Arvid Järnefelt ajattelijana

Pertti Karkama: Vallan orjat ja ihmisarvo. Arvid Järnefeltin ajatusmaailma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010.

Pertti Karkama (s. 1936) on suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen grand old man, joka väitöskirjastaan Sosiaalinen konfliktiromaani (1971) lähtien on rikastuttanut oppialansa teoreettista keskustelua ja tuottanut vankkoja perustutkimuksia niin suomalaisista klassikoista kuin uudemmastakin kirjallisuudesta. Jäätyään kymmenkunta vuotta sitten eläkkeelle Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professorin virasta hän on jatkanut aktiivisesti tutkijanuraansa. 2000-luvulla hän on kirjoittanut laajat monografiat Elias Lönnrotin ja J.G. Herderin aatemaailmasta.

Karkaman tieteellisenä läpimurtoteoksena pidän oivallista tulkintaa J.L. Runebergin varhaistuotannosta teoksessa Vapauden muunnelmat (1982). Siinä tutkija osoitti oppineisuutensa ja toi kansalliskirjailijan muotokuvaan uusia piirteitä. Vakuuttavaa jälkeä syntyi myös J.V. Snellmanista laadituissa erityistutkimuksissa (Järkevä rakkaus, 1985; J.V. Snellmanin kirjallisuuspolitiikka, 1989), joita kenenkään kansallisfilosofista kirjoittavan ei ole mahdollista sivuuttaa.

Runebergin, Snellmanin ja Lönnrotin elämäntyön kartoituksia Karkama on nyt täydentänyt teoksellaan Arvid Järnefeltin ajatusmaailmasta. Vallan orjat ja ihmisarvo on taattua tutkijantyötä entistä perusteellisemmassa muodossa. Karkama ei jätä kiviä kääntämättä selvitellessään ”Suomen Tolstoiksi” kutsutun aatelismiehen aatteita ja kaivellessaan niiden juuria aikalaislähteistä.

Järnefeltiä on välillä kuvattu menneisyyden reliktiksi ja hänen tuotantonsa esteettistä arvoa on vähätelty. 1990-luvulla ja 2000-luvun puolella voidaan kuitenkin puhua suoranaisesta Järnefelt-buumista, johon liittyy kiinnostusta Arvid Järnefeltin ohella muihin saman suvun vaikuttajiin. Mielenkiinnon merkkinä on julkaistu paljon Järnefeltin perheen kirjeenvaihtoa (erityisesti Elisabethin, Ainon ja Eeron). Äskettäin (2009) on ilmestynyt myös elämäkerta kenraali Alexander Järnefeltistä sekä artikkelikokoelma säveltäjä Armas Järnefeltistä.

Pertti Karkaman synteettinen katse kääntää Arvid Järnefeltistä uusia kulmia, ja hänen analyysinsä varsinkin kirjailijan vähemmän tunnetuista teoksista vahvistavat kuvaa jatkuvasti muuntautuneesta klassikosta. Erityisen ansiokkaasti Karkama luotaa Järnefeltin uskonnollisuutta, joka Tolstoin jäljillä hakeutui persoonalliseen suuntaan. Marxilaiseksi tutkijaksi Karkama ymmärtää hämmästyttävän hyvin Järnefeltin yksilöllistä uskoa ja pohjimmaltaan anarkistista maailmankatsomusta. Viime kädessä Vallan orjat ja ihmisarvo paaluttaa kirjailijan modernisoituvan maailman tarkkanäköiseksi kuvaajaksi ja kytkee hänet ns. elämänfilosofiseen traditioon. Merkittävänä Järnefeltin ajattelulle Karkama näkee Arthur Schopenhauerin ja tämän teoksen Die Welt als Wille und Vorstellung.

Hienoista kritiikkiä voisi esittää tutkijan tavasta kerrata havaintojaan ja turvautua paikoin pitkänpuoleisiin juonireferaatteihin tai runsaisiin sitaatteihin. Jos malttaa kahlata läpi teoksen 640 sivua, tuntee saaneensa rautaisannoksen tietoa Järnefeltistä. Siitä riittää purtavaa ja pohtimista kaikille niille, jotka haluavat ajatella ja tehdä toisin.

Juhani Niemi