Romaanit kertovat hyvän lääkärin olemuksesta

Jukka Mustonen rakastaa kertomakirjallisuutta, mutta tutkimuksessaan pyrkii olemaan ehdottoman tarkka, faktoja kunnioittava tutkija. Hyvään lääkäriin mahtuvat molemmat ominaisuudet.

Uutuuskirja kerää yhteen parhaimmat kaunokirjallisuuden sitaatit, jotka kuvaavat lääkäreitä, sairauksia ja parannuskeinoja.

 

Ei lääkärin taito perustu latinaan, jota hän sylkee suustansa kuin lammas papanoita peräaukostaan, vaan lääkärin taitona on sairaiden ja kärsivien parantaminen”, sanoo kirjailija Mika Waltari kirjassa Mikael Karvajalka.

Sisätautiopin emeritusprofessori, erikoislääkäri Jukka Mustonen on intohimoinen kirjallisuusfani, oikea kaunokirjallisuuden suurkuluttaja. Lukiessaan hän alkoi panna merkille, kuinka usein ja miten nerokkaasti kirjailijat kuvailevat tekstissään sairauksia, lääkäreitä, hoitoja ja koko elämän kirjoa syntymästä kuolemaan.

Sitaatit puhuttelivat häntä niin, että Mustosesta tuli keräilijä. Hän alkoi poimia lukemistaan kirjoista parhaimmat sutkaukset talteen ja merkitsi tarkkaan niiden viitetiedot – kirjoittajan, kirjan, kustantajan, painovuoden ja suomentajan – ylös, tietämättä oikein itsekään, miksi niin teki. Paitsi että listasta oli helppo poimia nasevia lainauksia opetustilanteisiin ja puheisiin.

Keräilyn aloittamisesta on nyt kulunut kolmekymmentä vuotta. Tänä syksynä hän julkaisi lääketiedettä koskevat lainaukset kirjana Paistettu sipuli auttaa paiseissa.

Mukaan pääsivät Mustosen mielestä oivaltavimmat ajatukset, kaikkiaan hieman yli 2600 lyhyttä lainausta 652 kirjasta. Eri kirjailijoita on mukana 256 kappaletta. Mustosen lukulistalla on ollut kotimaista ja ulkomaista ”kunnon” kaunokirjallisuutta, kuten hän sanoo. Hän lukee klassikoita Platonista Kalle Päätaloon, mutta myös nykykirjallisuutta Suomesta ja muualta maailmasta. Entisiltä Tampereen yliopiston professoreilta Panu Rajalalta ja Antti Eskolalta on poimittu lainauksia useista heidän kirjoittamistaan kirjoista.

– Vain satukirjat ja dekkarit puuttuvat, niitä en tule nykyään lukeneeksi.

Lainaukset on jaoteltu aihealueiden mukaan. Näitä ovat esimerkiksi sydän ja sydänsairaudet, psykiatria, silmäsairaudet, lääkärin rooli.

Lapset ovat kansakunnan toivo. Kivoja ne lapset ovat, jos ei ole korvatulehduksia.”
Veikko Huovinen: Kukuškat

 

Kaunokirjallisuus kuvaa hyvin kriittisestikin potilaan ja lääkärin kohtaamista. Lainauksista piirtyy kuva siitä, millainen on hyvä lääkäri.

Jukka Mustoselle kirjallisuus on antanut eväitä potilaiden kanssa toimimiseen. Kliinistä lääkärintyötä hän on tehnyt uransa aikana tutkimuksen ja opetuksen ohella.

– Olen oppinut paljon kirjojen kautta siitä, miten ihmiset kokevat tiettyjä sairauksia tai miten he suhtautuvat meihin lääkäreihin.

Ihminen ei voi olla taitava lääkäri, jollei hänessä ole sääliä”, kirjoittaa Axel Munthe kirjassa Huvila meren rannalla.

Mutta hyvä lääkäri uskaltaa olla eri mieltä potilaan kanssa, jos potilaan etu sitä vaatii. Jukka Mustonen mainitsee esimerkkinä ”hypotyreoosiepidemian”: Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on ollut paljon esillä viime vuosina. Julkisuus on johtanut siihen, että lääkäreiltä vaaditaan joskus kilpirauhaslääkitystä tai -tutkimuksia silloinkin, kun siihen ei ole lääketieteellisiä perusteita.

– Etenkin nuorelta lääkäriltä vaatii rohkeutta olla eri mieltä potilaan kanssa, Mustonen sanoo.

– Se kuuluu kuitenkin lääkärin ammattiin. Eriävä mielipide olisi pystyttävä kommunikoimaan ystävällisesti ja hyvin perustellen.

Tutkijana Mustonen kärsii siitä, että ihmisille syötetään tutkimukseen perustumatonta terveystietoa mediassa. Tietojen ja hoitojen tulee perustua tutkimukseen, joka on osoittanut ne tehokkaiksi.

– Jos hyvin tehtyjen tutkimusten tulosten raa’at numerot eivät osoita, että jokin toimii, niin turha tulla väittämään päinvastaista.

 

Mies väitti valkosipulivotkan parantavan kaikki ihmisen sairaudet ja suurimman osan eläintenkin sairauksista, paitsi raajojen menetykset
Antti Tuuri: Suuri viljajuna Siperiasta

 

Sitaatteja ei ole kuitenkaan valittu kirjaan sen perusteella, ovatko ne lääketieteellisesti tosia vai eivät. Joistain voi joku pahoittaa mielensäkin.

– Hyvä sitaatti on sellainen, jonka kohdalla pysähtyy – olipas tuo fiksusti tai älyttömästi sanottu.

Mustonen ei ole kommentoinut lainauksia, mutta hän on kirjoittanut lukujen alkuun lyhyen opastuksen lukijalle ja tarvittaessa suomentanut joitakin termejä.

Mustonen neuvoo lukemaan kirjaa uteliain ja avoimin mielin.

– Tätä voisi käyttää jopa oppikirjana. Olen puolueellinen sanomaan, mutta esimerkiksi lääketieteen tai terveydenhuoltoalan opiskelijalle tämä olisi hyvä lahja.

Kirjaa lukemalla ei siis saa kotihoitovinkkejä vaivoihin eikä edes varmuutta siitä, auttaako paistettu sipuli paiseissa. Mutta maailmankatsomus voi avartua hieman, kuten kunnon kaunokirjallisuutta lukemalla käy.

Professorilta ja erikoislääkäriltä, joka on julkaissut urallaan lähes 300 tieteellistä julkaisua, on ehkä hieman yllättävää kuulla seuraava lause:

– En tiedä mitään parempaa tapaa opiskella elämää kuin kaunokirjallisuuden lukeminen.

Jukka Mustonen: Paistettu sipuli auttaa paiseissa. Kustannus HD 2018.

Jukka Mustonen

  • Syntynyt 1950 Sotkamossa, asuu Tampereella.
  • Sisätautiopin emeritusprofessori, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri. Eläkkeellä.
  • Työskenteli pitkään Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina ja varadekaanina.
  • Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi lasta ja kolme lastenlasta.
  • Jatkaa edelleen tutkimustyötä ryhmänsä kanssa.

 

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Jenni Toivonen