Vain englantia ja huonoa ruotsia

Kielitaito heikkenee

Suomen kielivaranto yksipuolistuu, kun edes naapurimaiden kieliä ei enää opiskella

Suomalaisten kielivaranto heikkenee. Saksan ja ranskan opiskelu on vähentynyt. Naapurimaiden kieliä ruotsia ja venäjää osataan yhä huonommin.

– Tilanne on huolestuttava, sanoo Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön johtaja Jukka Havu, joka on väitellyt espanjan kielestä ja toiminut Tampereella ranskan professorina vuodesta 2003.

Virallisissa puheenvuoroissa korostetaan usein kilpailukyvyn parantamista.

– Miten sitten perustellaan se, että Suomen suurimpien kauppakumppanien kieliä venäjää, saksaa ja ruotsia opiskellaan ja osataan kovin vähän?

Kielitaidon supistuminen pelkkään englantiin kaventaa yhteiskunnallista keskustelua, kun ajatusmallit otetaan vain englanninkielisestä lähdekirjallisuudesta. Muita ei edes tunneta.

Havu muistuttaa, että anglosaksiset yhteiskunnat ovat poikkeuksellisen hierarkkisia ja elitistisiä yhteiskuntia, joiden monet ilmiöt ovat meidän yhteiskuntamme arvoja vastaan.

Havu tähdentää, että muiden kielten opiskeluun kannustaminen ei ole mitenkään englannin kielen vastainen asenne.

– Englanti on tieteen valtakieli, jonka osaaminen on vaativissa työtehtävissä oletusarvo. Kielitaidon rajoittuminen valtakunnallisesti pelkkään englantiin sen sijaan on valitettava ilmiö.

– Kielitaidon supistuminen merkitsee älyllisen rikkauden vähenemistä. Se että osataan vain englantia ja huonoa ruotsia on osoitus ymmärtämättömyydestä sitä kohtaan, miten moninainen maailma on ja kuinka olennaista kielitaito on maailman ymmärtämisessä.

Havun mielestä monet Euroopan maat ovat meille tuntemattomampia kuin niiden pitäisi olla. Ranska on esimerkki maasta, joka on yhteiskuntarakenteeltaan huomattavasti lähempänä meitä kun anglosaksiset maat.

– Hyvinvointivaltioajatus on vahva Ranskassa. Tämä on asia mitä täällä ei tunneta. Se johtuu siitä, että koko maata ei tunneta.


Kielitaidottomuus tuo ennakkoluuloja

Suomessa on Havun mukaan entistä vähemmän ihmisiä, jotka tuntisivat monien eri maiden yhteiskunnallista tilannetta ja poliittista järjestelmää. Osasyynä on kielitaidon puute.

– Emme voi sille mitään, jos ihmiset eivät halua lukea kieliä, mutta jollakin tavalla tämä pitäisi ottaa yhteiskunnallisen keskustelun alle.

Kielitaidottomuus edesauttaa tietämättömyyteen perustuvia mielikuvia muista kulttuureista.

– Suomessa on nähtävissä, että poliittisessa kentässä on muukalaisvihamielisyyttä. Ei olla kiinnostuneita siitä, mitä muualla tapahtuu vaan käperrytään itseen. Se on valitettava asia.


Kieliopetus kaventunut

Havu muistuttaa, että kahdessa viimeisessä hallitusohjelmassa on voimakkaasti korostettu kieliohjelman monipuolistamista. Sama koskee opetusministeriön kehityssuunnitelmia.

– Mitään todella rakentavaa ei kuitenkaan ole tehty. On käynnistetty hankepohjaisia aloitteita, mutta niillä ei paranneta asiaa pitkäjänteisesti. Oikeastaan päinvastoin.

Samaan aikaan on tehty ratkaisuja, jotka ovat heikentäneet vieraiden kielten asemaa ja vaikeuttaneet niiden valitsemista kouluissa.

Havu luettelee joukon heikennyksiä lukio-opetuksessa:

– Lyhyen matematiikan lukijoilta poistettiin kolmannen vieraan kielen opiskeluvelvollisuus. Kurssimuotoinen lukio heikensi vieraiden kielten asemaa, kun voi lukea yhden tai kaksi kurssia ilman että vie opinnot päätökseen. Reaalin hajauttaminen useaan eri kokeeseen vähensi vieraissa kielissä ylioppilastutkintonsa kirjoittavien määrää. Opetusohjelmien siirtäminen kuntien vastuulle pienensi satsauksia vieraisiin kieliin.

Tampere on Havun mukaan poikkeus. Kun Vantaalla pitkän englannin lukijoiden osuus on sata prosenttia, niin Tampereella se on alle 80 prosenttia.

– Täällä on A1-kielen opetusryhmiä saksassa, ranskassa, venäjässä ja espanjassa sekä uutena nyt myös kiinassa. Tampereella on poikkeuksellisen hyvä tilanne verrattuna moneen muuhun suureen kaupunkiin Suomessa.

Alueellinen eriarvoisuus on kasvanut, sillä pienissä kunnissa ja kaupungeissa vaihtoehdot supistuvat englantiin.


Ministeriössä ei ranskan taitajia

Huoli ei koske niinkään kielten erikoisosaajia vaan sitä, että muilla työelämän aloilla ei ole riittävästi hyviä vieraiden kielten taitajia. Jukka Havu oli Suomen Ranskan-instituutin johtajana Pariisissa, kun Suomen koulutusmalli sai mainetta Pisa-tulosten ansiosta.

– Opetusministeriössäkään ei ollut ketään, joka olisi pystynyt kertomaan suomalaisesta koulujärjestelmästä ranskaksi. Eikö paljon puhuttua kansainvälistymisvelvoitetta voisi ulottaa myös ministeriöiden virkamiehiin? Ranska on sentään englannin jälkeen yleisin pääkieli kansainvälisissä organisaatioissa. Entä sitten espanjan kieli, jota puhuu maailmassa melkein 400 miljoonaa ihmistä? Kummankaan kielen osaajia ei Suomessa liiemmälti ole.

Havu harmittelee sitä, että saksan opiskelijoiden määrä on romahtanut, vaikka historialliset yhteydet Saksaan toimivat yhä. Saksaa luetaan kouluissa nyt melkein yhtä vähän kuin ranskaa.

– Venäjän lukijoiden määrä on pysynyt matalalla huolimatta useilla elämänaloilla räjähdysmäisesti kasvaneista yhteistyömuodoista Venäjän ja venäläisten kanssa.

Venäjä ei saa suosiota edes Itä-Suomessa, jossa sille on paljon tarvetta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella ruotsin hakijoiden määrä nousi ja venäjän hakijoiden laski.

– On ihan väärin ajatella, että venäläistaustaiset ratkaisevat tämän kieliongelman. Eiväthän suomenruotsalaisetkaan sitä ole ratkaisseet. Kyllä valtaväestöllä pitäisi olla kielitaitoa vähän enemmän.


Nuorilta puuttuu kielirekisteriä

Havu pitää virheellisenä käsitystä, että Suomen nuoret osaisivat hyvin kieliä.

– Ei ne osaa. Ne osaa vähän paremmin puhuttua englantia kuin aiemmat sukupolvet. Heillä on myös usein taipumus yliarvioida omaa englannin kielen taitoaan.

Havu huomauttaa, että kielen rekisterin hallinta ei ole parantunut, koska kulttuuritietous on häipynyt kouluopetuksesta.

Edes äidinkieli ei ole itsestäänselvyys, vaikka niin helposti uskotaankin. Kouluissa tehdyt kirjoitustutkimukset osoittavat, että pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin ja jäävät jälkeen opinnoissaan. Huono äidinkielen taito voi johtaa syrjäytymiseen.


Integroituja tutkintoja

Tampereen yliopistossa suunnitellaan ns. integroituja tutkintoja, joissa yhdistyisivät jonkin kielen, kulttuurin ja kääntämisen ohjelma ja jokin muu substanssiaine.

Havun mukaan kiinnostavia yhdistelmiä voisivat olla vaikkapa kauppatieteet ja venäjä tai saksa, yhteiskuntatieteet ja ranska sekä viestintätieteet ja englanti.

– Tällaiset tutkinnot olisivat haluttuja työelämässä, joka kansainvälistyy ja globalisoituu kiihtyvällä vauhdilla. Monilla opiskelijoilla on lukiosta melko hyvä pohja jossakin vieraassa kielessä. Tällaisen tutkinnon piirissä se parantuisi ja siitä tulisi ammatillisesti hyödyllinen taito.

Opiskelijat ovat Havun mukaan osoittaneet kiinnostustaan tämäntyyppisiin vaihtoehtoihin.

Uudet integroidut maisteriohjelmat voisivat aloittaa syksyllä 2014.

Teksti Heikki Laurinolli
Kuva Jonne Renvall

Jukka Havu harmittelee, että vieraiden kielten asema on heikentynyt kouluopetuksessa, vaikka virallisesti korostetaan kieliohjelman monipuolistamista. – Kielitaidon supistuminen merkitsee älyllisen rikkauden vähenemistä, Havu muistuttaa.

Jukka Havu harmittelee, että vieraiden kielten asema on heikentynyt kouluopetuksessa, vaikka virallisesti korostetaan kieliohjelman monipuolistamista. – Kielitaidon supistuminen merkitsee älyllisen rikkauden vähenemistä, Havu muistuttaa.