– Tavoitteena voisi olla tehdä geriatria tarpeettomaksi, toteaa Tampereen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne. Geriatria on lääketieteen erikoisala, joka on paneutunut ikäihmisten hoitoon. Mutta miten se olisi tarpeetonta, kun väestö sen kun ikääntyy?

Geriatrian professori Jaakko Valvanne kuuntelee tarkasti ikäihmisten aivojumppaa. Tällä kertaa pelataan Alias-korttipeliä. Vihjeenä on ”kohtaa meistä jokaisen vain kerran”. Syntymä, kuolema vai tuomio? – Mikään sana ei ole oikein, vaikka lähellä ollaan, sanoo vihjeen antaja.

Pienituloisten asuinalueiden kouluissa on enemmän heikosti työhönsä sitoutuneita opettajia. Näin toteaa Terhi Linnansaari Tampereen yliopiston kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan, jonka aineisto koostuu yli 1000 opettajan tiedoista.

Tietotekninen mullistus on tulossa uudelleen. Nyt se tarkoittaa kokonaan eri asiaa kuin 1990-luvun it-buumia.
– Perinteinen näkemys on se tietokoneen töllö ja näppis ja hiiri. 10 vuoden päästä harva käyttää niitä, väittää yliopistotutkija Ismo Rakkolainen.

Ihmisen ja teknologian tutkimus tähtää Tampereen yliopiston yhdeksi painopistealaksi vuoden 2012 jälkeen. Alalla on nyt yksi yliopiston kolmesta strategisen tutkimuksen kehittämisohjelmasta, jotka käynnistyivät tänä syksynä.

Vaikka kirjastojen määrä vähenee, niiden merkitys yhä säilyy. Näin uskoo kirjastoja rakastava dosentti Mikko Lahtinen, joka kiersi parin viime vuoden aikana Suomen kirjastoissa katsomassa, mistä suomalaiset kirjansa lainaavat.

Yleisradion entinen pääjohtaja Sakari Kiuru ja jatkotta potkittu toimitusjohtaja Mikael Jungner ovat kirjoittaneet kirjan. Jungnerille kokemus on uusi, sen sijaan Kiuru julkaisi ensimmäisensä jo vuosia ennen valintaansa Yleen.

Kiinassa tehdään kauneusleikkauksia toiseksi eniten maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Työnantajien asettamat ulkonäkövaatimukset ajavat erityisesti nuoria korkeasti koulutettuja kiinalaisnaisia kauneusleikkauksiin.

Tampereen yliopistossa tutkitaan ensimmäistä kertaa maailmassa, onko puheääneen liittyvien emootioiden vastaanotossa kulttuurieroja. Näin laajaa kansainvälistä vertailututkimusta ei tästä aiheesta ole aiemmin tehty.

Ruotsinkielinen älymystö teki töitä suomen kielen puolesta 1800-luvulla. Rintama ei ollut yksituumainen, kun Runebergin romantiikka törmäsi Snellmanin järkiperäisyyteen.