Maaliskuussa sattuneen Oriveden ampumistapauksen jälkeen kouluissa huolestuttiin taas. Julkisessa keskustelussa vaaditaan koulujen turvallisuuden lisäämistä.

– Tutkimustieto osoittaa, että kurin ja tarkkailukeinojen lisääminen ei ole toimiva ratkaisu. Turvallisuutta pitää voida lisätä muilla keinoin, Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori Petri Nokelainen sanoo.

Useimmiten silmille räjähtävä muutos harmittaa ja ahdistaa. Esimerkiksi minusta tuntuu pahalta, että tutkijan työ on muuttunut suurelta osin toimistosihteerin työksi. Työelämän muutoksia kuvittelen kuitenkin ymmärtäväni. Toisin on monien muiden muutosten laita.

Luova kausi jää monella valitettavan lyhyeksi. Isot ihmiset lannistavat nuorten mielet elämän tosiasioilla, ja lapset kahlitaan rooleihin ja käyttäytymismalleihin, jotka ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä.

Jyrkät tuloerot eivät edistä talouskasvua. Niistä on päinvastoin haittaa talouskasvulle, mutta negatiivinen vaikutus lievenee sitä mukaa mitä rikkaammaksi maa kehittyy.

Yliopiston nurmikoita voisi ainakin paikoin kehittää luonnonmukaisen niittylajiston suuntaan. Tämä ei välttämättä tarkoita mitään pitkää heinikkoa vaan voisi olla matalaa lajistoa, joka olisi paitsi kaunista katsella, tuottaisi ravintoa ötököille ja siten ylläpitäisi luonnon monimuotoisuutta. Pieni arboretumkin voisi olla jossain merkittyine puulajeineen. Annos luonnontietoa yhteiskuntatieteilijöille.

Auditoinnissa Tampereen yliopisto reputti juuri johtamisen laadunvarmistusjärjestelmän puutteiden ja organisaation läpinäkymättömyyden vuoksi. Mielestäni kritiikki on myös ansaittua. Koko yliopiston laajuinen ongelma on eri hallintoelinten ja työryhmien välisten vastuiden määrittelemättömyys sekä kommentointi- ja palautemahdollisuuksien riittämättömyys.

Julkaisufoorumi-hankkeessa ei ole ollut englannin kieltä suosivaa linjaa. Hankkeen ohjausryhmän päättämissä arviointikriteereissä on korostettu lehtien, sarjojen ja kustantajien kansainvälisyyttä tasojen 2 ja 3 pääsääntöisinä kriteereinä. Kansainvälisyydellä ei ole tarkoitettu englanninkielisyyttä.

Määräaikaisuudet johtavat siihen, että riskin työsuhteesta kantaa yksittäinen työntekijä, jonka palvelussuhteen jatko riippuu siitä, onnistuuko hän saamaan rahoitusta. Yliopistot eivät jaa riskiä, mutta ottavat päältä tutkimushankkeiden yleiskustannusosuudet.

Kunnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa, mutta silti sekin tarvitsee ydintehtäviä, jotka täytyy pitää omassa hallinnassa.

Kuntauudistus uhkaa jäädä pienen poliitikkopiirin päätettäväksi. Pahinta on selän kääntäminen kansalaiskeskustelulle.