Viisi faktaa: Sodan jälkeen iski espanjantauti

Sata vuotta sitten päättynyt sisällissota varjosti suomalaisten elämää vielä vuosia sodan jälkeen.

  1. Suomessa oli paha työvoimapula vuonna 1918 sisällissodan seurauksena. Suuri osa miehistä oli menehtynyt tai vankileireillä. Kaupungeissa järjestettiin leskille ja yksinhuoltajaäideille työttömyystöitä, jotta he saivat hankittua elannon perheelle. Monet tehtaat selvisivät työvoimapulasta niin, että ne noutivat vankileireiltä entiset työntekijänsä ja takasivat sen, että työntekijät eivät ole vaaraksi yhteiskunnalle. Tämä on nähty sovinnon eleenä, mutta taustalla oli myös puhtaasti taloudellinen motiivi.

 

  1. Kesällä 1918 Suomeen rantautui espanjantauti, joka oli yksi pahimmista influenssoista, jota maailmassa oli koettu. ”Espanjalainen” iski kansaan, jolla oli elintason laskun vuoksi heikko vastustuskyky. Pelkästään Suomessa influenssapandemia tappoi noin 25 000 ihmistä. Tampereella levisi lisäksi tappava tulirokkoepidemia sekä vuonna 1919 että 1920. Lääkkeistä ja lääketieteellisestä osaamisesta oli pulaa.

 

  1. Kaikista elintarvikkeista ja raaka-aineista oli pulaa sodan aikana ja sen jälkeen. Tuotteiden hinnat nousivat kymmenkertaisiksi, mutta palkat eivät nousseet samaa tahtia. Elintarviketilanne normalisoitui kuitenkin nopeasti vuoden 1918 jälkeen. Köyhemmissä perheissä ei silti syöty lihaa eikä kalaa. Ravinto koostui voista, maidosta ja puurosta ja leivästä. Kahvi yhdisti kansaa, sitä nauttivat kaikki. Kieltolaki tuli voimaan 1919 ja se tuotti uuden elinkeinon, pirtun trokaamisen ja salakuljettamisen.

 

  1. Suojeluskuntajärjestö näkyi Tampereen katukuvassa pitkään sisällissodan jälkeen. Joka vuosi järjestettiin suojeluskuntien paraati, ja aina kun työväenliike juhli esimerkiksi vappua, suojeluskunta piti samaan aikaan harjoituksia. Työväestön näkökulmasta Tampere muistutti miehitettyä kaupunkia. Vasemmiston kannatus Tampereella oli vahvaa. 60 prosenttia kaupunkilaisista äänesti vasemmistoa ensimmäisissä kunnallisvaaleissa, joissa oli vapaa ja yhtäläinen äänioikeus. 1920-luvulla suojeluskunnat hankkivat konepistooleja, joiden ajateltiin sopivan nimenomaan kaupunkisotaan. Uuden kapinan uhkaa pidettiin merkittävänä.

 

  1. Sodan jakolinjat vaikuttivat pitkään ihmisten toimeentuloon. Työnantajat perustivat mustia listoja, joille kerättiin työväenliikkeessä toimivien nimiä. He saivat ensimmäisenä potkut, jos tuli tiukkoja aikoja. Sodan jälkeen Suomen talous oli pääasiassa kasvusuunnassa, mutta 1920-luvun lopulla laman merkit näkyivät jo. Rakentaminen loppui ja työttömyys alkoi kasvaa. Kun lama alkoi, ihmisillä ei ollut keinoja kamppailla vastaan, koska oli nähty, että ammattiyhdistykseen kuuluminen tiesi ongelmia. Työttömien elintaso laski rajusti. Köyhäinapu oli lainaa, joka piti maksaa takaisin kun töitä löytyi – joskin monia perheitä autettiin ilman toiveita takaisinmaksusta, ja moni maksoi velkansa vasta 2. maailmansodan jälkeen, jolloin inflaatio oli syönyt velkaa pienemmäksi.

 

Suomen sisällissota käytiin hallituksen joukkojen eli valkoisten ja työväen eli punaisten välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918.

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Jonne Renvall

Juttua varten on haastateltu historian yliopistotutkija Jarmo Peltolaa Tampereen yliopistosta. Peltola on tutkinut erityisesti työväenliikettä, lama-aikoja ja työttömyyttä Suomessa. Tällä hetkellä hän kirjoittaa Finlaysonin Tampereen tehtaan historiaa.