Tuloerot haittaavat talouskasvua

    Tuloerojen tutkija Elina Tuominen ei usko täysin tasaiseen tulonjakoon. – Pidän utopistisena ajatusta, että kaikilla olisi täysin samat tulot.

    Jyrkät tuloerot eivät edistä talouskasvua. Niistä on päinvastoin haittaa talouskasvulle, mutta negatiivinen vaikutus lievenee sitä mukaa mitä rikkaammaksi maa kehittyy.

    – On väitetty, että tuloerojen kasvu olisi kaikille hyödyksi, mutta tilastojen mukaan ylimpien tulojen kasvu ei heijastukaan koko yhteiskunnan hyväksi talouskasvun mielessä, sanoo tutkija Elina Tuominen.

    Tuominen tekee Tampereen yliopistossa kansantaloustieteen väitöskirjaa tuloerojen yhteydestä talouskasvuun. Tutkimus perustuu kansainväliseen tilastoaineistoon, joka ilmaisee, kuinka suuren osuuden tuloista eniten tienaava prosentti väestöstä ansaitsee.

    Tuomisen aineisto kattaa yli 20 maata. Joistakin maista on käytössä pitkiä, lähes vuosisadan pituisia aikasarjoja. Hän on laskenut tuloerojen vaikutuksia yhden vuoden, viiden vuoden ja 10 vuoden aikajaksoilla. Tuloerojen ja talouskasvun välinen negatiivinen kytkös näyttää olevan riippumaton aikajakson pituudesta.


    Tuloerojen kielteinen vaikutus lieveni Suomessa

    Suomessa rikkain prosentti on enimmillään ansainnut 1920-luvulla 12–15 prosenttia koko tulopotista, pienimmillään alle 4 prosenttia 1980-luvun alussa. 2000-luvulla Suomen ylimmän prosentin tulo-osuus on ollut likimain 7–9 prosenttia.

    Tuomisen tilastomallien perusteella korkeat tuloerot hidastavat maan talouskasvua, kun maa on vähemmän kehittynyt. Suomi on hänen mukaansa 1980-luvulla ollut jo sen verran vauras maa kansainvälisesti ajatellen, että tuloerojen negatiivinen kytkös talouskasvuun on alkanut lieventyä.

    – En kuitenkaan tulkitse tätä niin, että tuloerojen taso olisi yhteiskunnan kannalta täysin yhdentekevä seikka. Talouskasvu ei ole ainoa asia, johon tuloerot voivat olla yhteydessä. Olen kuitenkin keskittynyt vain tuloerojen ja talouskasvun riippuvuuteen omassa tutkimuksessani, Tuominen sanoo.

    Monet eri tilastot osoittavat, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet jyrkästi 1990-luvun laman jälkeen. Yhdysvalloissa erot lähtivät kasvuun jo 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Nyt rikkain prosentti tienaa siellä lähes 20 prosenttia kaikista tuloista. Ranskassa taas kehitys on ollut hyvin vakaata näihin päiviin saakka.

    Yhdysvalloissa rikkaimpien tulot ovat perinteisesti koostuneet pääomatuloista, mutta 2000-luvulla yritysjohtajien huippupalkat ovat alkaneet kasvattaa merkitystään. Bonusten seurauksena palkkatulot ovat alkaneet korvata pääomatuloja ylimmissä tuloluokissa.

    – Suomessa tarina ei ole ollut ihan samanlainen siten, että täällä pääomatulojen kasvu on ollut tärkein selittäjä, erityisesti osinkotulot. Suomessa ei ole samanlaista huippupalkkojen kasvua ollut havaittavissa kuin Yhdysvalloissa.


    Tutkija välttelee poliittista latausta

    Joidenkin yritysjohtajien kuten Björn Wahlroosin mielipiteet ovat aiheuttaneet kärkevää väittelyä tuloeroista, ahneudesta ja syrjäytymisestä. Tutkija seuraa keskustelua hieman varautuneesti.

    – Tässä aiheessa on poliittista latausta ja värikästä kielenkäyttöä. Pyrin itse sitä aika paljon välttämään. Haluan katsoa mitä data kertoo enemmänkin kuin että minulla olisi joku teoria, jota yritän tiukasti vahvistaa. Mulla on vähän tämmöinen tutkimusmatkailijan rooli, Tuominen sanoo.

    Sen verran Tuominen sanoo, ettei allekirjoita käsitystä ihmisestä kylmänä ja laskelmoivana homo economicuksena.

    – Se on yksinkertaistus. Tavallinen ihminen ei toimi aina rationaalisesti eikä laskelmoi tekemisiään.


    Täysin samat tulot utopiaa

    Tuominen ei kuvittele, että tuloerot voitaisiin poistaa tai pitäisi poistaa kokonaan.

    – Tuloeroja pitääkin olla ihmisen kyvykkyyden ja ahkeruuden mukaisesti. Pitää olla kannustimia, jotta ihmiset tekevät työtä. Pidän utopistisena ajatusta, että kaikilla olisi täysin samat tulot. On oikeudenmukaista, että työstä ja ahkeruudesta palkitaan. Tästä ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että olisi yhdentekevää, kuinka korkeat tuloerot ovat.

    Tuominen kertoo huomanneensa, että jotkut yritysjohtajatkin pitävät tuloerojen kaventamista perusteltuna, jos halutaan turvata heikompien asema yhteiskunnassa.

    – Pointtina ei ole kateellisuus. Sitä on nostettu esille, mikä on erilainen lähestymistapa kuin se, että halutaan pitää heikommista huolta ja turvata se, että heilläkin olisi mahdollisuudet opiskella tai lähteä vaikka yrittäjiksi.


    Tulonjako ei yksin selitä talouskasvua

    Poliittiset päättäjät ilahtuisivat, jos tutkija todistaisi sen, millä tulonjakaumalla talous lähtee nousuun.

    – En pysty lupaamaan. Se olisi aika paljon luvattu. Tulonjakauma ei yksin määritä talouskasvua. On monta muutakin tekijää. Aika monta palasta pitää loksahtaa yhteen, että saadaan kasvun ainekset kasaan, Tuominen sanoo.

    Hän aikoo seuraavaksi tutkia, onko tuloerojen muutoksella vaikutusta talouskasvuun esimerkiksi tilanteessa, jossa tuloerot yhtäkkiä nousevat tai laskevat. Lisäksi hän tutkii tuloerojen vaikutusta talouskasvun vakauteen.

    Tilastoissa laatueroja

    Tulonjakotilastojen laatuerot harmittavat Tuomista. Niiden vuoksi useissa tilastoaineistoissa ilmoitetut tuloeromittarien arvot eivät ole vertailukelpoisia eri maiden välillä tai eri vuosien välillä.

    Tilastoaineistojen laatuongelmat ovat yksi syy siihen, että useat tutkimustulokset ovat olleet päinvastaisia: jotkut tutkimukset pitävät tuloeroja haitallisina talouskasvulle, toiset näkevät vaikutukset myönteisiksi. Lisäksi joissain tutkimuksissa käytettyjä tilastollisia tutkimusmenetelmiä on kritisoitu.

    Yleisimmin käytettyjen tulonjakotilastojen aikasarjat lähtevät 1960- tai 1970-luvuilta. Tuomisen tilastojen aikasarjat yltävät 1900-luvun alusta nykypäivään saakka, ja eri maiden tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään.

    – Eihän täydellisiä aineistoja ole olemassakaan, mutta näillä päästään lähemmäs sitä.

    Teksti Heikki Laurinolli
    Kuva Teemu Launis

    Eniten ansaitsevan prosentin tulo-osuudet Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa 1900-luvun alusta lähtien. Lähde: The World Top Income Database