Trolleille ei sijaa sote-keskusteluun

    Sote-keskustelussa poliitikoilla on omat agendansa, mutta miksi asiantuntijat ovat monesta niin eri mieltä? Selvitysten mukaan terveydenhuollon sektoreilla ei tunneta toisten sektorien tavoitteita, toimintaa eikä tuloksia, ja niistä on pinnallisia käsityksiä. Ehkä luullaan, että alentamalla toista saadaan sen rahat omaan käyttöön. Jotkut tahot ovat toistuvasti trollanneet, että ”työterveyshuolto voidaan lopettaa, sillä se ei ole tasa-arvoista”.  Työterveyshuollon parempia palveluita paheksutaan, ja sanotaan, että ”työterveyshuollon pitää keskittyä ennaltaehkäisevään työhön”. Ikään kuin se ei sitä jo tekisi.

    Trollaajat uskovat yksikanavaisen rahoituksen ratkaisevan kaiken. Asiantuntijaroolistaan huolestuneet ovat itse syömässä uskottavuuttaan antamalla poliittisia lausuntoja, tosin ilman tunnuksia. Jos julkisrahoitteiset palvelut eivät jatkossakaan toimi, eikä niitä saa ajoissa ja tarkoituksenmukaisesti, se johtaa yksityisten terveysvakuutusten ottamiseen. Hajanaisuus lisääntyy, järjestelmällisyys häviää ja eriarvoisuus kasvaa.

    Työterveyshuollon päätehtävä on ylläpitää työssäkäyvien työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä. Fiksut poliitikot ovat huomanneet, että työnantajien (70 %) ja työntekijöiden (30 %) maksama työtulovakuutus on järkevä sijoitus terveyspalveluiden laatuun. Työnantajan maksuosuus on noin 88 % työterveyden kuluista (800 miljoonasta), millä kustannetaan 1.9 miljoonan työssäkäyvän ennaltaehkäisyn (KELA I) ja sairaanhoidon (KELA II) kulut. Yritykset ovat kiinnostuneita työntekijöiden työkyvystä, ja tätä rahoitusta ei kannata poistaa, koska yritysten maksurahoitus jää pois ja siirtyy verovaroin korvattavaksi.

    Työterveyshuolto on aina säädöspohjaisesti ja käytännössä keskittynyt ennaltaehkäisyyn. Asian tekisi ymmärrettävämmäksi, jos toimintaa ei jaettaisi keinotekoisesti ennaltaehkäisyyn ja sairaanhoitoon. Sairaanhoidossa kohtaavat kaikki ehkäisyn tasot; terveyttä edistetään keskustelemalla tupakoinnista, hoidetaan alkavaa verenpainetta, havaitaan varhaisia merkkejä työkyvyn alenemasta tai suunnitellaan työhön paluuta tukevia toimenpiteitä. Hoitaminen ja kuntoutus ovat ehkäisyä myös, eli sekundaari- ja tertiääripreventiota. On jo oppikirjatietoa, että kaikki ehkäisyn tasot kietoutuvat yhteen sairaanhoidossa.

    Työterveyshuollossa ollaan todella tyytyväisiä, jos perusterveydenhuolto saisi oman prosessinsa kuntoon. Työterveyshuolto on oma erikoisalansa ja sillä on oma tehtävänsä tuntea työpaikkojen olosuhteet ja edistää työssä selviytymistä yhdessä työpaikan kanssa, arvioida työkykyä ja käynnistää kuntoutusta. Tähän muilla terveydenhuollon sektoreilla ei ole realistista mahdollisuutta. Vaikuttaminen työkykyyn edellyttää sairaanhoidon säilymistä oleellisena osana työterveyshuollon arkea.

    Jukka Uitti
    Kirjoittaja on työterveyshuollon ja työlääketieteen professori.