Kasvikset ruokkivat ruokainnovaatioita

    Niin tutkijat kuin rahoittajatkin uskovat nyt kasvispohjaiseen ruuantuotantoon. Tuotannon ohjaukseen kaivataan poliittisia pelisääntöjä.

     

    Jos haluaa luoda menestyvän innovaation, työ on aloitettava ongelmien kohtaamisesta: Mikä on se ajankohtainen ja polttava ongelma, joka innovaatiolla halutaan ratkaista? Tämä ongelma on tunnistettava ja sitä on analysoitava. Sitten mietitään, mikä sen ratkaisemisessa on mahdollista ja miten.

    Tällä reseptillä syntyi reilun vuoden takainen ruokailmiö, Nyhtökaura.

    – Tiesimme, että ihmiset haluaisivat syödä enemmän kasvispohjaista ruokaa, mutta kasvisruuan kokkaamista pidettiin vaivalloisena, ja valmiita valmisteita oli tarjolla vähän. Tämän ongelman halusimme ratkaista, sanoo Nyhtökauran valmistajan Gold&Green Foodsin perustaja Maija Itkonen.

    Itkonen osallistui syyskuussa Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun järjestämään Johtajuussymposiumiin, jonka yhtenä teemana oli ruoka ja sen kehitys.

     

    Kasvispohjaisista ruokainnovaatioista keskusteltiin Tampereen yliopistolla syyskuussa järjestetyssä Johtajuussymposiumissa. Ruokapaneeliin osallistuivat muiden muassa ResQ Club Oy:n aluejohtaja Joonas Kaski, Wastebusters-tutkimusryhmän vetäjä, professori Elina Närvänen sekä SOK:n tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa. Puheenjohtajana toimi Nyhtökaurasta tunnetun Gold&Green Foods Oy:n perustaja Maija Itkonen.

    Nyhtökauran kehityksessä oli alusta asti mukana tieteellinen lähestymistapa. Taustatutkimusta ja tuotekehittelyä tehtiin Helsingin yliopistolta vuokratuissa tiloissa ja yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Edelleen esimerkiksi raaka-aineita työstetään tutkijoiden ja valmistajien yhteistyönä, jotta lopputuote olisi entistä ekologisempia ja kotimaisempi.

    Itkosen mukaan mitä enemmän taustalla on tutkittua tietoa, sitä vahvemmilla uuden innovaation kehityksessä ollaan.

    – Kun lähtee tekemään innovaatiota, ei kannata ryhtyä tekemään vain uutta tuotetta. Se ei ole innovaatio. Innovaatio on jotain, joka oikeasti muuttaa jotakin ja siinä on jotain aivan omaa.

     

    Itkosen tausta on teollisessa muotoilussa ja startup-yrittäjyydessä. Nyhtökauran taustalla toimiva Gold&Green Foods puolestaan on nimestään huolimatta enemmän teknologia- kuin elintarvikeyritys. Tämä on osuva kiteytys tämänhetkisen elintarvikekehityksen globaalista kuvasta. Kuten Nyhtökauraa, myöskään seuraavaa kansainvälistä ruokailmiötä ei todennäköisesti kehitetä elintarviketeollisuudessa, vaan teknologiayrityksissä. Isot it-yritykset Googlea myöten ovat nyt kiinnostuneita ruuasta.

    – Piilaaksossa on valtava määrä ruokateknologian startupeja, jotka kehittävät muun muassa uusia proteiineja. Ruoka on nyt iso osa teknologiakehitystä, Itkonen sanoo.

     

    Ilmiön tunnistaa myös kestävän kehitykseen paneutunut tutkijatohtori Markus Vinnari.

    – Ruuan, ja nimenomaan kasvisruuan, ympärillä on meneillään valtavia kehityshankkeita ympäri maailmaa, ja niihin on investoitu satoja miljoonia euroja. Hiljattain jopa sellaiset nimet kuin Bill Gates ja Richard Branson ovat kertoneet investoineensa kasvisruuan kehitykseen.

    Vinnarin mukaan investointien taustalla on yksi megatrendi, joka pakottaa ajattelemaan ruuantuotantoa uudella tavalla. Se on ilmaston- ja ympäristön muutos.

    – Tämä vaarantaa nykyisen ruuantuotannon ja pakottaa toimimaan. On mietittävä, millainen ruuantuottamisen tapa on ympäristölle vähiten vahingollinen.

    Ihmisen toiminnan vaikutukset ympäristöön tunnetaan jo melko tarkasti. Tiedetään, millaisilla yksilön toimilla on merkittävä ja millaisilla puolestaan vähäinen vaikutus. Merkittäviä vaikutuksia on muun muassa lasten lukumäärällä sekä liikkumisen ja energiantuotannon tavoilla. Ja ruokavaliolla.

    – Ruokavalioista taas merkittävin vaikutus on sillä, että syödään täysin kasviperäistä ruokaa. Myös lihan kulutuksen vähentämisellä ja paikallisen tuotannon suosimisella on selkeä vaikutus. Sen sijaan esimeriksi luomuruuan ostamisella on vain vähäinen vaikutus yksilön aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin, Vinnari sanoo.

    Markus Vinnarin mukaan suurin ruuantuotantoa ohjaava megatrendi on ilmaston- ja ympäristön muutos.

    Tutkimusten mukaan kasvisruokavaliosta on hyötyä myös ihmisten terveydelle.

    – Jos söisimme edes nykyisten ravitsemussuositusten mukaan, se olisi paitsi terveellisempää, myös ympäristöystävällisempää kuin tämänhetkinen ruuankulutus.

    Vastuuta kulutuksen suunnasta sysätään paljolti kuluttajille.

    – Kuluttajalla on valtavasti vaihtoehtoja valittavana. Pitäisi olla valveutunut ja ottaa itse selvää, mitä mikäkin valinta tarkoittaa, huomauttaa dosentti Elina Närvänen.

    Markus Vinnarin mukaan kulutuksen ohjaamiseksi nykyistä terveellisempään ja ekologisempaan suuntaan tarvittaisiin muutakin kuin yksilön vastuuta ja suosituksia.

    – Ruuankulutusta voitaisiin ohjata nykyistä enemmän politiikalla.  Vahingollisia elintarvikkeita voitaisiin esimerkiksi verottaa nykyistä kovemmin.

    Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) pitää jonkinlaista ekologisuusveroa hyvänä väliaikaisratkaisuna, mutta hänen mukaansa ruuantuotantoon tarvitaan myös pysyvämpiä ja sitovampia velvoitteita.

    – Mukaan tarvitaan koko ketju tuottajista ja kuluttajista politiikkaan. Kuluttaja ei voi tehdä kestäviä valintoja, jos niitä ei ole tarjolla. Tuottaja taas ei voi tuottaa ruokaa kestävästi, jos lopputuotteen hinta on 10-kertainen verrattuna halvimpaan vaihtoehtoon. Tarvitaan toimiva auditointi- ja seurantajärjestelmä sekä yhteinen ruokapolitiikka koko EU:hun. Tulisi miettiä A:sta Ö:hön, mitä kaikkea politiikassa pitää tapahtua, jotta ruuantuotannon kehitys olisi kestävää.

     

    Sirpa Pietikäinen.

    Tällä hetkellä EU:n ruokapolitiikka on Pietikäisen mukaan siiloutunutta. Yksi taho valvoo ruuan turvallisuutta, toinen tuotannon kehitystä. Pietikäisen mukaan lopputulos on, että ruoka ei ole turvallista, terveellistä, ekologista, eettistä eikä edullista.

    – Kaikessa epäonnistutaan. Tuotamme liikaa kaloreita ja vääränlaista ruokaa. Se johtuu siitä, ettei EU:lla ole koherenttia ruokapolitiikkaa eikä kunnollisia kehyksiä päätöksenteolle. Kuitenkin valtava osa EU:n budjetista menee maatalouspolitiikan tukemiseen. Kysymys kuuluu, tuetaanko tällä rahalla kestävää ruuantuotantoa vai tuetaanko myös kestämättömiä tuotantotapoja. Jälkimmäistäkin tapahtuu.

    Pietikäisen mukaan tavoitteiksi pitäisi ottaa ainakin tuotantoketjujen lyhentäminen ja parempi ohjaus, eläinten hyvinvoinnin takaaminen ja jätteen vähentäminen.

    – Sekä se, että tuotannon ympäristö- ja kuljetuskustannukset näkyvät lopputuotteen hinnassa. Ruuan halpa hinta tulee meidän kaikkien terveyden, turvallisuuden, ympäristön ja työntekijöiden selkänahasta.

    Pietikäisen mukaan ruoka voi kuitenkin olla kuluttajalle kokonaiskustannuksiltaan edullista, vaikka se tuotettaisiinkin kestävästi.

    – Joka ikisen ruokakilon ei tarvitse olla joka päivä halvinta mahdollista. Esimerkiksi kauden kasviksista saa edullista syötävää. Sen sijaan lihan tulisi maksaa kuluttajalle sen verran, että se kannattaa tuottaa eettisesti ja ekologisesti. Luin juuri hiljattain 1950- ja 60-lukujen keittokirjaa, jossa lihaa kehotettiin varaamaan 70 grammaa syöjää kohti. Nyt sitä menee 200–300 grammaa. Esimerkiksi kana oli ennen juhlaruokaa, jota syötiin muutaman kerran vuodessa. Nyt se on kauppojen halvinta sisäänheittotavaraa. Pitäisi palata siihen, että liha olisi harvinainen herkku. Silloin, kun sitä syödään, siitä myös maksettaisiin.

     

    Vielä toistaiseksi lihan kulutus on kasvussa, mutta käänne voi olla tulossa. Vaihtoehtoisia proteiineja kehitetään nyt paitsi kasvikunnan tuotteista, myös hyönteisistä ja erilaisista yksisoluisista eliöistä kuten hiivoista ja levistä.

    Maija Itkonen ja kumppanit kehittivät Nyhtiksensä kaurasta, mikä oli loistavasti haistettu trendi. Lyhyessä ajassa kaurasta on tullut muodikas terveystuote.

    – Kaura kyti pitkään pinnan alla. Aavistelimme, että se voisi olla seuraava ”good cop”, sillä vehnää on viime vuosina parjattu paljon, Itkonen sanoo.

    Näin myös kävi.

    – Avasimme hanan, josta arvelimme tulevan jotain. Siitä tulikin ihan valtava suihku, Itkonen kuvailee.

    Seuraavaksi Gold&Green Foods ryhtyy myymään lisenssiosaamista ulkomaille. Neuvotteluja potentiaalisten partnereiden kanssa käydään parhaillaan. Myös uusia tuotteita on pöydällä. Jo tänä syksynä kauppoihin tulevat ainakin Nyhtökaura-pyörykät. Nähtäväksi jää, aiheuttavatko ne samanlaisia joukkohyökkäyksiä eineshyllyille kuin Nyhtis aikanaan.

     

    Katso myös Sirpa Pietikäisen
    haastattelu EU:n ruokapolitiikasta ja sen ongelmista.

     

    Teksti Hanna Hyvärinen

    Kuvat Jonne Renvall