Vainotusta kommunistista poliittiseksi vaikuttajaksi

    Arvo Myllymäki: Korpikommunisti. Kolarilainen Eemeli Lakkala vainotusta vallankäyttäjäksi. Into Kustannus 2016. 290 s.

     

    MIKÄ: Arvo Myllymäki on antautunut kirjoittajan uralle jäätyään eläkkeelle Tampereen yliopiston julkisoikeuden professorin tehtävästä. Kirjoissaan hän on tarkastellut suomalaista yhteiskuntaa ja sen historian arkoja kohtia II maailmansodasta lähtien. Uusimmassa teoksessaan Myllymäki on kirjoittanut kolarilaisen kruununtorpparin pojan Eemeli Lakkalan tarinan vainotusta kommunistista Lapin poliittiseksi vaikuttajaksi.

    KIITÄMME: Teoksen lähdepohja on monipuolinen ja tutkimuskirjallisuus laaja. Myllymäki on hyödyntänyt paikallista perimätietoa, jossa Lakkala elää edelleen. Lisäksi Myllymäki on käyttänyt Kansallisarkiston, Kansan Arkiston, Korkeimman oikeuden arkiston ja Kolarin kunnanarkiston aineistoja sekä paikallisia ja kansandemokraattisia lehtiä. Hän on tulkinnut Lakkalan toimintaa osana valtakunnan politiikkaa, mutta erityisesti tarkastellut sitä länsirajan arjesta ja paikallisesta sosiaalisesta kehyksestä käsin.

    MOITIMME: Valtakunnallisen ja paikallisen tason yhdistäminen edellyttää tiukkaa, ammattimaista otetta faktisen kehyksen rakentamisessa, ajallisten ja toiminnallisten tasojen yhdistämisessä sekä yksittäisten lähteiden kokoamisessa loogiseksi kokonaisuudeksi. Tässä Myllymäki ei ole aivan onnistunut. Lukemista haittaavat paikoin liian laajat selittävät osiot, lähteiden yksioikoinen tulkinta ja asiayhteyksiltään epätasainen kerronta. Lapin työväenliikettä tutkineena ja korpi- ja teollisuuskommunismiteoriaa purkaneena kritisoin korpikommunismi-käsitteen nostamista otsikkotasolle ja näin vanhan tulkinnan ylläpitämistä.

    OPIMME: Työväenliikkeellä todella oli ”maakunnalliset voimahahmonsa”, jotka toiminnallaan linjasivat puolueen työtä ja säilyttivät kannattajakunnan uskon yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kertomus tuo hyvin esiin, kuinka Lakkala toimi poliittisessa ja ammatillisessa työväenliikkeessä olosuhteiden mukaan: 1920-luvulla julkisesti muun muassa lakkokenraalina, 1930-luvulla maanalaisen kommunistisen liikkeen yhteyshenkilönä, sotavuosina poliittisena vankina ja lopulta Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtajana, SKDL:n kansanedustajana ja presidentin valitsijamiehenä.

    KENELLE: Lapin tai vasemmistolaisen työväenliikkeen historiasta kiinnostuneille.

    JÄI MIELEEN: II maailmansodan jälkeen kansainvälinen aspekti korostui Lapin kansandemokraattien ja kommunistien toiminnassa

    Ulla Aatsinki