KPNA7-proteiinin toiminnan estäminen hidasti syöpäsolun kasvua

Elisa Vuorinen teki väitöstutkimuksessaan uusia löytöjä syöpäsolujen toiminnasta. Hän jatkaa tutkimustyötä Tampereen yliopistossa, aiheenaan aivokasvaimet.

FM Elisa Vuorisen syöpäbiologian väitöskirja Nuclear import protein KPNA7 and its cargos : Diverse roles in the regulation of cancer cell growth, mitosis and nuclear morphology (Tumakuljetusproteiini KPNA7 ja sen lastiproteiinit : Monimuotoisia syöpäsolujen kasvun, tumanjakautumisen ja tumarakenteen säätelijöitä) tarkastettiin 9.2.2018. Vastaväittäjänä oli professori Jukka Westermarck (Turun yliopisto).

 

Kuka olet? Filosofian maisteri Elisa Vuorinen, ikä 29, Nokialta kotoisin. Väitöskirjani tieteenala on syöpäbiologia ja työskentelen Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa.

Mitä tutkit? Tutkin karyoferiini alfa 7 (KPNA7) -nimistä proteiinia, joka osallistuu muiden proteiinien kuljetukseen kahden solun osaston, soluliman ja tuman välillä. KPNA7 ei normaalisti toimi aikuisen terveissä kudoksissa, mutta sen toiminta aktivoituu syövässä. Tämän seurauksena KPNA7:n kuljettamien proteiinien sijainti on syöpäsoluissa muuttunut. Tämä saattaa johtaa solunsisäisen tasapainon järkkymiseen ja edesauttaa syöpäsolujen toimintaa.

Mitä tuloksia sait? Havaitsimme, että KPNA7-proteiinin toiminnan estäminen syöpäsoluissa hidasti niiden kasvua ja vähensi muita pahanlaatuisia piirteitä.  Lisäksi solujen tumanjakautuminen eli mitoosi ja tumarakenne häiriintyivät käsittelyn seurauksena. KPNA7:n toiminnan kartoittamisen lisäksi tunnistimme proteiineja, joita KPNA7 kuljettaa tumaan syöpäsoluissa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että KPNA7, mahdollisesti kuljettamiensa proteiinien välityksellä, osallistuu syöpäsolujen kasvun ja elinkyvyn säätelyyn. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi lääkekehityksessä. Tulokset myös syventävät tietämystämme tumakuljetusproteiinien merkityksestä syövän synnyssä.

Mikä oli parasta tutkimuksen teossa? Uuden löytäminen. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun saa hypoteesia tukevia tuloksia laboratoriossa.

Mikä oli hankalinta? Tutkimuksessa väistämättä eteen tulevat pettymykset ja hidasteet. Kun toimitaan laboratoriossa ja solujen kanssa, välillä tuntuu siltä, että kuun asentokin vaikuttaa kokeiden onnistumiseen. Kun on viikon suorittanut tiettyä koesarjaa vain todetakseen sen epäonnistuneen ilman selitystä ja järkeviä tuloksia, huumoria hieman koetellaan.

Mitäs nyt? Jatkan tutkimuksen parissa, tohtoritutkijana professori Matti Nykterin johtamassa laskennallisen biologian tutkimusryhmässä Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa. Tutkimusaiheenani ovat aivokasvaimet.