Äänestäjän muisti on hallituskauden mittainen

    Äänestäminen on positiivinen velvollisuus, sanoo dosentti Sami Borg.

    Äänestäminen on positiivinen velvollisuus, sanoo dosentti Sami Borg.

    Osa perussuomalaisia äänestäneistä palaa keskustaan.

    Äänestäjien muisti on lyhyt, korkeintaan hallituskauden mittainen, toteaa vaalitutkija Sami Borg. Vaikka tämän vuoden eduskuntavaaleissa on osittain samoja teemoja kuin neljä vuotta sitten, tekevät äänestäjät päätöksensä nykyhetken mukaan.

    Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja Sami Borg on ollut mukana tekemässä kansallista vaalitutkimusta pitkään, säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen. Oikeusministeriön rahoittama tutkimus järjestetään aina eduskuntavaalien jälkeen kyselytutkimuksena. Suorien lähetysten ystäville Borg on tuttu kasvo, sillä hän on toiminut asiantuntijana useana vuotena Yleisradion vaalien tulosillassa.

    Tämän vuoden eduskuntavaalit eroavat viime kerrasta erityisesti siten, että gallupien osoittama nousija keskusta on myös suosikki pääministeripuolueeksi. Perussuomalaisten voitto 2011 oli poikkeava tapahtuma Suomen vaalihistoriassa. Tuolloin ennakkokyselyt osoittivat perussuomalaisille voittoa, mutta sen suuruus yllätti kaikki.

    –Usein populistipuolueiden on vaikea konkretisoida gallupsuosiota äänestyspäivänä. Loppujen lopuksi gallupit osuivat aika hyvin, Borg kertoo.

    Borg arvioi, että keskustan lisä-äänet tänä vuonna tulevat osittain niin sanotuilta ”paluumuuttajilta”, jotka viimeksi äänestivät perussuomalaisia.

    –Viime vaalien heilahtavuus oli aivan poikkeuksellista. Muutoin opposition nousu on normaalia. Ajat ovat vaikeat ja hallitus on ollut osittain toimintakyvytön.

    Gallupit vaikuttavat tutkimusten mukaan äänestyskäyttäytymiseen. Luultavasti gallupien vaikutus on todellisuudessa merkittävämpi kuin mitä tutkimustuloksista käy ilmi, sillä harva myöntää itse olevansa vaikutuksille altis. Borg ei silti pidä gallupien vaikutusta negatiivisena, paitsi silloin kun se passivoi äänestäjiä.

    –Negatiivista vaikutusta gallupeilla on lähinnä silloin, jos vaaleissa on erittäin vahva ennakkosuosikki. Esimerkiksi kaksivaiheisen presidentinvaalin toisella kierroksella saattaa osa kansasta jättää äänestämättä kokonaan.

    Galluptulokset pitävät paikkaansa vain kulloisellakin hetkellä. Vaalikampanjoinnilla on suuri vaikutus, ja raha ratkaisee. Tuhkimotarinoita ei vaaleissa nähdä.

    –Kampanjaan tulee käyttää rahaa, jos mielii päästä läpi. Vain erittäin tunnetut hahmot, kuten politiikan konkarit, voivat pärjätä pienillä budjeteilla.

    Vaikka isommalla budjetilla saa tasokkaampaa nettisisältöä, internetissä ehdokas voi markkinoida itseään ilmaiseksikin. Demokratisoivaa vaikutusta on myös vaalikoneilla, jossa ehdokkaat ovat tasapuolisesti esillä.

    Nuoret kertovat tutkimuksissa, että heille vaalikoneista on tullut jopa tärkein tiedonlähde.

    –On yleinen harhaluulo, että äänestäjät valitsisivat ehdokkaan suoraan vaalikoneiden antamien tulosten mukaan. Näin ei ole, vaan äänestäjät käyttävät vaalikoneita yhtenä tiedonlähteenä. Yhtä hyvin he katsovat vastausten perusteella, ketä eivät aio äänestää.

    Netti ei tavoita kaikkia äänioikeutettuja, joten median roolia ei pidä väheksyä.

    – Median tehtävä on tiedottaa ja keskustella sekä aktivoida yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Aktivoinnissa ei ole mitään vanhakantaista tai holhoavaa. Vaalit ovat osa demokratiaa ja vaaleissa äänestäminen on yhteiskunnallista osallistumista, Sami Borg sanoo.

    Vaaleja edeltävä samojen asioiden rummutus tiedotusvälineissä voi kääntyä itseään vastaan ja aiheuttaa vaaliväsymystä. Osa ihmisistä seuraa kaiken vaaliuutisoinnin, kun taas toiset eivät seuraa keskusteluja lainkaan. Borgin mukaan median olisi selvennettävä hankalia aiheita kansalle.

    –Sote-uudistus, yleinen talous- ja työllisyystilanne, verotusasiat, eläkeasiat, ydinvoima, ulkopolitiikka, kuntauudistus… Isoja asioita, ja luulisi näistä löytyvän kaikille kiinnostavia teemoja!

    Vaikka gallupit eivät ennusta viime kerran kaltaista yllätysmomenttia, toivoo Borg ihmisten silti innostuvan äänestämään. Viime vuosien passivoitumistrendi on epäsuotuisa.

    –Liian monien äänestämättä jättäminen tekee yhteiskunnasta demokraattisesti heikomman.

    Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015. Ennakkoäänestys kotimaassa 8.-14.4.2015, ulkomailla 8.-11.4.2015.

    Teksti Inka-Minttu Läksy
    Kuva Jonne Renvall