Aihe: Puheenvuorot

Aikuisen yliopisto-opiskelijan todellisuudet

”En pääse kahteen noista neljästä seminaarista, koska olen silloin töissä. Mitä voisin tehdä korvaavana tehtävänä?”

” En saa harjoitustyötä valmiiksi määräpäivään mennessä, koska tietokone on huollossa ja olen joutunut tekemään ylitöitä. Voinko saada lisää aikaa harjoitustyön tekemiseen?”

Yliopiston lehtorina kohtaan näitä aikuisten yliopistossa opiskelevien kysymyksiä lähes päivittäin.

Uudenvuodenlupaus

Tätä kirjoittaessani (6.1.) aika moni on jo kuusi päivää elänyt uudenvuodenlupauksensa mukaan: syönyt vähemmän ja liikkunut enemmän. Tämän ilmestyessä (5.2.) aika moni on jo unohtanut lupauksensa: kampaviineri on palannut päiväkahville ja jumppakassi jäänyt nurkkaan.

Elintapamuutoksiin motivoi monta tekijää, uuden vuoden alku on niistä vain yksi, vaikkakin suosittu sellainen. Lähestyvät juhlat, lomat ja vaatteet ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä laihdutussyitä. Terveysmotiivit astuvat kuvaan vasta sitten, kun on jo tosi kyseessä.

Lukukausimaksu tulee pyytämättä

Lukukausimaksut tulevat Suomen yliopistoihin samoin kuin päätökset tässä maassa yleensä tehdään – siis ilman keskustelua ja ilman perusteluja. Ne tulevat siksi, että yliopistot tarvitsevat rahaa.

Tampereen yliopiston korkeakouluhallinnon tutkijat Seppo Hölttä ja Jussi Kivistö ansaitsevat kiitoksen siitä, että he pitävät yllä keskustelua vastoin vaikenevaa päätöksentekokulttuuria. He kertovat avoimesti kannattavansa maksuja ja perustelevat mielipiteensä. Nyt he jatkavat aiemmin syksyllä alkanutta debattia (Aikalainen 16/2009) uudessa artikkelikokoelmassa Paras mahdollinen julkishallinto?.

Ruben Oskar Auervaara ja Pekka Himanen

Ruben Oskar Auervaara oli Suomen rikoshistorian taitavin ja tunnetuin naisten petkuttaja. Ulkoisia avuja ei hänellä tuohon touhuun liiemmälti ollut – valokuvat paljastavat hänen olleen rokonarpinen ja pullea äijänkäppänä. Mutta hänen viehätysvoimansa kumpusikin sisältä ja syvältä.

Auervaara oli nimittäin impotentti, ja sellaisena hän vetosi erityisesti pikkuisen varttuneempiin ja jo arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttaneisiin naisiin. Hehän eivät halua tyytyä miehessä siihen tavanomaiseen, vaan toivoivat hänen olevan erilainen ja enemmän: huomaavaisempi, hienostuneempi, henkevämpi…

Valelääkäri pärjäisi hyvin terveyslehdessä

Ammattitaidoton valelääkäri toimi Karkkilassa vajaan vuoden ajan ennen paljastumistaan. Valvonta petti pahasti. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira epäröi niin pitkään, että mies ehti palkkautua Karjaalle uuteen lääkärintehtävään vielä paljastumisensa jälkeenkin.

Valelääkäri poikkesi aidosta lääkäristä lähinnä siinä, että hän kuunteli potilaita huolellisesti ja kysyi usein neuvoa. Sosiaalisilta taidoiltaan hän oli huipputyyppi, joka osasi huijata huippuunsa viritettyä terveydenhuoltoa.

Yhteiskunnallinen ilmastonmuutos

Keskustelua ilmastonmuutoksesta ovat hallinneet luonnontieteilijöiden tutkimustulokset ilmaston lämpenemisestä ja heidän synkät ennusteensa ilmastonmuutosten vaikutuksista ympäristöön. Kööpenhaminan kokouksen tavoite oli sopia ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen. Kuten tiedetään, kokous epäonnistui tavoitteessaan ja mitä todennäköisimmin Kiinan suunnitelmallisen vastustuksen takia. Joku jo ehti toteamaan, että mitä väliä sillä on, mitä valtiot ja poliitikot sopivat keskenään. Ilmaston muutoksen ohjaus tapahtuu viimekädessä kahdella tavalla: yksityisten kuluttajien toimesta ja globaaleilla markkinoilla yritysten kilpaillessa uusiutuvan energian tuotannosta ja käytöstä.

Mullistavia keksintöjä

Ruokakaupan aukiolokiistat ratkaistaan sijoittamalla myyntipisteitä hieman tiheämpään. Lyhyempikin aukiolo riittää, kun aikaa säästyy matkanteosta. Mahtavaa.

Koulua ja kirjastoa ylläpidetään joka taajamassa. Ei kulu bensaa turhiin kyyteihin, kun lapsia ei kuskata joka päivä kirkonkylään. Illalla jää aikaa läksyntekoon. Hienoa.

Yliopisto säilyi uudistusmyllyssä

Tavarat ja palvelut siirtyvät, rajat kaatuvat ja ilmansuunnat vaihtuvat, kun hallinnonuudistus ryskyttää eteenpäin. Tämän uudistuskierroksen suurin uutinen on se, että yliopisto näyttää melkein ainoana laitoksena säilyttävän oman nimensä. Muut valtionhallinnon instituutiot ovatkin jo menettäneet identiteettinsä.

Ajatushautomon kultamunia

Kalasataman Verkkokadun pihapiirissä virolainen diplomi-insinööri ja alunperin turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa. Kylätalolla järjestetään asukkaiden vetämiä taitokursseja sekä lasten iltapäivätoimintaa. Elämä Kalasatamassa on rosoista, mutta yhteisöllistä. Kylätalon vuosittaiset sadonkorjuujuhlat keräävät väkeä muualtakin kaupungista, kun asukkaat esittelevät kokkaus- esiintymis- ja käsityötaitojaan.

Tämä on varmaan jostakin iltasatukirjasta? Ei ole. Sitten sen täytyy olla jonkun lukiolaistytön aineesta? Ei ole sieltäkään. No, mistä ihmeestä se on? Se on – Demos Helsingin ja Ajatuspaja e2:n julkaisemasta vuoden 2030 skenaariosta nimeltä Samoilla lauteilla 2030, seuraavassa SL.

Uuteen yliopistoon

Viimeksi kuluneen vuoden aikana suomalaisia yliopistoja on uudistettu kohisten. Kesällä voimaan astunut yliopistolaki on käytännössä tarkoittanut aikamoista muutostöiden savottaa ennen kaikkea yliopistojen yleishallinnossa, taloushallinnossa ja yliopistojen sisäisissä säännöstöissä. Talouden näkökulmasta emme ole enää ensi vuoden alusta valtion virasto, pikemminkin taloudenpidon tulee vastata yksityisen yrityksen toimintaa. Myös henkilöstön asema muuttuu, siirrymme valtion virkamiehistä työsopimussuhteisiin, tämä taas merkitsee monien oikeuksien ja velvollisuuksien muutoksia. Sen sijaan itse tutkimukseen ja opetukseen taikka opiskelijoiden asemaan yliopiston juridisen aseman muutoksella ei ole juurikaan vaikutuksia.