Tavoitteena kuuluva ääni

Leena Rantala, Tarja Rautiainen-Keskustalo ja Nelly Penttilä käynnistivät tutkimuksen, joka voi parantaa jatkossa merkittävästi Parkinson-potilaiden saamaa kuntoutusta Suomessa.

Yhteislaulua tutkitaan Parkinson-potilaiden kuntoutusmuotona ensimmäistä kertaa Suomessa.

Kuin naamio kasvolla. Ihminen aitoine tunteineen on kuoren takana, mutta sairaus tekee kasvoista ilmeettömät ja puheesta hiljaista ja yksisävyistä.

Näin logopedian tutkijat kuvaavat Parkinson-taudin ulospäin näkyviä oireita. Parkinsonin tauti on parantumaton liikehäiriösairaus, johon sairastutaan tyypillisimmin 50 –70 vuoden iässä. Taudin motoriset oireet – vapina, liikkeiden hidastuminen, lihasjäykkyys – vaikuttavat merkittävästi puhe-elimistöön ja saavat aikaan puheäänen heikkenemisen.

Puheen heikkeneminen on itsessään kiusallista, mutta sillä on muitakin seurauksia.

Oireet saavat monet välttelemään sosiaalisia tilanteita ja esimerkiksi puhelimeen vastaamista. Sosiaalinen eristäytyminen taas altistaa masennukselle ja ahdistukselle, jotka kuuluvat Parkinsonin oireisiin.

– Lääkärit eivät aina tunnista, kuinka iso asia puheen heikkeneminen potilaalle on, sanoo musiikintutkimuksen professori Tarja Rautiainen-Keskustalo.

Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät ainutlaatuisessa Kuuluva ääni -tutkimushankkeessa, voisiko laulullinen kuntoutusmenetelmä auttaa potilaita puheeseen liittyvissä ongelmissa. Tutkittavina on joukko Parkinsonin tautia sairastavia ihmisiä. Osa heistä muodostaa kuoron, joka kokoontuu yhteislauluharjoituksiin Tampereen yliopistolle joka viikko jouluun asti.

Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty ennen Suomessa, eikä muualtakaan ole juuri saatavissa tutkimustuloksia yhteislaulun kuntouttavista vaikutuksista.

Tutkimuksen käynnistivät Tampereen yliopiston logopedian tutkijat Nelly Penttilä ja Leena Rantala yhdessä Tarja Rautiainen-Keskustalon kanssa. Monitieteisessä hankkeessa on mukana lisäksi psykologian, musiikin koulutuksen, signaalinkäsittelyn ja vuorovaikutteisen teknologian tutkijoita.

 

”Masennus on yksi Parkinsonin oireista, mutta sitäkin voidaan hoitaa.”

 

Sen lisäksi, että Parkinsoniin sairastuneen äänen voimakkuus hiljenee, myös puheen motoriikka muuttuu. Konsonantit pehmenevät, r-kirjain ei enää tärise ja s muuttuu epäselväksi.

Ääni kadottaa ilmeikkyytensä ja muuttuu monotoniseksi, mikä aiheuttaa väärinymmärryksiä sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Parkinson-potilaat alkavat nopeasti välttää sosiaalisia suhteita oireidensa ja niihin liittyvän häpeän vuoksi.

– Vaimo saa vastata puhelimeen, koska ääni on mennyt niin huonoksi. Elokuvateatteriin ei uskalla lähteä, koska portaissa voi kompastua, Penttilä kertoo esimerkkeinä.

Tutkijat ymmärsivät vasta tutkimusta tehdessään, kuinka suurta haittaa puheen huononeminen teettää ihmiselle. Sosiaaliset väärinymmärrykset vaikeuttavat Parkinson-potilaiden arkea.

– Jos toinen on ilmeetön ja puhuu hiljaa, vuorovaikutuskumppani tekee automaattisen tulkinnan, että toista ei kiinnosta, ja vetäytyy. Väärinymmärryksiä tapahtuu meillekin, vaikka tiedämme hyvin, että vaisuus johtuu sairaudesta, logopedian yliopistonlehtori Leena Rantala kertoo.

– Tämä on vielä suurempi haitta vuorovaikutustilanteessa kuin hiljainen ääni tai epäselvä puhe.

Koska Parkinsonin tauti vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti, tutkijat haluavat löytää mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuntoutuksen.

Kuuluva ääni -tutkimuksessa vertaillaan perinteisen Parkinson-potilaiden saaman kuntoutuksen ja yhteislauluintervention vaikuttavuutta. Perinteinen menetelmä on LSVT-puheterapia (Lee Silverman Voice Treatment), jonka on todettu voimistavan ääntä ja parantavan puheen ymmärrettävyyttä.

Tutkittavat jaetaan kahteen ryhmään, joissa molemmissa on noin kolmekymmentä henkilöä. Toinen osallistuu tiiviiseen puheterapiajaksoon ja toinen ryhmä puolestaan yhteislaulukuntoutukseen. Tämän jälkeen molemmista ryhmistä valitaan kymmenen vapaaehtoista, jotka saavat psykologian yliopistonlehtori Saija Helmen johdolla kognitiivista käyttäytymisterapiaa.

– Masennus on yksi Parkinsonin oireista, mutta sitäkin voidaan hoitaa, Nelly Penttilä sanoo.

– Jos näiden kuntoutusmuotojen avulla voitaisiin helpottaa masennusta, ahdistusta ja välttämiskäytöstä, sillä olisi suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin.

Logopedit mittaavat kliinisesti kuntoutusmuotojen vaikutusta puheääneen tallentamalla tutkittavien puhetta ennen ja jälkeen kuntoutuksen.

 

Jos yhteislaululla todetaan olevan tehoa, tutkijoiden tavoitteena on kehittää siitä kuntoutusmuoto, joka olisi taloudellinen ja helpommin saatavilla kuin puheterapia.

Parkinson-diagnoosin saaminen ei suoraan oikeuta potilasta saamaan puheterapiaa, ja puheterapeuteista on Suomessa pulaa.

Lisäksi suunnitelmissa on kehittää sovellus Parkinsonia sairastavien avuksi. Sovellus voisi olla toiminnaltaan kuin aktiivisuusranneke. Se seuraisi ihmisen puheääntä ja ilmoittaisi, jos puheääni menee liian hiljaiseksi tai antaisi vaikka ääniharjoituksen tehtäväksi, jos ihminen on ollut pitkän aikaa hiljaa.

Tässä vaiheessa mukaan astuvat vuorovaikutteisen teknologian tutkijat TAUCHI-yksiköstä ja signaalinkäsittelyn tutkijat Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Parhaillaan tutkimusryhmä hakee lisärahoitusta, jotta he voisivat tuottaa yhteislaulumenetelmästä kuntoutusohjeen, jotta kuntoutusta voitaisiin ohjeiden perusteella toteuttaa missä tahansa. Yhteislaulumenetelmän hyödyntäminen ei vaatisi erityistä tuntemusta Parkinsonin taudista

– Jatkossa yhteislaulumenetelmän käyttäminen voisi parantaa Parkinson-potilaiden saamaa kuntoutusta, Leena Rantala sanoo.

 

”Sairauden tuoman mallin tilalle opetetaan uusi, voimakas malli puheeseen ja olemukseen.”

 

Vaikka tutkimus on vielä kesken, yhteislaulun vaikutuksen voi nähdä, kun puhuu laulajien kanssa ennen ja jälkeen kuoroharjoitusten.

– Ero on niin valtaisa, että välillä epäilee, onko kysymyksessä edes sama henkilö, Penttilä kertoo.

Mielenkiintoista on, että Parkinson-potilaan lihaksistossa ei sinällään ole vikaa. Aivojen täytyy vain oppia antamaan uudenlaisia signaaleita lihaksille, jotta puhe sujuisi. Siksi mielikuvat toimivat hyvin kuntoutuksessa. Niitä käytetään sekä logopedisessa että laulullisessa kuntoutuksessa.

– Sairauden tuoman mallin tilalle opetetaan uusi, voimakas malli puheeseen ja olemukseen, Leena Rantala sanoo.

Musiikintutkijaa kiinnostaa kuntoutusmuotojen vaikutus sairastuneen koko elämään. Tutkijat ovat jo huomanneet, että monet laulunopettajien ja puheterapeuttien teettämistä harjoituksista ovat samankaltaisia.

– Musiikki ja laulaminen ovat monelle ennestään tuttuja, läheisiä asioita elämässä. Yhteislaulu voisi monella tapaa voimaannuttaa ja tuoda mielekästä toimintaa arkeen, mutta samalla toimia puheen kuntoutuksena, musiikintutkimuksen professori Tarja Rautiainen-Keskustalo sanoo.

– Tutkimuksen kannalta tässä ollaan perustavanlaatuisten asioiden äärellä: mitä ajattelemme ihmisestä, ikääntymisestä, sairastumisesta ja taiteesta osana hyvinvointia. Tutkimus asettaa taiteen hyvinvointivaikutuksia koskevan keskustelun yhteiskuntatutkimuksen piiriin.

Lue reportaasi Parkinson potilaiden kuoroharjoituksista täältä.

Teksti Tiina Lankinen
Kuvat Jonne Renvall

 

Parkinsonin tauti

  • Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita hoidetaan lääkityksellä ja kuntoutuksella.
  • Sairaudessa aivojen mustatumakkeen solut alkavat tuhoutua. Mustatumake on osa ihmisen liikesäätelyjärjestelmää.
  • Solukadon myötä dopamiinin määrä vähenee. Dopamiini osallistuu keskushermostossa paitsi liikuntakyvyn, myös tunne-elämän ja eräiden tiedollisten toimintojen säätelyyn.
  • Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 14 000 ihmistä.

lähde: Suomen Parkinson-liitto ry.