Moniarvoisuus uhattuna

Tuukka Tomperin mielestä uusi yliopistolaki on instrumentti, jolla valtionhallinto laittaa yliopistot kuriin ja kontrolliin.

Tuukka Tomperin mielestä uusi yliopistolaki on instrumentti, jolla valtionhallinto laittaa yliopistot kuriin ja kontrolliin.

Suurin huolenaihe ei ole elinkeinoelämän tulo yliopistojen hallituksiin vaan se, että monimuotoisuus ja moniarvoisuus heikkenevät.

Näin tulkitsee kasvatustieteen tutkija Tuukka Tomperi uuden yliopistolain arvostelijoiden tuntemuksia nyt, kun kesällä hyväksytty laki on tulossa voimaan vuodenvaihteessa.

Tomperi on koonnut lain kriitikoiden ääniä artikkelikokoelmaan Akateeminen kysymys?. Hän osallistui laista käytyyn keskusteluun jo viime keväänä Toimiva yliopisto -verkoston mukana.

Arvostelijoiden toiminta ei lopahtanut lain läpimenoon. Tomperi pitää nykytilannetta otollisena keskustelulle, sillä moni asia uudessa yliopistossa on vielä auki.


Moniarvoisuus uhkaa kadota

Tomperi ei ole huolestunut elinkeinoelämän mukaantulosta vaan moniarvoisuuden häviämisestä. Humanistit sekä yhteiskunta- ja kasvatustieteilijät kokevat vieraaksi sen, että pitäisi toimia yritysten kilpailukyvyn tehostajina ja kehitellä innovaatioita.

Tomperi kertoo havainneensa valtionhallinnon asiakirjoista vahvan hengen siitä, että ”nyt pistetään yliopistot kuriin”.

– Valtionhallinto haluaa rahoittaa yhä vähemmän vastikkeettomasti. Halutaan selvästi näkyviin yliopistojen suora panos, joka voidaan taloudellisesti mitata. Sama henkihän täällä on joka paikassa yhteiskunnassa. Ei se mikään uusi asia ole.

– Tämä laki on nyt ensimmäistä kertaa instrumentti, millä yliopistojen ohjaus on todella mahdollista. Aiemmin yliopistot ovat olleet aika muutosvastarintaisia, mutta tämän lain myötä yliopistot saadaan selkeämmin kontrolliin, Tomperi uskoo.


Tampereella hyvä tilanne

Tampereen kannalta uusi laki ei Tomperin mielestä mennyt täysin metsään. Apurahatutkijat ja ei-palvelusuhteiset saivat Tampereella osallistumisoikeuden vaaleihin, mutta Helsingissä he ovat jäämässä ulkopuolelle.

– Tampereella ehdittiin nimittää hallitus, jossa on yliopistoyhteisön sisältä enemmistö. Tässä mielessä tilanne näyttää opettaja-tutkijan näkökulmasta vähän paremmalta kuin joidenkin toisten yliopistojen tilanne.

Tomperi kiittelee yliopistojen hallitusten koostumuksia tasapainoisiksi, kun lakiesitystä muutettiin siten, että yliopisto saa itse päättää ulkopuolisten jäsenten määrän.

– Ei siellä mitenkään liike-elämä näkyvästi hallitse, vaan useimmissa yliopistoissa hallitukseen on aika laajasti valittu porukkaa merkittävistä viiteryhmistä.

Alku ei Tomperin mukaan kerro kaikkea. Valtionhallinnon tavoitteena on virtaviivaistaa yliopistoja vastaamaan paremmin työvoiman tarpeita.

– Ei kellään, ei edes yliopiston hallinnolla ole vielä tietoa siitä, miten voimakas valtion rahoitusohjaus tulee jatkossa olemaan ja miten voimakkaasti valtio painostaa tai vaatii yliopistoja toteuttamaan virtaviivaistamista ja rationalisointia.


Kritiikki pysyy kiireellä kurissa

– Henkilöstön näkökulmasta kaikkein vaivaannuttavin ja ikävin piirre on ollut järjetön kiire. Uusia lausuntopyyntöjä ja uusia luonnoksia tulee, ja niihin on aina pari viikkoa aikaa lausua jotakin, Tomperi harmittelee.

Esityksiin ei ehdi perehtyä eikä käydä keskustelua.

– Ei ole yliopistojen hallintojen vika, millä nopeudella näitä pitää saada aikaan, kun valtionhallinto on sanellut aikataulut. Kiireeseen on monta syytä, ja yksi syy on varmasti se, että mitä nopeammin se ajetaan läpi, sitä vähemmän ehditään vastustamaan. Kiire on tehokas keino pitää keskustelu kurissa.

Tomperi ei pidä yliopistolain vastustusta viime keväänä turhana, vaikka laki menikin läpi.

– Siinä toiminnassa oli tavattoman arvokkaita aktivoivia ja sivistäviä ulottuvuuksia. Suuri joukko ihmisiä havahtui kunnolla miettimään ensimmäistä kertaa, että mikä tämä yliopisto on.

Akateeminen kysymys? -kirjan esipuheessa Tomperi kirjoittaa, että lakiaktivismi toimi solmuna ja nivelenä monitahoiselle yhteiskuntakritiikille, joka on pikemminkin alussa kuin päätöksessä.

– Monet protestiin osallistuneista oli pettyneitä siihen, miten vähän henkilökunta oli siinä aktiivinen, mutta siitä huolimatta näen siinä laajempia hyötyjä.


Ylin hallinto eri linjoilla

Lain vastustus ei Tomperin mukaan synnyttänyt railoa yliopistolaisten välille, vaikka erojakin löytyy.

– Suhteellisen pitkään on jatkunut kehitys, jossa yliopistojen ylin hallinto ja aika suuri osa henkilöstöstä ei kovin hyvin ymmärrä toisiaan. Siihen on syntynyt etäisyyttä jo aiemmissa vaiheissa.

Myös eri oppialojen ja laitosten välillä on eroja.

– Innovaatioterminologia on hyvin vieras humanisteille ja yhteiskuntatieteilijöille. Joillekin toisille se on itsestäänselvyys.

Tomperi arvioi, että uudet ihanteet kohtelevat varsin eriarvoisesti eri tieteenaloja ja tutkimusprofiileja. Eniten hyötyvät ne, joille on luontevaa olla yhteydessä elinkeinoelämään, tehdä soveltavaa tutkimusta ja hyödyntää innovaatioretoriikkaa. Perustutkimukseen suuntautuvat häviävät.

Akateeminen kysymys? Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta. Toim. Tuukka Tomperi. Vastapaino 2009.

Teksti Heikki Laurinolli
Kuva Touko Hujanen