Cheers, John

    Jukka Viljanen

    Jukka Viljanen

    YK:n ihmisoikeusneuvoston istunto Genevessä kestää neljä viikkoa. On maaliskuun toinen viikko, ja vuorossa on professori John Knoxin (Independent Expert on Human Rights and the Environment) raportin tarkastelu. Istumme tutkija Heta Heiskasen kanssa aitiopaikalla E-rakennuksen isossa salissa Knoxin vieraina. Hänen kolmevuotinen mandaattikautensa on päätöksessään. Seuraavan parin viikon aikana tehdään päätös jatkosta.

    Professori Knoxin puhe käsittelee isoja ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta, rajat ylittäviä ympäristöongelmia ja ympäristöaktivisteihin kohdistunutta vainoa. Mutta sitten seuraa esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Yhtäkkiä puheessa vilahtaa ”Tampere, Finland”, ja täytyy myöntää, että meitä hymyilyttää.

    Professori Knox on kerännyt raporttiinsa yli sata hyvää käytäntöä eri puolilta maailmaa. Jokaisesta on tehty YK:n sivuille vielä tarkempi esittely. Suomi on vahvasti esillä. Sivuilta löytyvät hyvinä käytäntöinä muun muassa Tarkkailija, Alvari ja Harava.

    Miten Tampere päätyi yhdysvaltalaisen ihmisoikeusraportoijan puheeseen ja raporttiin? Ihmisoikeuskeskukselle tuli pyyntö kirjoittaa itsenäiselle asiantuntijalle esittely suomalaisista hyvistä käytännöistä. Me kirjoitimme sopivasti samaan aikaan raporttia ympäristöministeriölle siitä, miten ympäristöperusoikeus toteutuu. Hyvin kerättyä tutkimusaineistoa pystyi käyttämään myös kansainväliseen tarkoitukseen pienellä vaivalla.

    Mietin paluumatkalla yliopiston kolmatta tehtävää. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeä osa akateemista elämää. Kotimainen vaikuttavuus on omassa tutkimusryhmässä arkipäivää. Perustuslakivaliokunta, erilaiset ministeriöt ja muut viranomaiset kuuntelevat tutkijoitamme säännöllisesti.

    Mutta en itse ollut vakavasti pohtinut, että oma yhteiskunnallinen vaikuttavuus voisi tapahtua myös kansainvälisellä tasolla. Tosin olin kunnioituksella seurannut, kun belgialaisen Ghentin yliopiston tutkimusryhmä toimii aktiivisesti Strasbourgissa tai vastaväittäjäni Martin Scheinin raportoi YK:lle terrorismin vastaiseen kamppailuun liittyvistä ihmisoikeusongelmista.

    Alkuharjoituksena kansainväliseen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen teimme kannanoton Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskevaan kyselyyn, koska tutkimusryhmässämme EIT-tutkimusorientaatio näkyy vahvasti.

    Myös tällä kertaa kansainvälinen vaikuttaminen kytkeytyi luontevasti tutkimukseen. Suomen ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskeva tilanne on YK:n ihmisoikeusraportoijan tiedossa. Suomalaisista hyvistä käytännöistä on toivottavasti apua eri puolilla maailmaa. Olemme myös tuoneet esille kriittiset näkemyksemme ja kertoneet, että opittavaakin meillä on. Vaikka ympäristö ja ihmisoikeudet ovat kansainvälisesti vakiintunut yhdistelmä, Suomessa yhteyttä ei riittävästi tunnisteta.

    Kansainväliseen vaikuttavuuteen käytetty aika ei välttämättä tuota suoraa rahallista hyötyä, mutta silti voin ilomielin suositella tätä kaikille. Ehkä vastaisuudessakin mainitaan kansainvälisen yhteisön edessä Tampere, Finland.

    Kirjoittaja on ihmisoikeustutkimuksen dosentti ja julkisoikeuden yliopistonlehtori.