Syöminen muuttuu, mutta hitaasti

    Tutkijatohtori Markus Vinnari uskoo, että kasvissyönti yleistyy, mutta hitaasti.

    Tutkijatohtori Markus Vinnari uskoo, että kasvissyönti yleistyy, mutta hitaasti.

    Syksyn ruokapuheenaihe on ollut kasvissyönnin tuleminen. Innokkaimmat ovat puhuneet jopa vallankumouksesta. Tutkijatohtori Markus Vinnari laittaisi kuitenkin jäitä hattuun.

    Jos sosiaalista mediaa on uskominen, nyhtökauran metsästyksestä on kuluvana syksynä tullut urbaanien nuorten aikuisten uusi urheiluharrastus. Facebookissa jaetaan tietoa tuotteen sijainnista ja tilannekatsauksia siitä, tuliko saalista vai ei. Ja jos saalista tuli, siitä julkaistaan oitis kuva, kuin todisteeksi.

    Suositun nyhtökauran ja pian sen jälkeen lanseeratun härkäpapuvalmiste Härkiksen tulo ruokamarkkinoille on saanut innokkaimmat julistamaan, että menossa on kasvisruuan vallankumous. Että näiden kahden ­– tai kolmen, sillä jotkut laskevat mukaan myös Valion lanseeraamaan maitovalmiste Mifun – tulo markkinoille olisi selvä merkki siitä, että kasvissyönti on kovaa vauhtia syrjäyttämässä lihansyönnin.

    Kestävään kehitykseen ja ruuankulutukseen erikoistunut tutkijatohtori Markus Vinnari on maltillisempi.

    – Muutos on ollut tulossa jo pitkään. Nyt ilmassa on lähinnä lisää värinää.

    Vinnari vertaa nyt lanseerattuja uusia kasvistuotteita sähköauto Teslan ensimmäiseen urheiluautoversioon, jossa oli kyllä suorituskykyä, mutta joka ei muuten aivan vastannut suuren yleisön tarpeita.

    – Samalla tavalla Nyhtis on ravintoarvoiltaan mahtava tuote, jossa on ehkä hiukan kompromissin tuntua maussa ja suutuntumassa. Uskoisin, että nämä ominaisuudet parantuvat seuraavissa kehitysversioissa. Tuotteiden lisääntyessä jokainen löytää omanlaisensa energianlähteen.

    Vinnarin mukaan Suomessa ja muissa länsimaissa ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä, että kasvissyönti olisi uusi normaali. Tai että se olisi edes järin helppoa.

    – Jotkut kyllä väittävät, että esimerkiksi vegaaniruokavaliota olisi helppo toteuttaa. Itse olen eri mieltä. Kyllä yhteiskuntarakenteiden pitää vielä muuttua paljon, ennen kuin kasvisruokavaliota on oikeasti helppo noudattaa aina ja kaikkialla. Lihansyönti on edelleen se vallitseva tapa.

    Mutta kuten sanottua, muutos on tulossa. Esimerkiksi Keskon myyntitilastojen mukaan kasvismaitojen ja kasviperäisten proteiinituotteiden myynti kasvaa 30 prosentin vuosivauhtia. Maailmalla puolestaan kehitellään jos jonkinlaisia ei-eläinperäisiä ruokatuotteita. Yhdysvalloissa on jo onnistuttu kehittämään kasvisperäinen ”liha”, jonka purutuntuma ei sokkotestissä eroa aidosta lihasta ja josta jopa tirskahtaa punaista, lihasnestettä muistuttavaa nestettä. Hollannissa taas Mark Postin ryhmän keinolihakehitys etenee kohti valmista tuotetta.

    Niille, jotka nyt kysyvät, miksi ei-eläinperäisen ruuan pitää muistuttaa lihaa, Vinnarilla on vastaus valmiina.

    – Kun suuret massat valitsevat ruokia ostoskoriin, tärkeää on tuttuus ja turvallisuus. Uusien asioiden pelko eli neofobia on ihan tutkittu ilmiö. Se selittää myös uusien ruoka-aineiden vierastamista. Tämä taipumus on ollut evoluution kannalta ihan hyödyllinenkin, mutta se myös hidastaa muutoksia ruokavaliossa.

    Ja koska jauheliha on monelle tutumpaa kuin vaikkapa linssit, uutuuksien kannattaa muistuttaa sitä. Nähtäväksi sitten jää, millaisilla nimillä tulevaisuuden kasvisperäisiä ”lihoja” kutsutaan.

    – Esimerkiksi Mark Postin keinolihalle on ehdotettu termiä puhdasliha. Se viittaa siihen, ettei liha sisällä antibiootteja ja muita haitallisia aineita.

    Monille voi kuitenkin olla vaikeaa mieltää laboratoriossa tuotettua ruokaa puhtaaksi, sillä tämänhetkisessä ruokapuheessa ”puhdas” tarkoittaa yleensä jotakin, mitä on – oikeasti tai mielikuvissa – käsitelty mahdollisimman vähän.

    Vinnari kuitenkin muistuttaa, että mielikuvat muuttuvat siinä missä ruokailutottumuksetkin.

    – Ei kaupoissa tällä hetkellä myytävä porkkanakaan juuri muistuta sitä vihannesta, joka porkkana on alun perin ollut. Harva silti ryhtyisi väittämään, ettei kyseessä ole porkkana. Onkin kiinnostava nähdä, mitä esimerkiksi lihalla tarkoitetaan 50 vuoden päästä.

     

    Vaikka mediassa on jonkin verran nähty kasvissyönnin ja lihansyönnin vastakkainasettelua, Vinnari sanoo olevansa yllättynyt, etteivät ennustukset kasvissyönnin volyymin kasvusta ole vielä herättäneet suurempaa vastustusta.

    – Olen oikein odottanut, milloin esimerkiksi lihateollisuus tulee esiin. Ehkä muutos on vielä liian uusi asia. Ehkä teollisuudessa ei ole vielä tiedostettu, mitä on tapahtumassa.

    Vinnarin mukaan elintarvikepolitiikan painopiste on perinteisesti ollut elintarvikeketjun alkupäässä ja tuottajien intresseissä, mutta tämäkin on muutoksessa. Taustalla vaikuttavat niin isot asiat, että painopisteen muutos on Vinnarin mielestä väistämätön.

    – Uudenlainen ympäristötietoisuus näkyy jo energiantuotannossa ja liikenneratkaisuissa. Ennen pitkää sen on pakko näkyä myös syömisessä. Myös kansanterveydessä on havahduttu siihen, ettei perinteinen elintarvikepolitiikka ole hyväksi ihmisten hyvinvoinnille. Siksi jossain vaiheessa on vain hyväksyttävä, ettei elintarvikepolitiikassa voida mennä alati vähenevien tuottajien ehdoilla, kun toisessa vaakakupissa painaa koko muun väestön, ympäristön ja eläinten hyvinvointi.

    Osa isoista elintarvikeyrityksistä onkin jo havahtunut. Esimerkiksi kotimaiset Saarioinen ja Kotipizza ovat jo heränneet tarjoamaan vegaanisia versioita tuotteistaan. Maailmalla virvoitusjuomajätti Coca-Cola ostelee soijamaitoyrityksiä, ja hiljattain uutisoitiin, että kansainväliset suursijoittavat kannustavat isoja elintarvikeyhtiöitä siirtymään eläinperäisestä proteiinista kasvisproteiinin käyttöön tuotteissaan.

    Ja nämä ovat vasta länsimaisia esimerkkejä.

    – Maailman mittakaavassa kasvisruoka on oletusruokavalio yli miljardille ihmiselle. Ja tällä hetkellä kasvissyönnin arvioidaan yleistyvät nopeimmin Kiinassa ja Australiassa. Ja jos kiinalaiset ottavat asian tosissaan, se näkyy varmasti myös muualla.

    Meillä Pohjolassa tullaan ehkä kaukana perässä, mutta tullaan kuitenkin.

    – Veikkaisin, että meilläkin on nyt koekeittiöissä kattilat kuumina.

    Niissä porisee kasvisruokateslan seuraava kehitysversio.

     

    Tiesitkö

    Ravitsemussuositusten mukaan lihaa tulisi syödä noin puoli kiloa viikossa. Se tarkoittaa noin 26 kiloa vuodessa.

    Vuonna 2014 suomalaiset söivät 76,6 kiloa luullista lihaa henkeä kohden.

    Vielä vuonna 1960 lihankulutus oli 32 kiloa henkeä kohden vuodessa.

     

    Teksti Hanna Hyvärinen

    Kuva Jonne Renvall