Haussa äkkikuoleman ennusmerkit

    Terho Lehtimäki johtaa tutkimusryhmää, jonka erityisosaamista on sydän- ja verisuonitutkimus. Ryhmä oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka löysi syksyllä yhteyden sikiön kasvun ja aikuisiän sairauksien välille.

    Terho Lehtimäki johtaa tutkimusryhmää, jonka erityisosaamista on sydän- ja verisuonitutkimus. Ryhmä oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka löysi syksyllä yhteyden sikiön kasvun ja aikuisiän sairauksien välille.

    Tutkimusryhmä etsii geeneistä keinoa diagnosoida valtimonkovettumatauti

    Tampereelta johdetussa tutkimushankkeessa koetetaan selvittää, miten salakavala valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi voitaisiin tunnistaa aiemmin. Tavoitteena on ehkäistä sydänäkkikuolemia.

    Valtimonkovettumatauti on vaarallinen, koska se kerää hiljalleen plakkia verisuoniin. Plakkikerrostumat voivat pullistua ulospäin suonesta, jolloin tukosta ei havaita edes tähystyksessä. Jos huonosti käy, plakki repeää rikki ja aiheuttaa tukoksen suoneen. Kuolema voi tulla muutamassa minuutissa.

    – Voi olla kaksi ihmistä, joilla molemmilla on sepelvaltimotauti, mutta toinen kokee sydänäkkikuoleman ja toinen ei. Todennäköisyyttä ei nyt pystytä ennalta ennustamaan, ja pahimmillaan henkilö ei tiedä lainkaan olevansa sairas, Tampereen yliopiston kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki sanoo.

    Sydänäkkikuolema voi koitua parhaassa työiässä olevan ihmisen kohtaloksi. Yleensä valtimonkovettumatautia esiintyy kuitenkin ikääntyneemmällä väestöllä.

    Taudin hoito on kehittynyt paljon viime vuosikymmeninä, mutta diagnosointi ei. Tähän ongelmaan Lehtimäen tutkimusryhmä koettaa löytää ratkaisuja geeneistä. Lehtimäki on mukana ateroskleroosia tutkivassa kansainvälisessä AtheroRemo -hankkeessa. Tutkimus sai EU:lta 18 miljoonan euron apurahan, joka on suurin Euroopan unionin sydän- ja verisuonitutkimukseen myöntämä tutkimusapuraha.


    Geenilinkki selittää aikuisiän sairauksia

    Terho Lehtimäen ryhmä oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka löysi syksyllä yhteyden sikiön kasvun ja aikuisiän sairauksien välille.

    Professori Terho Lehtimäki on innoissaan nykyteknologiasta, joka mahdollistaa suurten, kansainvälisten tutkimusyhteisöjen toiminnan. – Tieteen voima mahdollistaa sen, että alan uskoa, että näistä löydöistä on pian hyötyä koko maailmalle.

    Professori Terho Lehtimäki on innoissaan nykyteknologiasta, joka mahdollistaa suurten, kansainvälisten tutkimusyhteisöjen toiminnan.
    – Tieteen voima mahdollistaa sen, että alan uskoa, että näistä löydöistä on pian hyötyä koko maailmalle.

    Yllättäen samat geenit, jotka aiheuttavat sikiön pienikasvuisuutta, liittyvät myös aikuisiän kroonisten sairauksien, kuten sepelvaltimotaudin ja valtimonkovettumataudin riskitekijöihin.

    Yhden sikiöajan painoon vaikuttavan geenin havaittiin liittyvän korkeaan verenpaineeseen.

    – Ensimmäistä kertaa löydettiin selitys sille, minkä vuoksi pienipainoisella vauvalla on aikuisena enemmän kroonisia tauteja, Lehtimäki sanoo.

    Geeniryppään huomattiin vaikuttavan metaboliaan eli sokeriaineenvaihdunnan häiriöön, joka on yksi valtimonkovettumataudin merkittävistä riskitekijöistä. Myös korkea verenpaine altistaa valtimonkovettumataudille.

    Eli jos pienipainoisella sikiöllä on tiettyjä geenejä, jotka ovat vaikuttaneet pieneen painoon, hänellä on myös korkeampi riski saada aikuisena diabetes tai sepelvaltimotauti.

    Suomessa sattuu vuosittain 15 000 sepelvaltimotautikuolemaa. Kelan tietojen perusteella noin 300 000 suomalaista saa jonkinlaista sydän- ja verisuonitautilääkitystä.

    Ongelma ei ole vähäinen.


    Geenitestit lipidien tilalle

    Terho Lehtimäki toivoo, että jossain vaiheessa geenitestit korvaisivat nykyään käytössä olevan lipidimittauksen eli veren rasva-arvojen testauksen, tai että geenitestejä ainakin käytettäisiin enemmän lipidien rinnalla.

    Geenitestit ovat hänen mukaansa pian ennustearvoltaan paljon parempia kuin lipidit.

    Koko geenitestien patteristo olisi heti sovellettavissa käytännön hoitotyöhön, mutta tällä hetkellä se on vielä kallista.

    – Kestää vuosikausia, ennen kuin rivilääkärin saa vakuuttumaan uudesta testistä. Mutta sitten kun markkinat muodostuvat, voimme ottaa testit nopeasti rutiinituotantoon ja saada näille perustutkimuksen havainnoille vaikuttavuutta.

    Testeillä voitaisiin seuloa todennäköisyyttä sepelvaltimotautiin.

    – Geenitestien huippujuttu on se, että vaikkapa kaikki sata sepelvaltimotautiin vaikuttavaa geeniä voidaan testata yhdellä testillä.

    Mitä hyötyä riskien tietämisestä on? Haluaako ihminen tietää, että hänellä on riski kokea sydänäkkikuolema?

    Lehtimäen mielestä tiedon avulla voitaisiin herätellä ja perustella tarvetta muuttaa elintapoja suotuisammiksi. Geenit vaikuttavat paljon, mutta geenien ja ympäristön yhteisvaikutusta ei vielä kokonaan tunneta. Elintavoilla on ratkaiseva merkitys ihmisen terveyteen.

    – Totta kai jokainen päättää viime kädessä itse, mitä syö tai juo. Mutta järkevät ihmiset voisivat riskin kuultuaan ehkä tarttua tilaisuuteen ja muuttaa elintapojaan.

    AtheroRemo-hanke: http://www.atheroremo.org/index.html

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat Teemu Launis

     

     

    Supertavikset saavat voimansa yhteistyöstä

     

    Terho Lehtimäen ryhmä on yksi Tampereen yliopiston ja koko Suomen aktiivisimmista lääketieteellisten julkaisujen tekijöistä. Lehtimäki johtaa kahdentoista henkilön tutkimusryhmää, jonka erityisosaamista on sydän- ja verisuonitutkimus.

    Viime joulukuun ensimmäinen viikko oli Lehtimäen tutkimusryhmälle ”superviikko”. Yhden viikon aikana ryhmä oli mukana kolmessa artikkelissa, jotka julkaistiin maailman arvostetuimmissa tiedelehdissä, kaksi Nature Geneticsissä ja yksi Naturessa.

    Helsingin yliopiston terveystieteiden kirjaston pitämällä Scholar chart -listalla Lehtimäki ryhmineen on ollut pitkään ykkönen ja hänen kollegansa Mika Kähönen on pitänyt kakkossijaa. Tamperetta koskevalla listalla kolmen kärki on kaukana edellä muista.

    Lehtimäki nimittää Scolar chart -listaa tuttavallisesti juorulistaksi, mutta pitää sen kärkisijaa arvokkaana sen vuoksi, että listalla ei mitata pelkästään artikkelien määrää, vaan ensisijaisesti niiden laatua.

    – Mietin joskus, miten minunlaiseni tavis voi päästä listan kärkeen. Mutta me olemmekin supertaviksia, professori Terho Lehtimäki vitsailee.

    Super-painotteisesta puheesta huolimatta Lehtimäki ei halua paistatella yksin. Ilman taitavaa ryhmää yksittäinen tutkija ei nouse listoille. Taustalla on kolmenkymmenen vuoden pitkäjänteinen työ geenien parissa.

    – On nautinnollista, että saa tehdä työtä itseään osaavampien ihmisten, tulevaisuuden professorien kanssa.


    Verkostoituminen kannattaa

    Nykyaikainen teknologia mahdollistaa laajat, kansainväliset tutkimuskonsortiot, joissa eri maiden ja eri yliopistojen tutkimusryhmät yhdistävät aineistonsa. Geenitutkimuksessa tämä on erityisen tärkeää, koska näin tutkimuksia voidaan tehdä huomattavasti laajemmilla geeniaineistoilla kuin mitä yksittäinen ryhmä pystyisi koskaan keräämään.

    Lehtimäen ja professori Mika Kähösen ryhmät pääsivät suuriin tutkimushankkeisiin mukaan vuonna 2006, ja vuonna 2009 homma ”räjähti käsiin”.

    Lehtimäen ryhmä on tällä hetkellä mukana 28 kansainvälisessä tutkimuskonsortiossa.

    – Verkottuminen on nykytutkimuksessa tärkeintä. Tavoitteeni on, että nyt luodut tutkimusyhteisöt laajenevat entisestään ja hyödyttävät paitsi tamperelaista tutkimusyhteisöä myös koko Suomea, Lehtimäki sanoo.

    Tampereen supertavikset ovat selvittäneet geenien saloja jo kymmeniä vuosia. Nyt syntyy artikkeleja ja tuloksia siihen tahtiin, että:

    – Tieteen voima mahdollistaa sen, että alan uskoa, että näistä löydöistä on pian hyötyä koko maailmalle.

    Scholar chart: http://www.terkko.helsinki.fi/scholarchart/

     

    Terho Lehtimäki

    *Kliinisen kemian professori Tampereen yliopistossa. Opiskellut Tampereen yliopistossa vuodesta 1986 lähtien ja työskennellyt lääketieteen yksikössä erilaisissa tehtävissä 1988 lähtien.

    *Laboratorio-osakeyhtiön Finlabin ylilääkäri ja tutkimus- ja koulutusvastuualueen johtaja.

    *Päätutkimuskohde sydän- ja verisuonitaudit ja niiden riskitekijät.

    *On ryhmineen ja yhteistyökumppaneineen päässyt mukaan kansainvälisiin tutkimuskonsortioihin mm. Young Finns- ja FINCAVAS-aineistojen avulla.

    *Kaupin kampuksella lähin yhteistyökumppani professori Mika Kähönen tutkimusryhmineen.