Aihe: Puheenvuorot

Avoimen yliopiston asemoituminen marginaalista

Avoin yliopisto ja täydennyskoulutus syntyivät virallisen koulutuspolitiikan ulkopuolella. Niiden asemointi yliopistojen koulutus- ja rahoitusjärjestelmään ei ole ollut ongelmatonta.

Tampereen yliopisto ilman journalismikoulua?

Nyt olisi mainio tilaisuus nostaa yliopiston profiilia omalla journalismischoolilla. Alalla on talossa pitkät ja hienot perinteet, laitoksella hyvät ja nykyaikaiset tilat, oma radioasema ja tv-tuotantoa, vireä tutkimusyksikkö ja hyvä menestys rahoituksessa.

Muistutus strategiakeskusteluun

Ajatus siitä, että schooleilla korvataan kaksi hallintotasoa – laitokset ja tiedekunnat – on vaarallista itsepetosta. Oppiaineista pitää jatkossakin huolehtia ja laaja-alaista strategiaa tarvitaan jatkossakin tutkintojen ja tutkimuksen tueksi.

Ilman ansioita

Mahtaako tuossa viestissä kaikua tsaarinvallan aikojen kumu (”eihän ilman ansioita olevalle rahvaalle voi antaa äänioikeutta”) vai onko se vain vanhuus, joka humisee korvissani.

Pehmo Ylioppilaskunta työnsi juurensa maaperään

Tampere on moderni, kehittyvä kaupunki. Kaksi yliopistoa, joissa opiskelee ja työskentelee lähes 30 000 ihmistä. Monet muutkin korkeatasoiset oppilaitokset täydentävät kaupungin ilmettä merkittävänä opetuksen tyyssijana.

Ystävyyden puheita, järjestelmän tekoja

Oikeisiin tietoihin ja tosiasioihin perustuvan maailmankuvan rakennusaineet ovat levällään siitä, miten Suomi ja Neuvostoliitto aikanaan elivät keskinäisen avunannon maailmassa. Tietoa silti tihkuu.

Hys, nyt puhutaan maahanmuutosta

Haastattelin aiemmin keväällä Aikalaiseen tiedotusopin tutkijaa, joka tutki maahanmuuttajien käsittelyä aikakausilehdissä. Tutkijan toive oli, että maahanmuuttajista tehtäisiin enemmän juttuja, joista ei edes käy ilmi, onko henkilö maahanmuuttaja vai ei.

Yliopisto – yksityisyrittäjien toimistohotelli?

Onko tutkijoiden ja opettajien siis jatkossa syytä oppia ajattelemaan, että me olemme tiedetyöläisiä? Tulisiko meidän lakata ajattelemasta, että tutkimustyö on myös meidän harrastuksemme ja elämäntehtävämme, koska sellainen asenne heikentää lakkovalmiuttamme ja ylipäätään kykyämme puolustaa etujamme?

Akateeminen sutenööri

Tietokirja kertoo sutenöörin olevan ”porttojen välittäjä”. Portoksi leimaaminen on aina ollut kiinni katsojan silmistä, eikä välittäminenkään ole ihan selkeärajaista. Tässä 1960-luvun kolmessa episodissa hiippaillaan näiden määritelmien alarajoilla.

Yliopisto tuotemerkkinä

Yksi tulevaisuuden näkymä on käsitys tutkijasta ostopelaajana, joka ei enää edes teeskentele uskollisuutta seuralleen. Hän on markkinoilla kaupiteltava tuote, jonka on ensin luotava oma tuotemerkkinsä kelvatakseen mahtiseuroille.