvät viiden sukupolven perheet, ja erittäin vanhoja on enemmän kuin koskaan. Pitäisi miettiä, miten yli eläkeikäiset saataisiin pois lokeroista keskelle elämää, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Pilleri puolustaa paikkaansa

Pillereitä ja terapiaa. Uusia hoitokäytäntöjä ja suljettuja vuodeosastoja. Astmaatikkoja, atopiaa ja allergioita. Hometta kotona, koulussa ja varuskunnassa.