Maksuttomuus esteenä kansainvälistämiselle

    Keskustelua

    Yliopistotutkintojen maksuttomuutta meillä on vartioitu aivan erityisenä arvona, jota sopisi nyt kyseenalaistaa, kuten Pertti Alasuutari kolumnissaan (Aikalainen 9/2011). Vastaus kysymykseen, tulisiko meillä olla lukukausimaksut, on poliittinen. Meillä erityisenä arvona on tutkintojen maksuttomuus, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että opintoihin kuuluvat matkat maksetaan opiskelijalle. Näin ei toimita muissa Pohjoismaissa, joissa ei lukukausimaksuja ole, vaan opiskelijat kustantavat itse tutkintoon liittyvät matkansa.

    Suomi näyttää jäävän esimerkiksi eurooppalaisten yhteistutkintojen ulkopuolelle, kun joustavuutta Suomen ja yliopistojen lain tulkintaan ei löydy. Nyt olisi oikea aika nostaa muitakin aikansa eläneitä yliopisto-opintoihin liittyviä lakeja ja säädöksiä laajempaan keskusteluun. Itse törmäsin suomalaisen yliopistolain säädösten ainutlaatuiseen vanhakantaisuuteen eurooppalaisen nuorisoalan maisteritutkinnon yhteistutkinnon kuvioissa. Suomalainen yliopistolainsäädäntö estää suomalaisia yliopistoja osallistumasta kansainvälisiin yhteistutkintoihin. Yhdentoista eurooppalaisen yliopiston konsortiossa on suunniteltu ja kehitetty nuorisoalan yliopisto-opintoja vuodesta 2006 lähtien ja tätä työtä on jatkettu TaY:ssa nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopintojen saamiseksi mukaan Bolognan sopimuksen mukaiseen (120 ECTS) monitieteiseen, korkeatasoiseen kansainväliseen yliopistolliseen maisterikoulutuksen yhteistutkintoon, joka on tarkoitettu nuorisotutkijoille, nuorisotyöntekijöille ja nuorisopolitiikan ja hallinnon edustajille.

    Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmasta vuosille 2009–2011 myönnetty rahoitus mahdollisti TaY:n mukana olon M.A. EYS -lyhytkurssin pilotoinnissa. Opiskelijat pilotointikurssille valitsi yhdentoista eurooppalaisen yliopiston edustajista valittu valintalautakunta. Samoin opiskelijoiden työt arvioi siihen konsortiumin professoreista valittu arvostelulautakunta. Opiskelijoiden opiskeluympäristö oli virtuaalinen, erityisesti opintoihin kehitetty. Tulokset pilotoinnista ylittivät odotukset.

    On todella sääli, että vanhakantainen lainsäädäntömme estää TaY:n kuten muidenkin suomalaisten yliopistojen mukana olon kansainvälisessä yhteistutkinnossa (joint degree). Esimerkiksi nuorisoalan yhteistutkinnon tarpeen ovat esittäneet Euroopan neuvoston Nuorisodirektoraatti ja CoE/Euroopan unionin Youth Partnership -ohjelma, jotka ovat olleet mukana ja vahvasti tukeneet koko joint degree -tutkinnon suunnitteluprosessia. Myös Suomen OKM:n nuorisoasioista vastaavat ovat olleet valmiita tukemaan koulutusta, jopa rahallisesti.

    Suomessa Tampereen yliopiston nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot vastaavat nuorisoalan tutkijoiden, nuorisotyön asiantuntijoiden ja ammattilaisten ylemmästä koulutuksesta. Eurooppalainen yhteistutkinto olisi ollut helppo niveltää yhteen omaan maisterikoulutukseemme. Olemme olleet M.A. EYS -joint degree hankkeessa mukana ainoana suomalaisena yliopistona. Olemme olleet myös vastuussa M.A. EYS -virtuaalisen oppimisympäristön (VLE) ja digitaalisen kirjaston kehittämisestä.

    Olemme käyneet läpi eri konsortiumin yhteistyöyliopistojen välistä työnjakoa, opiskelujen rahoitusta ja taloudellista vastuuta joint degreen näkökulmasta. Useimmissa konsortiumin muissa yliopistoissa on lukukausimaksut ja opiskelijat maksavat kaikki opintoihin liittyvät kulut. Perehtyessämme siihen, mitä M.A. EYS joint-degree tarkoittaa Tampereen yliopistolle, huomasimme, että Suomen lainsäädännön mukainen maksuton tutkinto tarkoittaa sitä, että Tampereen yliopiston tulisi korvata kaikkien M.A. EYS -maisterikoulutuksen yhteistutkintoon osallistuvien opiskelijoiden matka- ja muut koulutuksen kulut. Kuluja opinnoista tulee yhteisistä seminaareista ja intensiiviopiskelujaksoista eri konsortiumin yliopistoissa. Taloudellistakin avustusta meille luvattiin. Esteet yhteistutkinnolle eivät olleetkaan taloudellisia vaan lainsäädännöllisiä. Väitän, että esteet kansainvälisten ohjelmien saamiseksi yliopistoon ovat myös asenteellisia.

    Yliopistouudistuksen olisi olettanut tuovan itsenäisyyttä päätöksientekoon lukukausimaksuista, opintojen maksuttomuudesta, opiskelijoiden valinnasta ja muista säädöksistä, jotka ovat esteenä yliopistokoulutuksemme kehittämiselle ja kansainvälistämiselle.

    Helena Helve

    nuorisotutkimuksen professori