Eriarvoistumista voidaan vähentää

    Perustulo säästäisi paljon niin taloudellisesti kuin inhimillisesti ja tekisi työn vastaanottamisen kannattavaksi.

    Perustulo säästäisi paljon niin taloudellisesti kuin inhimillisesti ja tekisi työn vastaanottamisen kannattavaksi.

    Yli 100 000 ihmistä elää Suomessa huono-osaisina.

    Kasvavat tuloerot väestöryhmien välillä olivat vuoden 1994 jälkeisen nopean talouskasvun kauden varjopuoli. Tuloverouudistukset ovat tuloerojen kannalta ongelmallisimpia. Pääomatuloja saavat on asetettu parempaan asemaan kuin ansiotulojen saajat.

    Perusturvan varassa olevien väestönosien toimeentulo on jäänyt huomattavasti jälkeen yleisestä ansiokehityksestä, huomauttaa yliopistonlehtori Anna Metteri.

    – Pientä eläkettä saavat vanhat ihmiset eivät hae toimeentulotukea vaan sinnittelevät köyhyydessä. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä on kasvanut. Lapsiköyhyys on lisääntynyt. Olen huolissani meidän instituutioistamme ja niiden kehityksestä, Metteri sanoi Tampereen yliopiston terveystieteiden opiskelijoiden, sosiaalitieteiden ja sosiaalityön ainejärjestöjen järjestämässä paneelikeskustelussa eriarvoisuudesta Suomessa.

    Tutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että yli 100 000 ihmistä elää suomalaisen yhteiskunnan reunoilla huono-osaisina.

    – Heidän elintasonsa, elämäntapansa ja elämänlaatunsa ovat valtaväestöön nähden heikentyneet. Huono-osaisuuden kasvu rapauttaa yhteiskunnallista luottamusta, Ohisalo sanoo.

    – Leipäjonoissa jonottavat keski-ikäiset matalasti koulutetut miehet, mikä kertoo työpaikkojen katoamisesta miesvaltaisista työntekijäammateista. Leipäjonoissa on vanhoja naisia, joiden eläkekertymä on muodostunut pienemmäksi pätkätöiden ja hoivavastuun tähden.

    Kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä Tampereen yliopistosta huomauttaa, että kokemus varattomuudesta suhteessa muihin kanssakulkijoihin voi heikentää itsetuntoa ja uskoa oikeudenmukaisuuteen.

    – Mikä puolestaan voi näkyä esimerkiksi välinpitämättömyytenä elintapoja kohtaan.

     

    Terveystieteiden yksikön johtaja Juha Teperi Tampereen yliopistosta on huolestunut ennen kaikkea suomalaisen terveydenhuollon eriarvoisuudesta. Väestöryhmien väliset terveyserot näyttävät entisestään vain kasvavan harjoitetun terveyspolitiikan myötä.

    Hänen mukaansa terveyspalvelut kohdentuvat epäoikeudenmukaisesti. Perusterveydenhuollon potilaiden estettävissä oleva kuolleisuus on puolittunut ylimmässä tuloviidenneksessä, mutta kuolleisuus on alimmassa tuloviidenneksessä jopa kasvanut.

    – Terveyskeskuksissa käyvät pienituloiset, työttömät ja usein monisairaat vanhukset. Pääsääntöisesti terveet työlliset saavat työterveyshuollosta tehokasta hoitoa ja nopeasti, Teperi huomauttaa.

    Perustuslaissa luvataan jokaiselle suomalaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Teperin mielestä perusterveydenhuollossa perusoikeuksien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen on jo kyseenalaista.

    – Pitäisi laittaa poliittinen eliitti kertomaan, että miten se aikoo saavuttaa hienot terveyspoliittiset tavoitteensa.

     

    Päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää eriarvoisuutta lasten keskuudessa jättäen kokopäivähoidosta hyötyviä ja sitä tarvitsevia lapsia sen ulkopuolelle. Maria Ohisalo muistuttaa, että laadukas varhaiskasvatus ehkäisee lasten syrjäytymistä.– Varhaiskasvatus hyödyttää juuri heikommista lähtökohdista tulevia lapsia, Ohisalo sanoo.

    – Varhainen puuttuminen pienten lasten pahoinvointiin ehkäisee huono-osaisuuden periytymistä, Pirttilä lisää.

    Anna Metteri tarjoaa eriarvoisuuden vähentämisen keinoksi perustulon käyttöönottoa. Perustulomalli tekisi kannattavaksi työn vastaanottamisen − myös pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden − kaikissa tilanteissa.

    – Perustulo säästäisi paljon niin taloudellisesti kuin inhimillisesti.

     

    Teksti Miia Hemming
    Kuvitus Jonne Renvall