Pintaa syvemmällä

    Kun opettajana esittää opiskelijoille kysymyksen tai pyrkii avaamaan keskustelua, voi seurata hiljaisuus. Tällöin tulee helposti tehneeksi tulkinnan siitä, että kysymys oli huono, aihe ei kiinnosta tai opiskelijat olisivat mieluummin jossain muualla. Tulkinnoissa on kuitenkin se vaara, että vikaan menee. Kyse ei välttämättä ole opiskelijan motivaatiosta tai halusta vaan siitä, että hän on epämukavuusalueellaan osallistuessaan keskusteluun opetustilanteessa – esiintymistilanteista puhumattakaan.

    Opetamme kielikeskuksessa ryhmiä, joissa opiskelijoilla on joko oppimisvaikeuksia tai vahvaa vuorovaikutustilanteisiin liittyvää jännitystä. Erillisryhmät on suunnattu opiskelijoille, jotka eivät ole uskaltautuneet muihin ryhmiin. Toki muissakin ryhmissä jännittäminen on sallittua, ja oppimisvaikeuksista huolimatta niissä voi pärjätä hyvin. Erillisryhmissä ideana on, että opiskelijat jakavat samanlaisia haasteita, jolloin kynnys osallistumiseen laskee. Siksi opiskelijat valitaan ryhmiin hakulomakkeiden avulla.

    Hakuprosessi antaa opettajalle tietoa opiskelijasta. Onkin silmiä avaavaa, kun oppii tiedostamaan, mitä kaikkea opiskelijoilla voi olla taustalla. Tämän tiedon myötä pystyy tulkitsemaan havaintojaan lähemmäs totuutta. Samalla oppii itse lisää, tekee erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja oppii vaikkapa sietämään hiljaisuutta. Tärkeää on kuitenkin pysyä pedagogin osaamisalueella. Ryhmissä yhteistyötahoina ovatkin opintopsykologi ja YTHS, jotka tarjoavat toisenlaista asiantuntijuutta.

    Opiskelijat liittävät usein omien ajatustensa esittämiseen ja esiintymistilanteisiin arvioiduksi tulemisen ja suorittamisen pakon. Tilanteisiin mennään helposti ikävät jännitystuntemukset edellä, jolloin viestin välittäminen ja vuorovaikutus unohtuu. Haasteena opetuksessa on ohjata opiskelijaa kääntämään orientaatio toisin päin. Miten mennä tilanteisiin viesti edellä, pyrkiä ymmärtämään jännitystä ja pystyä ilmaisemaan ajatuksiaan siitä huolimatta? Palkitsevinta on, kun opiskelija pystyy uusilla ajatuksilla ja toimintatavoilla rikkomaan kehää, joka häntä on aikaisemmin estänyt osallistumasta vuorovaikutukseen ja kehittämästä taitojaan.

    Kun seuraavan kerran näyttää siltä, että opiskelija haluaisi olla jossain muualla kuin opetustilanteessa, se voi hyvinkin pitää paikkansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että taustalla voi olla monenlaisia tunteita, pelkoja ja kokemuksia, joiden kanssa opiskelija kamppailee ja jotka estävät häntä olemasta läsnä. Ymmärtäväisen ja rohkaisevan ilmapiirin avulla kaikilla, myös opettajalla, on helpompi olla ja osallistua vuorovaikutukseen. Opiskelijan voimautumisesta voimautuu myös opettaja.

    Päivi Bister
    Ruotsin kielen yliopisto-opettaja, Kielikeskus

    Piia Jokiranta
    Puheviestinnän yliopisto-opettaja, Kielikeskus