Aihe: Kulttuuri

Oma kulttuuri avain kansainvälisyydelle

Mari Hatavara on ensimmäinen vakituiseen tehtävään nimitetty naispuolinen kirjallisuuden professori Tampereen yliopiston historiassa. Kirjallisuuden professoreiden vaihtuvuus on muutenkin ollut hidasta. Hatavaran mukaan se ei kerro kuitenkaan seisovasta vedestä.

Aikamme mussolinit näkyvät tv-ruudussa

Jokainen Rooman-kävijä vilkaissee Piazza Venezialla piskuista parveketta, jolta Mussolini agitoi kansaa kuin Berlusconi tänään tv-ruudusta. Ruotsalainen kirjallisuusdosentti Göran Hägg arvioi, että populismi on siirtynyt parvekkeelta televisioruutuun.

Digitointi pelastaa Ala-Könnin aarteet

Kansanperinteen arkiston digitalisointi etenee hitaasti mutta varmasti. Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella sijaitsevan arkiston pelastustyö kestää vielä vuosia, ehkä vuosikymmeniäkin.

Monikerroksinen Mukka

Timo K. Mukka osoittautuu jo varhaisissa yritelmissään, noin viisitoistavuotiaan kynänjäljissä, tarkkanäköiseksi havainnoitsijaksi ja synnynnäiseksi tyyliniekaksi. Myöhemmin hänen kirjoituskoneensa sylkee runon ja kaunokirjallisen proosan ohella mitä erilaisimpia lajeja: pakinoita, kuunnelmia, nyyhkyromantiikkaa ja yhteiskuntakritiikkiä.

Asevelipolitiikkaa Tampereella

Asevelihenki leikkasi porvarien ja sosiaalidemokraattien välillä yli poliittisen rajan. Se loi yhteistä poliittista identiteettiä, minkä yksi ilmentymä on Päiviö Hetemäen poliittinen ura. Rajaa kommunisteihin ja kansandemokraatteihin vedettiin jyrkästi: heidän ei nähty olevan isänmaan itsenäisyyden ja yhtenäisyyden asialla.

Liikkuvainen ja monipuuhainen professori

Yliopisto-opiskelijana Borg oli Raimo Sailaksen märkä uni: maisteriksi kahdessa vuodessa. Borgilla on myös hyvä ohje nopeaan valmistumiseen: pysy erossa viinasta ja naisista ja lykkää yhteiskunnallista osallistumistasi vasta valmistumisen jälkeiseen aikaan.

Tartossa ja Tampereella

Virolainen runoilija, esseisti ja kulttuurivaikuttaja Jaan Kaplinski vieraili Tampereella ja toimi Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksella tuntiopettajana kevätlukukausien 1996 ja 1997 aikana. Luennoidessaan otsikolla ”ilmaisun rajat ja paradoksit” Kaplinski pystyi raikkaasti kyseenalaistamaan kirjallisuus- ja kielitieteen tieto-oppia ja jätti kuulijat pohtimaan tieteenkäsitystensä sidonnaisuuksia.

Ajatonta latausta antiikin hahmoista

Antiikin hahmoista löytyy ajatonta latausta, virtaa tai voimaa, joka tuntuu luissa ja ytimissä. Näin arvioi oppihistorian dosentti Juhani Sarsila, joka on kirjoittanut yhdessä Marja-Leena Kallelan kanssa antiikin Kreikan merkkihenkilöistä kertovan kirjan Ne mainiot helleenit.

Kosketus katkennut kaksikielisyyteen

Keskustelu pakkoruotsista alkaa ruotsin kielen professoria ”pikkasen jo kyllästyttää”.

– On tullut uusi sukupolvi, joka näkee ruotsin kielen eri lailla, eikä se ole niitten vika. On tullut päättäjiä, joilla ei enää ole samanlaista omakohtaista kosketusta kaksikielisyyteen kuin 1940-luvulla syntyneillä, arvioi Tampereen yliopiston pohjoismaisten kielten professuuria hoitava Harry Lönnroth.

Kahta kieltä ei voi kilpailuttaa

Puhe pakkoruotsista antaa nostetta venäjän kielen opiskelulle, mutta alan professori jarruttelee.

– En lähtisi tällaiseen vastakkainasetteluun. Siinä on jotakin falskia. En tiedä ketä se palvelee, sanoo Tampereen yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Arja Rosenholm.