Aihe: Puheenvuorot

Some, Naamattu ja Sirkutin

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tarjoaa Kielikello-lehdessä sosiaalisen median tilalle käsitettä yhteisöllinen media. Parempi, mutta ei hyvä sekään. Molemmat käsitteet ovat kömpelöhköjä, mutta Kielikellon mukaan yhteisöllinen media on suomalaisempi ja yksiselitteisempi kuin sosiaalinen media.

Formaattiyhteiskunta

Meitä tutkijoita on jo pitkään patistettu tuotteistamaan oma osaamisemme. Neuvokas tutkija osaa hyödyntää omat tutkimustuloksensa ja tehdä niistä kaupallisesti kannattavaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden visioissa siintää luova akateeminen yritysklusteri, jossa väitelleet tutkijat eivät jää apurahojen varaan roikkumaan vaan perustavat yrityksiä, jotka imuroivat Tekesin ja Sitran rahat yliopistolle.

”Jollei virkatalon etu toisin vaadi”

Saattaa tuntua keinotekoiselta verrata yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökuntaa ”virkatalon” torppareihin ja laitoksia torppiin, mutta yhtäläisyyksiä on. ”Torpan” viljely tarkoittaa kutsumukselleen omistautuneen tutkijan sitä tutkimus- ja muuta työtä, joka kutsuu häntä oikeasti. Kuitenkin hänen päivänsä kuluvat useimmiten ”virkatalon taksvärkissä” eli aivan muunlaisissa virkatehtävissä.

Kameli vai hevonen?

Yliopiston iskulauseesta heräsi aivan yllättäen mainio keskustelu – yli 30 puheenvuoroa parissa viikossa. Tiedotusyksikkö esitti moodlessa käydyssä keskustelussa yliopistolle iskulausetta ”Tampereen yliopisto – paremman maailman puolesta”.

Väärennöskisan voittajat

Suomalainen hiihtourheilu paljastui väärennökseksi Lahden MM-kisoissa vuonna 2001, kun hiihtoeliitti kärähti kiellettyjen aineiden käytöstä. Suomalainen valtakunnanpolitiikka paljastui väärennökseksi vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen, kun poliittinen eliitti kärähti lainrikkomuksista vaalirahajupakassa. Politiikan ja urheilun tuoreet väärennökset ovat sen tasoisia, että tieteen ja taiteen puolella ne vertautuvat paradigman tai tyylisuunnan muuttumiseen.

Sammuta se hyytävä tuuletus!

Hyvä yliopisto. Nyt kun pakkaset kohta tulee ja energiaa tarttis säästää, niin voisiko Tampereen yliopisto lopultakin lopettaa ihmisten kiusaamisen jatkuvalla tuuletuksella? Ei voi syyttää huonoa säätä. Kylä se on ihan itte aiheutettua. Ei ulkona oo läheskän näin kylymä. Siellähän on ollu ihan lämmintä. Pahin paikka on ollu tuo ruokala.

Häpeilemättä junttimurteilla

Aluemurteet tasoittuvat kovaa vauhtia. Tampere kieliyhteisönä -kirjassa Kaija Kuiri toteaa, että erityisesti hämäläismurteiden piirteet menettävät paikallista leimaansa ja muuttuvat neutraalin suomen puhekielen piirteiksi. Lounainen, pohjalainen ja savolainen puhetapa taas mielletään jatkossakin murteellisiksi.

Mietteitä työraadannan rauettua

Olen yksi yliopistometsiköstä juuri poistunut, mutta en poistettu puu. Lahoko vai ikihonka, se jää työnantajani arvioitavaksi. Joka tapauksessa mahdollistin säästön, sillä virkaani ei ole täytetty. Jo usean vuoden ajan olen saanut strategiapapereista lukea, mikä säästö laitokselle syntyykään, jos poistun eläkkeelle hallinnon arvelemana tiettynä päivänä yliopiston palveluksesta.

”Paha” Platon taas kerran

Anno 1920 aatelismies Bertrand Russell auditoi Vladimir Leninin. Russell hämmästyi, ellei jopa loukkaantunut. Näet aatelismies Lenin (os. Uljanov) nauraa hohotti tehdessään selkoa siitä, miten hänen väkensä oli hirttänyt joukoittain talonpoikia. Montako tähteä Leninille voidaan antaa tästä avoimuudesta? Russell kuitenkin vertasi palautteessaan Neuvostojen Maata Platonin Valtioon. Sekä kommunistit että platonistit suuttuivat Russelliin.

Perhe yrityksenä, yritys perheenä

Pekka Lähteenmäki leikittelee Talouselämä-lehden kolumnissaan ajatuksella perheistä yrityksinä. Kotona tulisi aikapulan keskellä keskittyä ydinosaamiseen, karsia toiminnasta turhat rönsyt (tarpeettomat iltamenot) ja ulkoistaa ne palvelut, joita perheenjäsenet hoitavat vastentahtoisesti oman toimensa…