Aihe: Kulttuuri

Sosiaalityön tabut, yliopiston lokerot

Lapin yliopiston sosiaalityön professorit ovat toimittaneet monipuolisen kirjan tabuista. Kirja laajenee kiellettyjen asioiden ja teemojen sekä vaiettujen ilmiöiden käsittelystä teokseksi myyteistä, uskomuksista ja yhteisön arvoista myös yliopiston sisällä. Merja Laitisen mukaan tabuissa on sellaisia kulttuurisia sidoksia ja moraalisia ulottuvuuksia, että niistä on yhä vaikea puhua arjessa tai instituutioissa.

Äidin hoidossa, naisen vastuulla

Kuuluuko pienen lapsen saada hoivaa kotona vai päiväkodissa? Entä vanhuksen kotona vai vanhainkodissa? Hoiva – Tutkimus, politiikka ja arki keskittyy hoivaan elämän alku- ja lopputaipaleella, ja siinä pohditaan erityisesti hoivaamista kotona.

Mikä mättää kehittämistyössä?

Kun aloitin opetuksen kehittämispäällikkönä Tampereen yliopistossa vuonna 2002, minulta kysyttiin: ”No, miten kehitys kehittyy?” Ihmiset olivat jo tuolloin tuskaantuneita tyhjäksi tai vieraaksi kokemaansa kehitys- ja laatupuheeseen. Mutta itse kehittämistyö – mikä siinä mättää? Timo Toikko ja Teemu Rantanen, kaksi tohtorismiestä ja ammattikorkeakoulun yliopettajaa, luettelevat kehittämisprojektien tavallisia ongelmia: etenkin rahoittajille luvataan ylimitoitettuja tuloksia, projektit eivät kaarru yhtä kauniisti kuin toivottaisiin, hankkeisiin ei sitouduta, osalliset kokevat itsensä kohteiksi, raportit kirjoitetaan menestystarinoiksi, ja hyvät käytännöt eivät leviä.

Tahroja runoilijan siivessä

Siivekkäät seuraavat Viljo Kajavan (1909–98) yli kuuden vuosikymmenen lyyrikontaivalta. Kajava varttui Tampereen Kaakinmaalla kolmen tehtaan – Klingendahlin, Pyynikin kaljatehtaan ja naulatehtaan – varjossa.

Teksti voittaa dubbauksen

Älykköpojat, eläkkeellä oleva poliisi-isä, englantilainen työläistaustainen fysioterapeutti ja yksinhuoltajaäiti-tuottaja ovat amerikkalaisen tv-sarja Frasierin kantaporukka. Dialogia riittää, samoin nopeita käänteitä ja sutkauksia.

Kolin koulu oli armeija

Tampereen yliopistolla vuosikymmenet työskennellyt tohtori Matti Parjanen on kirjoittanut yliopiston 1960-luvun rehtorista Paavo Kolista elämäkertateoksen. Ensimmäisessä kirjassa ehditään saada väliin tarkkakin kuvaus Paavo Kolin lapsuudesta, kouluajasta ja armeija-ajasta sodan kiihkeimmillä taistelutantereilla. Ilmestymistään odottaa kirjan toinen osa, jossa Paavo Koli pääsee vauhdikkaaseen alkuun ja traagiseen loppuun elämässään yliopistolle vihkiytyneenä yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Vähemmistöjen oma ääni esiin

– Afrikkaa ja afrikkalaisia käsittelevä tieto, olipa kyse tietokirjallisuudesta tai mediasta, on yleensä jollain lailla negatiivista. Tämä pätee myös tietoomme Suomen afrikkalaisista. Usein maahanmuuttajista puhuttaessa keskitytään lähinnä pakolaiskysymyksiin ja kotoutumisongelmiin….

Kyntää, kylvää, korjata kokoon eli Hengen sosiaalipsykologiaa

Tampereen yliopiston täysinpalvellut sosiaalipsykologian professori Antti Eskola on julkaissut kymmenen viime vuoden aikana uskontotrilogian, eli yli kuusisataa sivua oppinutta sosiologiaa, keskustelukirjeitä yhdessä Leena Kurjen kanssa otsikolla Miehestä mittaa, ja nyt, 75-vuotiaana, elämäntyötään yhteenvetävän teoksen.

Muotinimi miellyttää, mutta ei omalla lapsella

Omalle lapselle ei haluta antaa muotinimeä, mutta silti yleiset nimet mielletään kauniiksi, kun taas erikoiset nimet herättävät enemmän epämiellyttäviä mielikuvia. – Erikoisemmat ja vähän käytetyt nimet tuntuivat ehkä niin vierailta,…

Kalevala karjalan kielelle

Kalevala on käännetyin suomalainen teos. Kevääseen 2009 mennessä se on ilmestynyt 61 eri kielellä. Kansalliseepoksemme on saanut runsaasti huomiota eri puolilla maailmaa käännöstensä sekä musiikillisten ja kuvataiteellisten tulkintojensa ansiosta.