Jeesuksen kärsimystarina kohtaa kulutuskritiikin

    Panu Hietalahti

    Panu Hietalahti katsoo Jeesuksen kärsimyskertomusta kulutuskriitikon silmin. – Tämä on marttyyritarina siitä, miten käy totuudenpuhujalle. Ei Jeesuksellekaan käynyt kovin hyvin omana aikanaan.

    Näyttelijäopiskelija tekee pääsiäisviikon performanssin yliopiston keskustakampukselle

    – Teen Jeesus-tarinaa mutta en halua jeesustella, sanoo näyttelijäopiskelija Panu Hietalahti.

    Hän on pukeutunut naparetkeilijäksi, joka varustautuu maailmanloppuun siirtymällä kulutuskulttuurin ulkopuolelle.

    Tällainen on Tampereen yliopiston keskustakampuksella nähtävä pääsiäisviikon performanssi nimeltä Iglupassio – Ihmisen jäljet.

    Hietalahti rakentaa yliopiston sisäpihalle iglun, jossa hän asuu kolme vuorokautta ja liikkuu keskustakampuksella punaisessa pelastautumispuvussa.

    – Hääräilen siinä ja pyörin täällä yliopistolla. Mulla on kaikki kamat mukana reessä, mitä vedän perässäni.

    Asuntonsa naparetkeilijä rakentaa omin voimin.

    – Mulla on iglukone, saa nähdä miten se toimii. Se on kolmiulotteinen harppi, siinä menee keppi, joka pysyy koko ajan paikallaan. Toisessa päässä on muotti, mihin tiivistetään lunta ja pyöritetään sitä muottia koko ajan, selostaa Hietalahti iglukoneen toimintaa.


    Ehtoollinen iglussa

    Iltaisin naparetkeilijä pitää ohjelmalliset sessionsa iglun pihalla.

    – Se on ulkoilmateatteria siinä kohtaa, kun tulee vähän hämärää. Pidän ainakin tämmöiset ehtoollisjuhlat, semmoiset seremoniat, viimeiset loppujuhlat. Mulla on suunnitelmat, mutta en halua paljastaa kaikkea.

    Hietalahti on lukenut eskimokirjoja, vieraillut Israelissa ja miettinyt näiden kahden maailman välisiä yhteyksiä.

    – Olen halunnut perehtyä Jeesus-tarinaan, mutta en halua jeesustella. Teen sen siinä muodossa, että se voi antaa ajatuksia.

    Kulutuskulttuurin kritiikki sisältyy performanssin kertomukseen, jossa maailmanloppuun varustautunut ihminen tekee iglun, asuu siinä, ei kuluta sähköä ja metsästää itse ruokansa.

    – Tämä on marttyyrin tarina siitä, että mitä se aiheuttaa, kun kerrot omaa totuuttasi. Kuinka hankalaa se on. Ei Jeesuksellakaan käynyt kauhean hyvin omana aikanaan.


    Jumalan poika, ihmisen jäljet

    Panu Hietalahden oma isäsuhde vertautuu esityksessä siihen, että Jeesus oli Jumalan poika.

    – Isä on tullut minulle koko ajan tärkeämmäksi ryhdyttyäni tälle taide-alalle. Isä ja äiti erosivat, kun olin seitsemänvuotias.

    Igluperformanssissa isään viittaa alaotsikko ”Ihmisen jäljet”.

    – Isäni on valinnut täysin sen tien, että on henkeen ja vereen taiteilija. Niitä jälkiä ja valintoja on tullut mietittyä. Otsikosta tulee myös kysymys, että mitä jälkiä me itse jätämme tähän maapalloon.


    Paljon tilaa improvisaatiolle

    Hietalahti aikoo tehdä esitykselle myös käsikirjoituksen, vaikka hän jättää paljon tilaa myös improvisaatiolle ja kokeilulle.

    Pääsiäisperformanssin tekijä on kuullut, että kampusalueella on myös kappeli, jonka hän ”ehkä yrittää löytää”.

    Esitys kuuluu Hietalahden näyttelijäopintoihin, mutta lopputyö se ei ole.

    – Tämä on opintoihin kuuluva sooloesitys. Yritän kehittää tätä eteenpäin. Tuossa suunniteltiin jo Jonnen kanssa [valokuvaaja Jonne Renvall], että lähdetään maailmankiertueelle. Tämähän on kuvataidetta myöskin. En tiedä vielä, mihin tämä voi mennä, mutta olen valmis kaikelle, mitä tästä vain löytää.

    Performanssin aihe syntyi taannoin etelän aurinkorannalla, kun Suomen talveen palaaminen tuntui vastenmieliseltä. Silloin Hietalahti keksi ajatuksen käydä talvea vastaan esityksellä, jossa mies liikkuu keskellä talvimaisemaa pelastautumispuku yllään.

    Idea kampuksesta esityspaikkana sai vauhtia, kun näyttelijäkoulutus muutti Hämeenpuistosta Päätalon yhteyteen.

    – Täällä on näitä meidän kaipaamia ihmisiä ja kohderyhmää. Kyllä meidän pitäisi näkyä jotenkin, kun aikaisemmin olimme tuolla norsunluutornissa ja puuhailtiin keskenämme.

    Performanssi kiinnostaa Hietalahtea keinona päästä vapaasti kertomaan omia näkemyksiä.

    – Sen mitä haluan sanoa pystyy ehkä vapaiten toteuttamaan performanssin muodossa ja että se ei ole välttämättä niin valmiiksi kirjoitettu vaan se tulee silmille ja auttaa kohtaamaan ihmisiä.

    Panu Hietalahti: Iglupassio – Ihmisen jäljet. Tampereen yliopiston keskustakampuksella ma-ke 25–27.3. Iltaesitykset sisäpihan iglussa noin klo 18–19.

    Teksti Heikki Laurinolli
    Kuvat Jonne Renvall

     

    Panu Hietalahti

    Naparetkeilijä valmistautuu kohtaamaan tuntemattoman punaisessa pelastautumispuvussa. Edessä on maailmanloppu ja heittäytyminen kulutuskulttuurin ulkopuolelle.

     

    Panu Hietalahti