Keskiaikaisen rohdon määritelmä

    Moni nykysairaus tunnettiin jo keskiajalla, mutta monet niistä ovat nykyään onneksi harvinaisia. Sanakirjan ensimmäisen osan kannessa on vesikauhua sairastavan miehen kuva, jonka Juhani Norri löysi 1400-luvun puolivälissä kirjoitetusta kirurgisesta teoksesta.

    Moni nykysairaus tunnettiin jo keskiajalla, mutta monet niistä ovat nykyään onneksi harvinaisia. Sanakirjan ensimmäisen osan kannessa on vesikauhua sairastavan miehen kuva, jonka Juhani Norri löysi 1400-luvun puolivälissä kirjoitetusta kirurgisesta teoksesta.

    Viidentoista vuoden tutkimustyöstä syntyi ainutlaatuinen sanakirja.

     

    Englannin kielen lehtori Juhani Norri on kärsivällinen mies, sitä ei voine kukaan kiistää. Hän tutki viisitoista vuotta keskiaikaisia Englannissa laadittuja lääketieteen käsikirjoituksia ja loi kaksiosaisen, 1300-sivuisen lääketieteen englanninkielisen sanakirjan, joka hakee vertaistaan.

    Sanakirja sijoittuu keskiajalle, aikakauteen 1375–1550. Tätä ennen lääketieteessä oli käytetty lähes yksinomaan latinaa ja ranskaa, mutta vuodesta 1375 eteenpäin englanti alkoi saada jalansijaa lääketieteen kielenä.

    – Tänä aikakautena muodostettiin pohja englanninkieliselle lääketieteen sanastolle, Norri kertoo.

    Alun perin Norrin aikomus oli toki saada työ nopeammin valmiiksi, viidessä tai kuudessa vuodessa. Kävi kuitenkin ilmi, että sanakirjan ja etenkin historiallisen sanakirjan laatiminen oli odotettua monimutkaisempi projekti. Monta kertaa kävi niin, että tutkimukseen tuli uusia näkökulmia, jolloin työ täytyi aloittaa alusta ja katsoa koko materiaali uudelleen läpi.

     

    – Tietyt sanat ovat vaikeampia käsitellä kuin toiset, ja silti niistäkin pitää koittaa löytää paljon tietoa. Tähänkin sanakirjaan jäi sellaisia sanoja, joista olisin mielellään tietänyt enemmän. Mutta nyt kyllä tuntui, että teos oli aika saada painoon!

     

    Juhani Norri

    Juhani Norri

    Kun silmäilee 1300-luvun lääketieteellistä käsikirjoitusta, niin vaikka se on englanniksi, koukeroisesta kirjoituksesta ei meinaa saada tolkkua. Juhani Norri luki tämänkaltaisia sivuja yli 11 000, eli tutkimusaineisto on hyvin laaja. Noin 6000 sivua oli sellaista aineistoa, jota kukaan ei ole aiemmin tutkinut sanaston kannalta.

    – Hyvin paljon löytyi sellaisia sanoja, joita ei ole mistään aiemmin tavattu. Myös tutuille sanoille, joita on jo ollut englannin sanakirjoissa, löytyi uusia merkityksiä.

    Sanakirjassa on neljäntyyppisiä lääketieteen sanoja: sairauksien nimet, ruumiinosien nimet, lääkkeiden ja instrumenttien nimet. Apua tarvittiin lääkäreiltä ja kemisteiltä, kun Norri halusi selvittää sanojen tarkkoja merkityksiä.

    Kerran Turun yliopiston kemian laitos valmisti Norrin pyynnöstä hänelle keskiaikaisen rohdon nimeltä vihreä voide (green ointment) koska Norri ei uskonut, että niistä ainesosista koostuva voide voi oikeasti olla vihreä. Tutkijat hankkivat voiteen ainesosat, valmistivat voiteen, ja vihreäähän siitä tuli.

    Suureksi avuksi oli myös Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikkö, joka rakensi sanakirjaa varten hyvin toimivan verkkotietokannan.

    – Kun tieteidenvälisyydestä puhutaan, niin tämä projekti oli todella sitä.

    Ensimmäiset kuusi vuotta sanakirja syntyi Suomen Akatemian ja Suomen kulttuurirahaston apurahojen turvin, mutta jäljelle jääneet yhdeksän vuotta lehtorin työn ohella Tampereen yliopistossa.

     

    Jättiurakassa tutkijaa motivoi aiheen kiinnostavuus. Norri on tehnyt kaksi lääketieteen sanastoon liittyvää työtä aiemminkin, joten aivan outoa termistö ei ollut.

    Nykypäivän lääkäreille sanakirja osoittaa sen, että keskiajalla sanoilla oli paljon enemmän merkityksiä. Nykylääketieteen yksi perusperiaate on, että sanalla pitäisi olla tarkkaan rajattu, mieluummin vain yksi merkitys. Keskiajalla tilanne oli terminologisesti kaoottisempi.

    Tutkimuksen aikana Juhani Norri alkoi arvostaa nykylääketiedettä – jota myös usein kritisoidaan − yhä enemmän.

    – Tutkimusta tehdessä vastaan tuli hyvin mielenkiintoisia käsityksiä sairauksista ja niiden parannuskeinoista. Sieltä on tultu ihan valtava harppaus eteenpäin.

     

    Juhani Norri: Dictionary of Medical Vocabulary in English, 1375–1550.

     

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat Jonne Renvall