Töitä nappulapalkalla

Tasa-arvoon on vielä matkaa. Työelämän marginaaleissa on työntekijäryhmiä, joita lainsäädäntö ja tutkimus eivät ole tunnistaneet, sanoo tutkijatohtori Tuija Koivunen.

Poliisikoira, tullikoira, opaskoira, poliisihevonen. Entäpä kirjastojen lukukoirat ja sairaaloissa vierailevat kaverikoirat?

Nekin ovat mukana työelämässä omalla tavallaan. Syyskuussa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa alkoi eläinsosiologiaa ja feminististä tutkimusta yhdistävä kurssi ”Eläimet työssä”. Kurssin ideoivat ja järjestävät Tuija Koivunen ja Hanna-Mari Ikonen.

Eläinsosiologiaa ei ole juuri Tampereella opetettu.

– Aihe kiinnostaa opiskelijoita, kurssille tuli enemmän ilmoittautumisia kuin pystyimme ottamaan vastaan, yhteiskuntatieteiden tutkijatohtori Tuija Koivunen kertoo.

– Työtä tekevistä eläimistä ensimmäiseksi mieleen tulevat juuri koirat ja hevoset, mutta kurssilla kuullaan esimerkiksi myös Pieta Hyvärisen luento mehiläisten työstä.

 

Suomalaiseen työelämään mahtuu monia muitakin ryhmiä, jotka eivät sovellu valmiisiin muotteihin.

Tuija Koivunen on tutkinut työelämän tasa-arvo- ja sukupuolikysymyksiä. Hän kertoo olevansa viehättynyt marginaaleista eli työntekijäryhmistä, jotka tekevät jollain tapaa poikkeuksellista työtä. Hiljattain päättyneessä projektissaan hän tutki liikuntakeskuksissa työskenteleviä, ryhmäliikuntatunteja pitäviä naisia. He ohjaavat tunteja useassa eri paikassa ja usealle työnantajalle. Suuri osa heidän ajastaan kuluu liikkumiseen paikasta toiseen, eli he eivät pysty pitämään suurta määrää tunteja, mikä nostaisi ansioita.

Palkkatyö ja laskutettava työ yhdistyvät heidän työnkuvassaan.

–  Tutkimus ja lainsäädäntö eivät tunnista sekamuotoista työtä, vaikka siitä puhutaan yhä enemmän.

 

Suurin tasa-arvo-ongelma työelämässä on edelleen töiden segregaatio eli jakautuminen naisten ja miesten aloihin. Suomessa jakautuminen on erityisen vahvaa, ja siitä on myös EU huomauttanut.

– Mitä tulee ammattien segregaatioon, Suomi kuuluu itäblokin maiden joukkoon eikä Pohjoismaihin, Tuija Koivunen sanoo.

Ongelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan lyhyillä projekteilla, jotka on sitä varten perustettu.

– Ratkaisu ei ole, että kannustetaan miehiä ja naisia tekemään erilaisia alavalintoja. Segregaatio ei ole yksilön valinnoista kiinni, Koivunen sanoo.

– Taustalla on jokin iso kulttuurinen asia, jonka vuoksi ihmiset tekevät sukupuolen mukaisia valintoja.

Koivunen näkee kuitenkin myönteistä kehitystä tasa-arvoasioissa.

– Toimittajat ovat kiinnostuneempia tasa-arvokysymyksistä ja nostavat niitä enemmän esille. Ihmiset ovat alkaneet ottaa asioita omiin käsiinsä ja perustaneet Mothers is businessin kaltaisia järjestöjä.

 

Tuija Koivunen on mukana työelämän tutkimuksen työryhmässä Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereen yliopistossa 25.-26.10.

 

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Jonne Renvall