Aihe: Puheenvuorot

Intian vai koko maapallon Oxford?

Punen yliopistoa kutsutaan Intian Oxfordiksi. Nimi sopii sille mainiosti, sillä se on brittiläisen kolonialismin aikana rakennettu yliopisto. Brittiperinne huokuu alueen ja rakennusten arkkitehtuurista. Sittemmin Punen yliopistosta muodostui intialaisen kulttuuriperinteen vaalimisen tyyssija.

”Tampereen yliopiston webmaster-osasto”

Rakas arvostetaan UTA jäsenet,

Koska ruuhkia kaikki TaY sähköpostin käyttäjät ja poistamalla kaikki käyttämättömät TaY Sähköpostitilit, TaY Web-osasto olisi suljetaan kaikki käyttämättömät tilit, Sinun on vahvistettava TaY tili täyttämällä käyttäjätietosi alle jälkeen napsauttamalla vastauksen Botton, tai tili keskeyttää 48 tunnin kuluessa turvallisuussyistä

Eteenpäin konsensuksen ja suomettumisen tiellä!

Katja Boxbergin ja Taneli Heikan kirja Lumedemokratia on nuorekkaan railakas yritys kiskoa maamme konsensuksen ja suomettuneisuuden suosta läntisen demokratian ja markkinatalouden kallioperustalle. Itse tykönäni koin heidän tempauksensa kuitenkin itäisen perinteen mukaiseksi jopa niin, että mieleen oli tulla Pietari Suuri – sekä myös suuri Lenin ja vielä suurempi Stalin.

Tarvitseeko yliopisto valistunutta itsevaltiasta?

Tampereen yliopiston hallitus on juuri hyväksynyt uuden strategian. Se näyttää oikealta strategialta, ei sellaiselta, joihin on yliopistossa totuttu. Tähän asti strategiapaperit ovat olleet kaunista retoriikkaa, joissa ideana on viime kädessä ollut jatkaa entiseen tapaan. Mistä tällainen muutos yliopiston toimintatavassa johtuu?

Tampereen yliopisto on pitkään ollut alijohdettu. On sopeuduttu muutoksiin sen sijaan, että olisi ennakoitu tulevaisuutta ja luotu omia suunnitelmia. Erityisen vaikeaa on ollut saada aikaan päätöksiä siitä, mihin resursseja kohdennetaan ja mistä niitä vähennetään.

Joku pitää huolta

Mitä tehdä, jos joutuu vanhan ja vammaisen absolutistin tuutoriksi? Kysymykseen oli vaikeaa löytää vastausta Tamyn koulutuksessa, johon osallistuneet tuutorit pitivät yllä olevia kolmea ominaisuutta haastavimpina, kun mietittiin tulevia fukseja. Tämä kertoo jotain opiskelijaelämästä.

Strateginen dilemma

Tampereen yliopisto sai strategian, joka lienee lähellä näissä oloissa parasta mahdollista. Huolimatta kiireestä ja kutakuinkin mahdottomasta tehtävästä – tiivistää monialaisen yliopiston osaaminen pariin sanaan – keskusteluja käytiin ja kommentteja otettiin huomioon vielä viimeistelyvaiheessakin. Monessa muussa yliopistossa strategia näyttää paljon tylymmältä joitain yliopistojen omia aloja kohtaan.

Haku päällä

Nyt viimeistään kaikki ulos kammioistaan! Pienet, suuret, ujot, itseriittoiset, rauhaa rakastavat. Sisäistä poltetta ei pidä enää odotella. On aika seurustella, luoda suhteita, etsiä kumppaneita.

Kumppanien hakumarkkinat ovat käynnissä yliopiston yksiköissä. Suhteita haetaan yliopiston ulkopuolelta, järkiperustein raha mielessä. Sisäpuolelta haetaan kumppania, jonka kanssa uudistuttaisiin tai ainakin tultaisiin toimeen. Ehkä yliopistoyksiköille voitaisiin järjestää kumppanin hakuohjelma. Tyyliin Maajussille morsian tai Unelmien poikamies. Tai edes deittipalsta nettiin.

Sivuraiteet pois yliopiston tieltä

En ollut paikalla, kun Yhteiskunnallista korkeakoulua tuotiin Tampereelle. Minusta tuli varsinainen kulttuurihankkeitten lopettaja, teurastaja, kun päätoimittaja Jaakko Hakalan ja maisteri Yrjö Silon kutsumana aloitin työni Pirkanmaan maakuntaliiton kulttuuriasiamiehenä. Palvelukseni maakuntaliitossa ja korkeakouluyhdistyksessä päättyi jo käytännössä kolmantena työpäivänä, 3.9.1963. Tapasin Erkki Lindforsin. Sopimuksen mukaisesti aloitin vuoden kuluttua kaupungin palveluksessa 1.9.1964.

Amicitia aeterna

Cicero maalaa De amicitia -teoksessaan lukijan silmien eteen kaikki edut, jotka sisältyvät ystävyyteen. Loppuhuipennuksessaan hän sanoo: ”Ystävyys luo toivorikasta valoa myös tulevaan aikaan eikä se anna masennuksen vallata mieltä. Se joka katselee mielessään tosiystävää, katselee tavallaan omaa kuvaansa: siten ovat myös poissaolevat läsnä, siten ovat köyhät rikkaita, heikot voimissaan ja – mikä kuulostaa vielä oudommalta – siten jopa kuolleet ovat elossa. Niin kunnioittavin, muistelevin ja kaihoisin mielin ystävät heitä yhäti ajattelevat.”

Armeijapisteet laskevat laatua

Opetusministeri Henna Virkkunen ehdottaa, että kaikki korkeakoulut myöntäisivät opintopisteitä vastineeksi varusmiespalvelun johtajakoulutuksesta. Nykyisin lähinnä ammattikorkeakoulut antavat hyvityspisteitä armeijan käyneille. Yliopistoista entinen Joensuun yliopisto ja entinen Turun kauppakorkeakoulu antoivat johtamisen työharjoittelusta 5–6 armeijapistettä.

Kun ehdotus tulee korkealta poliittiselta taholta, niin luulisi myös perustelujen löytyvän korkealta tieteelliseltä tasolta. Kun niitä ei ole julkisuuteen lausuttu, niin täytyy etsiä omin päin.