Kahvi suojaa maksaa

    Yli neljä kuppia päivässä laskee gamma-GT-entsyymiä alkoholin suurkuluttajilla

    Suomalaistutkimuksessa vahvistettiin, että kahvin nauttiminen suojaa maksaa alkoholin haitallisilta vaikutuksilta. Kahvin todettiin alentavan maksaentsyymi gamma-GT:tä (gammaglutamyylitransferaasi).

    Alkoholin suurkuluttajilla gamma-GT-entsyymi nousee yleensä selvästi. Suurkulutukseksi lasketaan miehillä 24 alkoholiannosta viikossa ja naisilla 16 annosta viikossa.

    Gamma-GT-arvo nousi selvimmin niillä suurkuluttajilla, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia. Alkoholin suurkuluttajilla, jotka joivat päivässä yli neljä kuppia kahvia, gamma-GT oli selvästi matalampi.

    Miehillä kahvin vaikutus näkyi selvemmin kuin naisilla.

    – Tulos vahvistaa aiempaa havaintoa siitä, että kahvi suojaa maksaa haitallisilta aineilta, päihdelääketieteeseen erikoistunut professori Onni Niemelä Tampereen yliopistosta kertoo.

    Gamma-GT-entsyymin kohoaminen on merkki siitä, että elimistössä on tapahtumassa jotain haitallista. Alkoholi, ylipaino tai keholle vieras lääkeaine voi nostaa entsyymin määrää.

    – Entsyymin määrä nousee elimistön oksidatiivisen stressin yhteydessä, Niemelä kertoo.

    Tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tutkimusaineistona oli FINRISKI-aineisto, jonka avulla voitiin tutkia 18 899 iältään 25–74-vuotiasta suomalaista.

    Tutkittavat jaoteltiin ryhmiin alkoholinkäytön ja kahvinjuonnin perusteella, jolloin ryhmien gamma-GT-arvoja pystyttiin vertailemaan.


    Liian korkeita arvoja hyväksytään

    Pienetkin alkoholinkäyttömäärät voivat nostaa gamma-GT-arvoa hieman.

    – Lääkäri ei välttämättä kiinnitä huomiota gamma-GT-arvoon, jos sen vaihtelu pysyy normaaliarvojen sisällä. Tässä piilee riski, koska viime aikoina yhä korkeampia arvoja on alettu hyväksyä normaaliksi, Onni Niemelä kertoo.

    Viitearvot määritellään kokeilla, johon valitaan tyypillisesti noin kaksisataa tervettä henkilöä. Normaaliarvot määritellään heidän tulostensa perusteella.

    – Ongelmana on, että nykyään suomalaisissa on yhä enemmän ylipainoisia ja alkoholinkäyttö on myös lisääntynyt, eli tutkimusotantoihin valikoituu mukaan yhtä enemmän ihmisiä, joilla gamma-GT on koholla.

    1980-luvulla miesten normaalin gamma-GT:n yläraja oli 50. Nyt keski-ikäisillä miehillä hyväksytään 115:n arvoja. Tällaiset arvot tarkoittavat jo sitä, että elimistö ja maksa ovat rasittuneet.

    Onni Niemelän mukaan normaaliarvot pitäisi määritellä uudelleen.

    – Maksa-arvoihin voitaisiin määritellä luvut, missä lääkärin pitäisi alkaa kiinnittää niihin huomiota. Gamma-GT-arvossa tämä voisi olla 70–100.

    Myös siitä on apua, jos lääkäri tietää henkilön aiemmat maksa-arvot. Jos aikaisemmin gamma-GT on ollut 40 ja arvo alkaa yllättäen nousta, se on merkki siitä, että maksa on rasittunut, vaikka arvo ei nousisikaan yli sadan. Silloin tulisi selvittää henkilön taustatekijät ja elämäntavat, jolloin hänen terveydentilaansa voitaisiin puuttua varhaisemmin.

    – Sama pätee ALAT- ja ASAT-maksaentsyymeihin, Niemelä sanoo.


    Vaikutus vaihtelee

    Tutkimuksissa on osoitettu, että kahvinjuonti voi suojata alkoholimaksakirroosilta. Myös muissa maksasairauksissa, kuten virusperäisissä taudeissa, kahvin on todettu lieventävän taudin etenemistä.

    – Tutkimuksissa on saatu melko selvä näyttö siitä, että sekä kahvin että teen käyttö on maksalle hyväksi. Ne ilmeisesti suojaavat riskiryhmiä tiettyjen maksasairauksien kehittymiseltä.

    Ei kuitenkaan voida sanoa, että jos juo paljon kahvia, voi myös tissutella huolettomasti alkoholia.

    Kahvin vaikutus vaihtelee taudista ja elimistön kudoksesta riippuen. Kahvi on haitallista esimerkiksi silloin, jos ihmisellä on taipumusta rytmihäiriöihin tai univaikeuksiin.

    – Maksasairauksissa kahvi toimii, koska se tukee antioksidatiivista järjestelmää. Kahvissa on paljon aineita, jotka vaikuttavat suosiollisesti maksan toimintaan ja estävät oksidatiivisen stressin vaikutuksia.

    Onni Niemelän mukaan gamma-GT-entsyymiä on viimeaikaisissa tutkimuksissa opittu tuntemaan paremmin, ja sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää yleisemminkin terveydentilan mittarina.

    – Jos entsyymin määrä lähtee nousemaan, se voi ennakoida myös verisuonitautia.

    Teksti Tiina Lankinen