Tiedettä ja taidetta ronskilla otteella

Saara Särmä tutkii netissä julkaistuja pilakuvia ja tekee niistä kollaasitaidetta. Teostensa keskelle hän maalaa värikkäästi irvistävän hässäkän kuvan, jonka häpäisevä merkitys kääntyy voitoksi vahvan liioittelun avulla.

Saara Särmä tutkii netissä julkaistuja pilakuvia ja tekee niistä kollaasitaidetta. Teostensa keskelle hän maalaa värikkäästi irvistävän hässäkän kuvan, jonka häpäisevä merkitys kääntyy voitoksi vahvan liioittelun avulla.

Tutkija Saara Särmä piirsi hässäkän kuvan taiteelliseen tutkimukseensa, mutta eiväthän ulkomaalaiset sitä tunnistaneet

Kansainvälisen politiikan tutkija Saara Särmä tekee ronskia kollaasitaidetta nettipilakuvista, joissa Pohjois-Korea ja muut ydinasetyrkyt joutuvat naurun kohteiksi.

Kollaasiensa keskelle Särmä piirtää rankan näköisen hässäkän kuva, kirkkoveneen, joka tunnetaan Suomessa lapsellisen härskinä kuvana naisen sukupuolielimistä. Särmä on ottanut kirkkoveneen haltuun feministisellä menetelmällä, jossa häpäisevä ilmaus käännetään voitoksi rajun liioittelun avulla.

Hässäkän kuvia oli mukana Särmän väitöskirjassa ”Feministisiä kollaaseja ydinasetyrkyistä – tutkimus Irania ja Pohjois-Koreaa irvailevista nettikuvista”, joka tarkastettiin Tampereen yliopistossa syyskuun alussa.

Särmän vastaväittäjä kysyi, mitä aurinkoiselta näyttävä symboli tarkoittaa. Silloin väittelijälle valkeni, että muut kuin suomalaiset eivät ymmärrä koko hässäkkä-symbolia.

– Suomessa se on vähän epämukavuutta tuottava asia, että pitikö se noin räikeästi tuohon laittaa, mutta muualla maailmalla sitä ei tajuta. Suomalainen yleisö rupesi nauramaan, kun yritin vastaväittäjälle selittää, että se nyt on semmonen kirkkovene tai hämähäkki väärinpäin. Eivät edes ruotsalaiset tuttavani ole koskaan sitä ymmärtäneet.

Entäs venäläiset?

– Sitä en tiedä. Meille tämä kuva tuntuu hyvin ilmeiseltä, mutta ulkomailla se ei sano mitään.


Naurua tieteen reuna-alueella

Saara Särmä on vuodesta 2010 asti tehnyt väitteleville kavereilleen lahjaksi kollaaseja, joissa hän on liimannut nettikuvia kankaalle ja maalannut päälle akryyliväreillä.

Kuvissa seikkailee maailmanpolitiikan suurmiehiä, sosialismin sankareita ja Tampereen yliopiston tutkijoita väitöskaavuissaan. Kaiken yllä paistaa räikein värin piirretty hässäkkä-symboli.

– Taidetta tehdään fiilispohjalta sen mukaan, mitä värejä siinä nyt sattuu olemaan, taiteilija sanoo.

Särmä valitsi ilmaisulajikseen kollaasin, koska se on helposti lähestyttävä eikä se vaadi samanlaista teknistä taitavuutta kuin öljyvärimaalaus.

– Tietysti tämä vaatii näkemystä ja silmää kaiketi, mutta ei tarvitse olla taidekoulutusta.

Onko ronski värien käyttö tietoinen valinta?

– On se, kyllä mää siitä tykkään. Se liittyy siihen, että osassa on pinkkiä ja sellaista mikä mielletään kauhean naiselliseksi. Se myös otetaan käänteisesti ikään kuin haltuun.

Saara Särmä on nimennyt tutkimuksellisen lähestymistapansa otsikolla ”Junk feminism” eli hömppä- tai roskafeminismiä. Onko se feministinen valinta, että vedät ikään kuin vähän yli?

– Joo, se nivoutuu yhteen tutkimusotteeni kanssa. Tutkin nimenomaan parodioita. Minua kiinnostaa nauru ja huumori. Tämmöisellä aika kovalla tieteenalalla kuin kansainvälinen politiikka on sukupuoli vähän kuin hömppää. Olen semmoinen luonne, että vedän täysillä ja ironisoin sitä, että tätä pidetään turhanaikaisena.

Hello Militarized Kitty Hello Kitty -nimellä tunnetaan joukko japanilaisia sarjakuva- ja animaatiohahmoja, joiden käyttö on laajentunut koriste-esineisiin ja vaatteisiin. Saara Särmä on koonnut teokseensa kuvia militarisoiduista Hello Kitty -hahmoista. Aurinkoinen satuhahmo on päässyt koristeeksi muun muassa vaaleanpunaisten rynnäkkökiväärien ja erilaisten pommien yhteyteen. Kuva Saara Särmä.

Hello Militarized Kitty
Hello Kitty -nimellä tunnetaan joukko japanilaisia sarjakuva- ja animaatiohahmoja, joiden käyttö on laajentunut koriste-esineisiin ja vaatteisiin. Saara Särmä on koonnut teokseensa kuvia militarisoiduista Hello Kitty -hahmoista. Aurinkoinen satuhahmo on päässyt koristeeksi muun muassa vaaleanpunaisten rynnäkkökiväärien ja erilaisten pommien yhteyteen. Kuva Saara Särmä.


Ohjuskateutta ja Viagra-pullistelua

Saara Särmä yhdisti taideharrastuksensa kansainvälisen politiikan tutkimustyöhön. Menetelmäänsä hän nimittää kollaasimetodologiaksi.

Väitöstyön tutkimusprosessissa syntyneet kollaasit tuovat kuvallisessa muodossa esiin tutkimusteemoja siitä, miten ydinasetyrkkyjä sukupuolitetaan ja seksualisoidaan arkipäiväisillä tavoilla.

Kollaaseissa esiintyy kansainvälisen politiikan visuaalista raaka-ainetta kuten ohjuskateutta, viagrapolitiikkaa ja militarisoituja Hello Kitty -hahmoja.

Ohjuskateus-kollaasissa tikku-ukot kehuskelevat siitä, kummalla on isompi. Saara Särmä huomauttaa, että ohjuskateus on feministien 1980-luvulla keksimä termi, joka rinnastaa ydinasevarustelun huonoon miehiseen itsetuntoon ja falloksella pullisteluun.

– Se on hyvin yksinkertaistava freudilainen selitys, mutta se elää yhä. Jännittävää miten 80-luvun feministiselityksestä on tullut osa meidän populaariymmärrystä. Jännä huomata, että jotkut termit jäävät elämään.

Nettipilakuvissa Kim Jong-un mässäilee ruualla, vaikka kansa näkee nälkää. Usein kuvat pilailevat myös diktaattorin mieltymyksellä luksuselämään.

– Samaa analyysia ei koskaan tehdä länsimaisesta luksuskulutuksesta, vaikka siinä on vain vähän pidempi ketju siihen nälkää näkevään kansaan. Se on niin helppo se paheksunnan ja moralisoinnin kohde, joka taas peittää näkyvistä sen, että muukin luksuskulutus voi olla hyvinkin ongelmallista, Särmä huomauttaa.


Putin painii karhun kanssa

Maailmanpolitiikan pahiksiin kuuluu myös Venäjän Vladimir Putin. Lännessä häntä irvaillaan propagandakuvista, joissa suuri johtaja kulkee erämaassa ilman paitaa ja painii karhun kanssa.

– On aika helppokin tehdä feminististä analyysiä siitä, millaista maskuliinisuutta siinä tuotetaan, mutta ainakaan minä en pääse käsiksi siihen, miten venäläinen yleisö sen ymmärtää. Meille se näyttäytyy vitsinä ja liian macho-pullisteluna, Saara Särmä sanoo.

Pilkataanko naispoliitikkoja netissä?

Särmälle ei aluksi tule ketään mieleen, kunnes hän muistaa kristillisten Päivi Räsäsen, jonka homofobiset mielipiteet herättävät paheksuntaa. Yhdessä nettipilakuvassa ”Päivi Räsänen tarkastaa omakätisesti Tom of Finland -postimerkit”. Kuvassa Räsäsen kasvot on sijoitettu postimerkin homo-hahmon haarojen väliin.

Nettivitsit ovat usein lyhyitä purskahduksia ja pyrähdyksiä, jotka kestävät vain hetken. Pohjois-Korea on kuitenkin kestoaihe.

Suomessa Alexander Stubb ja Timo Soini ovat herkullisia nettipilojen aiheita. Stubbin leveää hymyä liioitellaan. Soini taas on otollinen kohde omituisine sutkauksineen.

Missile Envy (Ohjuskateus) Ohjuskateus on feministien 1980-luvulla keksimä termi, joka on jäänyt yllättäen elämään. Se perustuu yksinkertaistavaan freudilaiseen selitykseen, jonka mukaan asevarustelu ja ohjuksilla mahtailu vertautuvat heikkoon miehiseen itsetuntoon ja falloksella pullisteluun. Kuva Saara Särmä.

Missile Envy (Ohjuskateus)
Ohjuskateus on feministien 1980-luvulla keksimä termi, joka on jäänyt yllättäen elämään. Se perustuu yksinkertaistavaan freudilaiseen selitykseen, jonka mukaan asevarustelu ja ohjuksilla mahtailu vertautuvat heikkoon miehiseen itsetuntoon ja falloksella pullisteluun. Kuva Saara Särmä.


Julkisuuden tietoinen manipulointi vaikeaa

Nettipilakuvat elävät ja leviävät omia ratojaan, eikä niiden kulkua ole helppo ohjailla tai manipuloida, vaikka puolueiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen lobbarit yrittävätkin.

Saara Särmä arvioi, että nettipiloja tekevät yksittäiset ihmiset tai kaveriporukat, jotka voivat olla poliittisesti aktiivisia mutta eivät ole mukana puoluepolitiikassa.

– Ei kukaan oikein tiedä tai ymmärrä sitä dynamiikkaa, mikä tarttuu ja mikä lähtee leviämään ihan hurjana ja mikä jää pienen piirin hauskuutukseksi.

Palestiina-aktivistit ovat yrittäneet kampanjoida SodaStream-juomia vastaan, koska niitä tehdään Länsirannan laittomissa siirtokunnissa. Aihe on sen verran hankala, ettei kampanja ole lyönyt läpi.

Israelin armeijalla on sosiaalisen median joukot, joihin kuuluu useampi sata ihmistä. He tuottivat kuvan, joka esittää palavia pesäkkeitä Pariisin Eiffel-tornin ympärillä. ”Mitä jos tämä tapahtuisi teillä”, kysyy teksti.

– Se on tosi taitavaa propagandaa. Kuvan pitää olla aika yksinkertainen, että se herättää tunteita heti ensi vilkaisulla ja lähtee leviämään. Sitä olisi jatkossa kiinnostava tutkia, mutta vähän masentavaa myös. Huumorissa ja naurussa on ihan kiva pitäytyä, Särmä sanoo.

Teksti Heikki Laurinolli
Kuva Jonne Renvall