Syntyisikö taidoistasi tarina?

    Punainen villalanka konkretisoi Anne Kalliomäelle hänen työtään. – Usein meillä voi olla esimerkiksi valokuvia tärkeistä töistämme tai vaikkapa tärkeitä esineitä uramme matkalta, jotka kertovat meistä paljon enemmän kuin sanat tai fraasit.

    Punainen villalanka konkretisoi Anne Kalliomäelle hänen työtään. – Usein meillä voi olla esimerkiksi valokuvia tärkeistä töistämme tai vaikkapa tärkeitä esineitä uramme matkalta, jotka kertovat meistä paljon enemmän kuin sanat tai fraasit.

    Ammattitarinallistaja kannustaa työnhakijoita ja yrittäjiä tekemään tarinan siitä, mitä he osaavat.

     

    Osaamisen brändääminen ja erottuminen alkavat olla tuttuja mantroja niin työhakijalle kuin omaa osaamistaan myyvälle yrittäjällekin. Pelkät faktat ja hyvä osaaminen eivät riitä, vaan oma persoona on laitettava peliin, jos haluaa jäädä mieleen.

    Tätä mieltä on Anne Kalliomäki, jonka työpajoissa Tampereen kesäyliopistossa on syksyn aikana keskitytty oman osaamisen tarinallistamiseen.

    – Tarinallistaminen on palvelun muotoilua tarinan avulla. Siinä palvelusta tehdään asiakkaalle elämyksellinen, kiinnostava ja helpommin ostettava. Työnhaussa ja yrityksen markkinoinnissa pätee sama logiikka – osaaminen pitää paketoida kiinnostavaan muotoon, Kalliomäki kuvailee.

    Tampereen Mediapoliksella töitä tekevä Kalliomäki on tarinallistamisen pioneeri Suomessa. Hän suunnittelee yrityksille muun muassa palveluiden tarinakäsikirjoituksia, joissa yrityksen tarjoaman palvelun eri vaiheet sidotaan yhdeksi tarinaksi. Keskeistä on tarinan näkyminen konkreettisina tekoina esimerkiksi yrityksen tuotteissa, työasuissa ja tilaisuuksissa.

     

    Kiinnostavaksi rakennettu tarina alkusysäyksineen ja loppuratkaisuineen toimii välineenä erottumaan pyrkivälle työnhakijalle, Kalliomäki uskoo.

    – Ensin on tärkeää löytää vastaus siihen, mikä on osaamiseni ydin. Mikä voisi olla minun särmäni, jolla erotun? Tarinan alkusysäys on aina tärkeä.

    Tarinallistaminen juontaa juurensa palvelumuotoilusta, jossa palvelun käyttäjä on kaiken keskiössä. Työnhaussa tämän roolin saa työnantaja, joka on tärkeää ottaa keskeisesti mukaan tarinaan. Hakemuksessa voi vaikka viimeisessä osiossa, ikään kuin tarinan loppuratkaisuna osoittaa mitä hienoa oma ja työnantajan tarinan yhdistyminen voisi tuottaa.

    Esimerkiksi Kalliomäki ottaa majoituspalvelu Airbnb:stä töitä hakeneen nuoren naisen, joka esitti hakemuksessaan ideoita yrityksen laajenemisesta uusille markkina-alueille. Hakemus tuotti yhteydenoton suoraan yrityksen toimitusjohtajalta.

    – On tärkeää, että työntekijä osoittaa sopivansa hakemansa yrityksen heimoon.

    Puheen lisäksi tarvitaan tarinatekoja, Anne Kalliomäki korostaa.

    – Usein meillä voi olla esimerkiksi valokuvia tärkeistä töistämme tai vaikkapa tärkeitä esineitä uramme matkalta, jotka kertovat meistä paljon enemmän kuin sanat tai fraasit. Ne voivat konkretisoida osaamistamme haastattelutilanteessa ja jäädä mieleen.

    Kalliomäelle itselleen tärkeä esine on punainen villalanka, joka konkretisoi hänen työtään tarinallistajana. Samalla se on osa Kalliomäen yrityksen Tarinakoneen tarinaa, jota yrityksen hahmo Tarinalammas kertoo.

     

    "Näen jo silmissäni kangasrullaa muistuttavan hahmon, suurennuslasi kädessä ja Sherlock Holmes -hattu päässä."

    ”Näen jo silmissäni kangasrullaa muistuttavan hahmon, suurennuslasi kädessä ja Sherlock Holmes -hattu päässä.”

     

     

    Saisiko olla Pelle Peloton tai Sherlock Holmes?

     

    Auttaako tarinallistaminen erottumaan? Oman tarinallistamisen työpajoihin osallistuneet vastaavat.

    Tiina Nilsson, työnhakija 15 vuotta kokemusta muun muassa tuotteistamisen, markkinointiviestinnän ja valmennustehtävien parissa. Etsii töitä markkinointiviestinnän ja palvelumuotoilun aloilta, harkitsee myös yrittäjyyttä.
    ”Kyllä! Jonkin tarinaelementin, esimerkiksi yleisesti tunnistetun hahmon kautta pystyn laajentamaan mielikuvaa itsestäni kertomatta jokaista yksityiskohtaa tai luonteenpiirrettäni erikseen. Olen kuvannut itseäni oman elämäni Pelle Pelottomaksi, ja kuulemma hahmo kuvaa hyvin mentaliteettiani, tapaani tehdä asioita ja innostua niistä. Tarinaelementti jättää ehkä pysyvämmän muistijäljen, ja saatan pysyä paremmin mielessä työnhakijana.”

    Kirsi Alanen, yrittäjä Alasen yritys KAtex Oy on kangasagentuuri, joka hankkii tekstiilejä muun muassa laitoksiin, julkisiin tiloihin ja teollisuuden raaka-aineiksi.
    ”Uskon näin, koska alallani tarinallisuus on uutta. Olen pitkään vieroksunut agentti-sanaa ja ajatellut, että siitä syntyy mielikuva rahastamisesta. Nyt aloin nähdä agentin uudessa valossa: Sehän voi olla etsivä, joka metsästää sopivia materiaaleja tekijöille, jotka eivät tunne kangasalaa. Aion hyödyntää tarinallistamista ja näen jo silmissäni kangasrullaa muistuttavan hahmon, suurennuslasi kädessä ja Sherlock Holmes -hattu päässä. Itse en kyllä insinöörinä hattua päähäni laittaisi. Luuppia toisaalta käytän jo nytkin.”

    Harri Konttila, työnhakija 25 vuotta kokemusta operaattorimaailmasta muun muassa tuotepäällikkönä sekä myynnin ja hankinnan asiantuntijatehtävissä. Hakee töitä myynnin ja hankinnan parista, toimialasta riippumatta.
    ”Kenties jossain määrin, mutta varma en ole. Työurani pukeminen tarinan muotoon on haastavaa, koska urani on ollut monivaiheinen.  Yhden punaisen langan sijaan näen siinä kassillisen erivärisiä legopalikoita. Toki voisin yrittää löytää jostain työurani vaiheesta tietyn kohokohdan, jossa olisi tarinan aineksia. Tarinallistaminen kaikkiaan on kyllä pirskatin vaikeaa teknologiataustaiselle ihmiselle, joka on tottunut eksaktiin tietoon. Meidän viisikymppisten ajattelumaailmassa teot ratkaisevat, eivät puheet.”

    Seuraava oman osaamisen tarinallistamisen ja oman tarinan visualisoinnin kurssi järjestetään Tampereen kesäyliopistossa 22.-23.2.2016.

     

    Teksti Johanna Lassy-Mäntyvaara
    Kuva Jonne Renvall