Yhteiskuntatieteiden opiskelijoista 11 prosenttia ilmoittaa suhtautuvansa biologisiin selityksiin myönteisemmin kuin uskaltaa muille myöntää. Miesopiskelijoista lähes kuudesosa (15%) näyttää salaavan todellisuuden luonnetta koskevia näkemyksiään.

Tämä käy ilmi Janne Kivivuoren ja Petteri Pietikäisen opiskelijoiden ihmiskuvia koskeneesta kyselystä. Kivivuori on sosiologian dosentti ja Pietikäinen aate- ja oppihistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Artikkeli aiheesta julkaistiin Tieteessä tapahtuu -lehdessä.

Kyselyn mukaan noin kuudesosa yhteiskuntatieteiden opiskelijoista epäilee Darwinin evoluutioteorian totuudenmukaisuutta. Tutkijat pitävät näin suurta osuutta yllättävänä ja huolestuttavana. He epäilevät, että kreationismilla voi olla jonkinasteinen sillanpääasema yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden parissa. Tulos voi heijastaa myös uskonnollisia motiiveja.

Peräti 18 prosenttia opiskelijoista ilmoitti olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että ”ihminen on niin monimutkainen, että jonkun älykkään tahon on täytynyt suunnitella hänet”. Naisista 20 prosenttia oli samaa mieltä tästä väitteestä, joka kuuluu kreationismin ns. älykäs suunnittelu -teoriaan.

Reilu enemmistö yhteiskuntatieteiden opiskelijoista hyväksyi darwinismin perusväittämät. Vastaajista 38 prosentti hyväksyi konstruktionismille tyypillisen oletuksen ihmisestä tyhjänä tauluna. Kriittisimmin väitteeseen suhtautuivat sosiologian opiskelijat.

Noin 40 prosenttia opiskelijoista hyväksyi konstruktionistisen väitteen, että  heteroseksuaalinen suuntautuminen johtuu kulttuurikoodin seuraamisesta. Tutkijat pitävät määrää suurena ja epäilevät naistutkimuksen vaikutusta.

Freudilaisuuden kannatus yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden keskuudessa on vahvaa. Naiset hyväksyvät miehiä useammin väitteet, jotka mittaavat uskoa dynaamisen tiedostamattoman olemassaoloon.

Darwinismia ja freudilaisuutta vähemmän opiskelijat kannattavat konstruktionismia, jonka perusväitteen mukaan kaikki tieto on sosiaalisen vuorovaikutuksen tulosta. Valtaosa opiskelijoista torjuu radikaalin konstruktionismin, jonka mukaan tutkimustulokset ovat kertomuksia, joiden paremmuuden ratkaisee yhteiskunnallinen tarkoituksenmukaisuus. Kannatusta ei löydy ajatukselle, että yhteiskuntatieteiden kannattaisi torjua luonnontieteellisen ihmistutkimuksen tulokset.

Tunnetuimpia ajattelijoita opiskelijoiden mielestä ovat Freud, Marx, Nietsche, Darwin, Foucault ja Jung. Freud ja Marx ovat tutkijoiden mukaan yllättävästi jopa klassikoita, joita luetaan pelkästä uteliaisuudesta.

Tutkijat päättelevät, että Freud, Marx ja Darwin kuuluvat lukiolukemiston, mutta Foucault tulee esiin vasta yliopisto-opinnoissa.

– Ehkä yhteiskuntatieteen opiskelijat ovat darwinisteja yliopistosta huolimatta, mutta konstruktionisteja yliopiston ansiosta, tutkijat päättelevät.

Heikki Laurinolli

Janne Kivivuori ja Petteri Pietikäinen: Darwinisteja, freudilaisia vai konstruktionisteja? Tieteessä tapahtuu 7/2009.

•