Aihe: Kulttuuri

Viha kuuluu äänestä iloa paremmin

Lyhyenkin ääninäytteen perusteella pystytään tulkitsemaan puheesta tunteita. Perustunteista viha tunnistetaan äänestä helpoiten. Myös iloiset äänet tulkitaan toisinaan vihaksi, koska molemmat tunteet yleensä ilmenevät korkeana ja kovana äänenä.

– Luulen, että tässä tulee sellainen evoluution pakko. Jos tulee ääni, joka on kova ja korkea, on pakko reagoida heti. On saatava jalat alle ensin, ja sitten vasta voi katsoa, mitä nyt tapahtuu, sanoo Teija Waaramaa. Hän selvitti puheopin väitöstutkimuksessaan, kuinka äänenlaatu vaihtelee eri tunnetiloissa.

Eteenpäin konsensuksen ja suomettumisen tiellä!

Katja Boxbergin ja Taneli Heikan kirja Lumedemokratia on nuorekkaan railakas yritys kiskoa maamme konsensuksen ja suomettuneisuuden suosta läntisen demokratian ja markkinatalouden kallioperustalle. Itse tykönäni koin heidän tempauksensa kuitenkin itäisen perinteen mukaiseksi jopa niin, että mieleen oli tulla Pietari Suuri – sekä myös suuri Lenin ja vielä suurempi Stalin.

Aleksis Kivi aikalaishorisontissa

Kansalliskirjastossa työskentelevä filosofian lisensiaatti Esko Rahikainen tunnetaan omaleimaisena Aleksis Kiven tutkijana, joka on kirjoittanut useita teoksia kansalliskirjailijasta enimmäkseen elämäkerralliselta pohjalta. Rahikaisen alun perin lisensiaatintyöksi laadittu tutkimus Impivaaran kaski pyrkii tulkitsemaan Aleksis Kiven tuotantoa osana aikalaiskontekstia. Sellaisena työ on vakavasti otettava yritys tulkita suomalaista klassikkokirjailijaa institutionaalisesta näkökulmasta.

Timo K. Mukalta löytyi uutta julkaistavaa

Kirjailija Timo K. Mukan (1944–1973) jäämistöstä on löytynyt runsaasti julkaisemattomia tekstejä, joista kootaan kattavaa ja laaja-alaista kokoelmaa julkaistavaksi. Mukana on runoja, novelleja, romaanikäsikirjoitus, lehtiartikkeleita ja pöytälaatikkokirjoituksia.

Aineiston löysi kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen vieraillessaan viime syksynä Mukan lesken Tuula Mukan luona Rovaniemellä. Lahtinen tekee Mukasta väitöskirjaa Tampereen yliopistoon.

”Nukketeatteri voi ällöttää, mutta rakastan sitä”

”Tutkin esinettä roolissa katsojan näkökulmasta, esineen elollistumista havainnon ja kokemuksen tasolla. Lähden siitä, että näyttämön esineet ovat lähtökohtaisesti tarpeistoa tai lavastetta, ellei jossain esineistä tapahdu muutos, joka implikoi katsojalle, että tuo esine tekeekin nyt roolin. Se muutos voi olla liikahdus tai ääni, mutta olen etsinyt niitä muita animointitapoja, ja niitä yllättäen löytyikin pilvin pimein.”

Marmoripatsas vai elävä kirjailija?

”Kaikki, jotka tuntevat Haavion, tietävät, että hän on yhtä intrigantti kuin sairaalloisen kunnianhimoinen henkilö”, akateemikko V.A. Koskenniemi kirjoitti tammikuussa 1950 runoilijakollegastaan P. Mustapäästä maisteri Pekka Mattilalle, joka valmisteli väitöskirjaa Koskenniemen tuotannosta ja josta myöhemmin tuli Tampereen yliopiston kirjallisuuden professori. Luonnehdinnan voisi hyvin perustein siirtää Koskenniemeen itseensä sellaisena kuin hänen persoonallisuutensa hahmottuu Martti Häikiön laatiman elämäkerran sivuilta.

Amicitia aeterna

Cicero maalaa De amicitia -teoksessaan lukijan silmien eteen kaikki edut, jotka sisältyvät ystävyyteen. Loppuhuipennuksessaan hän sanoo: ”Ystävyys luo toivorikasta valoa myös tulevaan aikaan eikä se anna masennuksen vallata mieltä. Se joka katselee mielessään tosiystävää, katselee tavallaan omaa kuvaansa: siten ovat myös poissaolevat läsnä, siten ovat köyhät rikkaita, heikot voimissaan ja – mikä kuulostaa vielä oudommalta – siten jopa kuolleet ovat elossa. Niin kunnioittavin, muistelevin ja kaihoisin mielin ystävät heitä yhäti ajattelevat.”

Tietotekniikka yhdistää älykkäät ympäristöt

Kuluttaja saa tulevaisuudessa missä tahansa älykkään ympäristön avulla helposti monipuolista taustatietoa. Ulkona liikkuessa voi mobiililaitteen kautta saada lisätietoa kulloisestakin ympäristöstä, rakennuksista ja ympäristön hyöty- ja viihdepalveluista.

Vuonna 2015 maapallolla arvioidaan olevan 1 000 elektronista laitetta ihmistä kohti. Kun laitteet saadaan verkottumaan ja jakamaan informaationsa, syntyy älykkäitä ympäristöjä, jotka auttavat luomaan uudenlaisia, innovatiivisia sovelluksia.

Englanti yliopiston hallintokieleksi

Suomenkielinen hallinto estää yliopiston kansainvälistymisen. Jos Tampereen yliopistoon halutaan enemmän kansainvälisiä asiantuntijoita, pitäisi myös hallinnon toimia englanniksi. Tätä mieltä on kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

– Totta kai suomi on parempi hallintokieli niin kauan, kun meillä ihmiset osaa suomea, mutta se toimii järkevän kansainvälistymisen tulppana.

Tampereen ruotsissa kuuluu suomi

Tampere on Sisä-Suomen ainoa ja koko maan suurin ruotsinkielinen kielisaareke. Tampereen ruotsia puhutaan kaupungissa, jonka valtaväestö on suomenkielistä. Kieli ei voi elää eristyksissä sitä ympäröivästä maailmasta, joten Tampereella puhuttua ruotsia leimaa suuri suomen kielen vaikutus. Myös Harry Lönnrothin Svenskt i Tammerfors -kirjaan johtanut kielisosiologinen Tampereen ruotsin tutkimus onkin pitkälti kaksikielisyyden ja kielikontaktin tutkimusta.