Täsmälääke parantaa haavat

    Dosentti Tero Järvisen kehittämä haavatäsmälääke on osa kudosteknologiahanketta, jossa on mukana myös Yhdysvaltain armeija.

    Dosentti Tero Järvisen kehittämä haavatäsmälääke on osa kudosteknologiahanketta, jossa on mukana myös Yhdysvaltain armeija.

    Dosentti Tero AH Järvinen on viimeiset viisi vuotta etsinyt osoitelappuja haavaa parantaville lääkkeille. Hänen tutkimuksissaan on löytynyt kaksi aminohappoketjua, jotka toimivat osoitelappuina ja johdattavat lääkkeen kuin täsmäohjus juuri toivottuun kohtaan. Toinen osoitelappu tunnistaa haavan viiden vuorokauden vanhana ja toinen vähän myöhäisemmässä vaiheessa paranemista.

    – Pyrimme estämään arven muodostusta haavassa. Lääkkeeseen kiinnitetty osoitelappu tunnistaa haavan uudet verisuonet ja siellä tietyn kiinnittymiskohdan solussa. Lääke saadaan näin vaikuttamaan vain tiettyyn kohtaan kudoksessa, eikä lääkettä erity ympäröiviin kudoksiin, Järvinen selittää.

    – Tulokset osoittivat, että kyseinen osoitelappu myös tehosti itse lääkkeen vaikutusta.


    Syövästä haavoihin

    Tampereen yliopiston ortopedian ja traumatologian apulaisopettajana toimiva Järvinen on tehnyt tutkimustaan syöpään erikoistuneessa Burnham-instituutissa La Jollassa Kaliforniassa. Haavan paranemisen tutkimuksesta on selkeä linkki prosessori Erkki Ruoslahden syövän etäpesäkkeisiin liittyviin tutkimuksiin.

    – Kun kasvain kasvaa, se tarvitsee uusia verisuonia. Instituutissa kehitetään täsmälääkkeitä, joilla hillitään verisuonten kasvua ja sitä kautta estetään etäpesäkkeiden syntyä.

    – Myös normaalissa kudosvauriossa eli haavassa muodostuu uusia verisuonia, joihin pyritään vaikuttamaan mutta päinvastoin, niin että terve kudos pääsisi voitolle, Järvinen kertoo.


    Identtinen prosessi

    Haavan ja kudosvamman paraneminen on dynaaminen prosessi.

    – Muutaman päivän aikana käydään läpi useita elämän kannalta keskeisiä tapahtumia. Hyytymisvaiheen jälkeen haavassa tulee tulehdusvaihe, jonka jälkeen alkaa verisuonten uudelleen muodostus. Haavaan vaeltaa sidekudossoluja, jotka tekevät löyhän sidekudoksen. Siitä sitten alkaa arven muodostuminen.

    – Prosessi on erittäin mielenkiintoinen myös solubiologisesti, haavatutkija vakuuttaa.

    – Tapahtuma on melkein identtinen kaikissa kudoksissa, on se sitten maksassa, sydämessä, aivoissa tai ihossa. Ei uskoisi, että haavan paraneminen on siis samanlainen iholla ja aivoinfarktin jälkeen, Järvinen sanoo.

    Mutta miksi arpikudoksen muodostus kannattaa estää?

    – Ihon arpi on toimimatonta sidekudosta. Sillä ei ole hikirauhasia eikä karvoitusta. Se ei myöskään ole yhtä elastista kuin iho, eikä sillä ole ihon normaalia vetolujuutta, Järvinen luettelee.

    Arpi on toimimaton myös muualla kehossa.

    – Sydämessä sidekudos ei supistele, ja aivoissa sidekudoksessa ei ole aivotoimintaa. Kaikkein hienoin tilanne tulevaisuudessa olisi, jos sidekudoksen tilalle saataisiin täsmälääkkeiden avulla normaali toimiva kudos.


    Apua sotilaiden haavoihin

    Järvisen haavatäsmälääkettä on nyt testattu laboratoriossa ja eläinkokeilla. Kliinisiin kokeisiin etsitään USA:ssa kiihkeästi rahoitusta, joko lääkefirmaa tai riskirahoittajia, jotka sijoittaisivat syöpäinstituutin omaan tuotekehitykseen. Tutkimus on ollut osa suurempaa kudosteknologiahanketta, jossa taustalla toimii Yhdysvaltain armeija. USA:n armeija sijoittaa valtavasti rahaa uuteen kudosteknologiaan.

    – Sotilailla esimerkiksi Afganistanissa ja Irakissa on paljon räjähdysvammoja ja palovammoja. Lääketieteellisellä tutkimuksella voidaan edistää kudoksen uudelleen muodostusta ja toisaalta estää arven muodostusta, siihen armeijakin etsii vastauksia, Järvinen toteaa.

    – On mielenkiintoista nähdä, kuinka Yhdysvaltain armeija ottaa käyttöön uudet tulokset.

    Teksti Helena Collin
    Kuva Touko Hujanen