Painopiste siirtyy Aasiaan

    Professori Risto Heiskala uskoo, että mahdollisuudet globaalin tasa-arvon toteutumiselle ovat olemassa, vaikka tavoite onkin vielä kaukana.

    Tasa-arvoiset yhteiskunnat pärjäävät paremmin kuin luokkayhteiskunnat

    Eurooppa ja Yhdysvallat joutuvat luopumaan valta-asemistaan, sillä maailmantalouden painopiste siirtyy Aasiaan.

    – Me olemme semmoisella tiellä, että olemme luopumassa. Meitä ennen tätä tietä ovat kulkeneet Hollanti ja Britannia, sanoo Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtaja, professori Risto Heiskala.

    Heiskala on perehtynyt talouden ja yhteiskuntapolitiikan suuriin linjoihin kirjasarjassa Talous ja yhteiskuntateoria, jota hän toimittaa Akseli Virtasen kanssa. Sarjan ensimmäinen osa Vanhan maailman talous ja suuri murros ilmestyi viime keväänä. Toinen osa julkaistaan ensi vuoden alussa.

    Heiskala muistuttaa, että jo poliittisen taloustieteen perustaja Adam Smith ajatteli 1700-luvulla, että Kiina itsestään selvästi on maailman rikkain valtio.

    – Tässä oli pieni eurooppalainen välinäytös, kun Eurooppa valtasi koko maapallon kolonialismin aikaan. Kiinalla on pitempi historia.


    Tasa-arvoinen malli menestyy

    Kylmä voitontavoittelu ja kansalliset intressit näyttävät voimansa maailmantaloudessa, mutta pitkäjänteinen menestys nousee aivan muualta.

    – Meillä on vahvaa yhteiskuntatutkimuksellista näyttöä siitä, että tasa-arvoiset yhteiskunnat pärjäävät paremmin kuin sellaiset yhteiskunnat, joissa on voimakkaat luokkaerot, Heiskala sanoo.

    Tasa-arvoiset yhteiskunnat pystyvät ottamaan koko väestön lahjakkuusreservin käyttöön. Turvallisuuden ylläpitokulut ovat pienempiä kuin yhteiskunnissa, joissa on paljon toivottomuutta ja katkeruutta.

    Heiskala viittaa Margaret Thatcherin ajan Britanniaan, jossa koulutusta, sosiaaliturvaa ja terveyssektoria leikattiin. Retoriikan vastaisesti valtion menoja ei supistettu vaan ohjattiin uudelleen poliisi-, vankila- ja turvallisuuspalveluihin.

    Ratkaisu ei ollut kestävä. Eriarvoisuuskehityksen seurauksena syntyi Britanniassa viime kesänä väkivaltaisia nuorisomellakoita, joita Heiskala nimittää nälkämellakoiksi. Ne olivat syrjäytyneiden mielenilmauksia, vaikka kukaan heistä ei nälkäkuoleman partaalla ollutkaan.


    Globaali tasa-arvo odottaa kaukana

    Jos tasa-arvoiset yhteiskunnat pärjäävät muita paremmin, niin pärjäisikö tasa-arvoinen maapallo nykyistä paremmin?

    – Sitä ei ole kokeiltu. Se on katseesta kiinni, että ovatko asiat nyt paremmin vai huonommin kuin koskaan, Heiskala sanoo.

    Nälässä elävien ihmisten määrä on nyt suurempi kuin koskaan, mutta myös yltäkylläisyydessä elävien ihmisten määrä on suurempi kuin koskaan.

    – Jos me katsotaan tätä hyvinvoivaa OECD-maailmaan, niin eihän koskaan historiassa hyvinvointi ole näin tasa-arvoisesti jakautunut, vaikka eivät nämäkään ole tasa-arvoisia yhteiskuntia.

    Heiskala muistuttaa, että myös vanhan maailman yhteiskunnat olivat ankaria luokkayhteiskuntia, joissa toiset näkivät nälkää ja toiset elivät yltäkylläisyydessä. Nyt se tapahtuu globaalilla tasolla.

    – Haluan ajatella niin, että meillä olisi mahdollisuudet tuottaa globaali tasa-arvo ainakin jonkinnäköisen perustason mielessä, mutta me ollaan siitä kaukana.

    Heiskala laskee, että maailman seitsemästä miljardista ihmisestä yksi miljardi elää hyvissä oloissa ja kaksi muuta pärjää kohtuullisesti. Kaksi seuraavaa miljardia elää huonoissa mutta ei hengenvaarallisissa oloissa. Kaksi viimeistä miljardia, varsinkin se viimeinen miljardi elää kuolemanvaarassa.


    Lintukoto käpertyy

    Suomi on viime kevään eduskuntavaalien jälkeen käpertynyt entistä enemmän sisäänpäin. Vieraan pelko on noussut myös politiikan tasolle.

    Heiskala näkee ongelman juuret Suomen homogeenisuudessa, jossa tasa-arvon ajaminen on ollut helppoa.

    – Nyt on ongelmia, kun rajojen yli tulee joitakin ihmisiä, jotka ovat vieraita. Tosiasiassa niitä ei tule kovin paljon, mutta kuitenkin se homogeeninen lintukoto järkkyy.

    Keskustelu maahanmuuton ongelmista on pelannut perussuomalaisten pussiin. Jussi Halla-ahon tapaiset hahmot ovat päässeet omimaan ongelman käsittelyn.

    – Halla-aho pääsee ainoaksi ääneksi, joka puhuu siitä asiasta. Sen voi rahastaa niin kuin perussuomalaiset viime eduskuntavaaleissa tekivät. Nyt toivoisin, että keskustelu monipuolistuisi, Heiskala toivoo.


    EU-vastainen linja ilman poliittista ääntä

    Perussuomalaisten nousu ei selity vain muukalaisvihalla. Heiskala muistuttaa, että melkein puolet suomalaisista äänesti 1990-luvulla EU-jäsenyyttä vastaan. Sen jälkeen ei EU-vastaiselle linjalle ole ollut poliittista ääntä.

    Toinen ongelma on EU-asioita hoitavan poliittisen ja hallinnollisen eliitin sulkeutuminen sisäänpäin.

    – Suomalaiseen julkisuuteen päin niillä oli tapana reagoida kuin Matti Vanhanen sanoi toimittajille, että tätä ei kommentoida ennen kuin tästä on päätetty. Eivät kaikki asiat voi sellaisia olla.

    EU-eliitin toiminta antoi perussuomalaisille tilaisuuden päästä Heiskalan mukaan ”rahastamaan muiden tekemät virheet ihan ilmaiseksi”.


    Miksi köyhä ei kapinoi?

    Euromaita ravisteleva velkakriisi juontuu vuoden 2008 finanssikriisistä, jossa julkisen talouden rahaa pumpattiin yksityiselle puolelle. Finanssimarkkinoiden itse itselleen aiheuttama kriisi lisävelkaannutti valtioita. Nyt liike-elämän vuorineuvokset syyttelevät valtioita tehottomuudesta. Ranskassa jotkut rikkaat ilmoittivat kuitenkin yllättäen olevansa valmiita maksamaan lisää veroja.

    Heiskalan mukaan suurin osa rikkaista näyttää olevan hyvin hiljaa omasta vastuustaan. Hän ihmettelee myös, miksi Yhdysvalloissa ei kapinoida tuloeroja vastaan.

    – Siellä on harrastettu jo 20 vuotta politiikkaa, joka on tuottanut aivan järjettömän verotusmallin siihen maahan. On tehty verohelpotuksia, jotka ovat tehneet tähtitieteellisen rikkaista vielä tähtitieteellisen rikkaampia. Kun yli 99 prosentilla ihmisistä olisi taloudellisiin intresseihin perustuva syy tehdä kapina, niin miksi niistä ei edes muutama kymmenen prosenttia sitä tee?

    Onko politiikka menettänyt valtansa markkinavoimille?

    – Kaikki mitä Marx sanoi, ei vastaa nykytilannetta, mutta en näe mitään syytä korjata, mitä Marx sanoi, että tämä on yhteiskunta, jota hallitsee itsenäistyneiden taloudellisten suhteiden mykkä pakko. Tässä suhteessa poliitikoilla on liikkumavaraa, Heiskala uskoo.

    Teksti Heikki Laurinolli
    Kuva Teemu Launis