Aihe: Kulttuuri

Tartossa ja Tampereella

Virolainen runoilija, esseisti ja kulttuurivaikuttaja Jaan Kaplinski vieraili Tampereella ja toimi Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksella tuntiopettajana kevätlukukausien 1996 ja 1997 aikana. Luennoidessaan otsikolla ”ilmaisun rajat ja paradoksit” Kaplinski pystyi raikkaasti kyseenalaistamaan kirjallisuus- ja kielitieteen tieto-oppia ja jätti kuulijat pohtimaan tieteenkäsitystensä sidonnaisuuksia.

Ajatonta latausta antiikin hahmoista

Antiikin hahmoista löytyy ajatonta latausta, virtaa tai voimaa, joka tuntuu luissa ja ytimissä. Näin arvioi oppihistorian dosentti Juhani Sarsila, joka on kirjoittanut yhdessä Marja-Leena Kallelan kanssa antiikin Kreikan merkkihenkilöistä kertovan kirjan Ne mainiot helleenit.

Kosketus katkennut kaksikielisyyteen

Keskustelu pakkoruotsista alkaa ruotsin kielen professoria ”pikkasen jo kyllästyttää”.

– On tullut uusi sukupolvi, joka näkee ruotsin kielen eri lailla, eikä se ole niitten vika. On tullut päättäjiä, joilla ei enää ole samanlaista omakohtaista kosketusta kaksikielisyyteen kuin 1940-luvulla syntyneillä, arvioi Tampereen yliopiston pohjoismaisten kielten professuuria hoitava Harry Lönnroth.

Kahta kieltä ei voi kilpailuttaa

Puhe pakkoruotsista antaa nostetta venäjän kielen opiskelulle, mutta alan professori jarruttelee.

– En lähtisi tällaiseen vastakkainasetteluun. Siinä on jotakin falskia. En tiedä ketä se palvelee, sanoo Tampereen yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Arja Rosenholm.

Väinö Linnalta löytyi uusia taustatekstejä

Suomen johtava Linna-tutkija, emeritusprofessori Yrjö Varpio on löytänyt Linnan teoksille uusia taustatekstejä, joista yksi on Adolf Hitlerin Taisteluni-teos.

Vanha jäärä ja karkailevat mummot

”Mielensäpahoittaja” on lyhyessä ajassa muodostunut 2000-luvun kirjallisuuden ja kulttuurin kulttihahmoksi. Hän on kahdeksankymppinen besserwisserinä esiintyvä suomalaismies, jota Kyrö itse speesaa roolikuvissaan elokuvashamaani Peter von Baghin karvalakissa. Tyyppi on taitavasti rakennettu: sellaisia voi kuka tahansa tunnistaa lähipiiristään tai yleisönosaston kirjoituksista.

Kirjaston merkitys säilyy

Vaikka kirjastojen määrä vähenee, niiden merkitys yhä säilyy. Näin uskoo kirjastoja rakastava dosentti Mikko Lahtinen, joka kiersi parin viime vuoden aikana Suomen kirjastoissa katsomassa, mistä suomalaiset kirjansa lainaavat.

Puhe-emootioiden kulttuurierot tutkitaan

Tampereen yliopistossa tutkitaan ensimmäistä kertaa maailmassa, onko puheääneen liittyvien emootioiden vastaanotossa kulttuurieroja. Näin laajaa kansainvälistä vertailututkimusta ei tästä aiheesta ole aiemmin tehty.

Kirjailijat valtiovallan suojeluksessa

Elina Jokisen väitöskirja kirjailija-apurahoista on koottu monenlaisista aineistoista. Tutkimuksen lähtökohdat ovat yhtä aikaa kirjallisuustieteellisiä ja kirjallisuussosiologisia. Työ soveltaa laadullisen tutkimuksen menetelmiä samalla kun sen havainnot perustuvat suhteellisen isoon empiiriseen aineistoon, joka on kerätty monikohtaisilla kyselylomakkeilla suomalaisilta kirjailijoilta ja kirjallisuuspoliittisilta päättäjiltä.

Taiteen taivaassa ei turhia piperrellä

Nyt Billgren kertoo suorat sanat täysin kuvattomassa teoksessa, jossa hän laittaa palikat yllättäen aika oppineen oloiseen järjestykseen.