Miksi on edelleen miesten ja naisten töitä?

    Hannele Palukka

    Hannele Palukka

    Nuori nainen kertoi minulle kokemuksistaan työpaikkahaastattelusta. Hän oli hakenut diplomityöpaikkaa yrityksestä, joka tuottaa teknisiä asiantuntijapalveluita. Naisella oli juuri sitä osaamista, mitä yritys arvosti. Yritys oli erittäin miesvaltainen. Yrityksen 42 teknisestä asiantuntijasta vain kaksi oli naisia, kolme naista työskenteli taloushallinnon tehtävissä. Yrityksen työvoiman jakautuminen naisten ja miesten töihin huolestutti hakijaa, ja huoli osoittautui oikeaksi yrityksen naispuolisen henkilöstöpäällikön esittämissä kolmessa kysymyksessä:

    1. Tulet työskentelemään pääasiassa yksin. Miten kuvittelet pärjääväsi?

    Kysymys uusintaa käsitystä naisista ihmiskeskeisinä ja miehistä asiakeskeisinä. Mistä seuraa, että naiset sietävät yksintyöskentelyä heikommin kuin miehet.

    2. Sinun tulee tässä tehtävässä haastatella työmaapäälliköitä, joita on vaikea saada motivoitumaan antamaan haastattelua, koska he vähät välittävät siitä mitä teet. Miten ajattelit toimia näissä tilanteissa?

    Kysymys paljastaa, ettei naisia pidetä asiantuntijoina teknisissä kysymyksissä. Mistä seuraa, että teknisesti orientoituneet miehet eivät ole yhteistyöhaluisia naisten kanssa.

    3. Työporukka koostuu miehistä, jotka heittävät välillä roisiakin läppää. Miten kuvittelisit kykeneväsi työskentelemään tällaisessa ilmapiirissä?

    Kysymys kertoo, että miehet ja naiset ovat paitsi sukupuolensa myös kulttuurisen orientaationsa perusteelta erilaisia. Mistä seuraa, että nainen on miesvaltaisen työyhteisön koherenssia vaarantava tekijä.

    Naisen kokemukset työhaastattelusta kertovat omalta osaltaan suomalaisten työmarkkinoiden jakaantumisesta poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Suomen työmarkkinoilla ammatillinen jakautuminen naisten ja miesten tehtäviin on EU-maiden kuudenneksi korkeinta. Suomen edellä ovat Slovakia, Viro, Bulgaria, Kypros ja Liettua. Suomi sijoittuu vielä huonommin, kun verrataan eri toimialoja keskenään: vähiten naisia työskentelee rakentamisen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä teollisuuden aloilla. Toimialoittainen jakautuminen on Suomessa EU-maiden neljänneksi voimakkainta. Edellä ovat vain Itä-Euroopan maat Slovakia, Viro ja Latvia.

    Haluatte varmaankin tietää, miten naisen kävi. No, nainen ei saanut työpaikkaa. Yrityksen edustaja perusteli naisen valitsematta jättämistä sillä, että nainen ei ilmaissut olevansa sitoutunut jatkamaan yrityksen palveluksessa diplomityön valmistumisen jälkeen. Perustelu ei kuitenkaan vakuuttanut naista, koska hakuilmoituksessa ei ollut mainintaa diplomityön tekijän mahdollisesta vakinaistamisesta.

    Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori.