Kukaan ei halua mennä väliin

– Interventioiden pelottava opetus on, että väliinmenot voivat pahentaa tilannetta, toteaa professori Tarja Väyrynen.

– Interventioiden pelottava opetus on, että väliinmenot voivat pahentaa tilannetta, toteaa professori Tarja Väyrynen.

Taprin johtaja uskoo, että Ukrainan konflikti ei aiheuta kylmän sodan kaltaista etupiirijakoa

– Maailmassa on niin paljon pelottavia kokemuksia kriisialueille väliinmenosta, että sitä vältellään mahdollisimman pitkään, sanoo Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen Taprin uusi johtaja, professori Tarja Väyrynen.

Väyrynen toteaa nykypäivän monisyisten konfliktien olevan erittäin vaikeita ratkaista.

– Ukrainan tilanne on konfliktin tutkijan näkökulmasta tyypillinen erittäin monimutkainen konfliktimuodostelma, missä käydään kiistaa yhtä aikaa monista asioista: valtion sisäisistä ongelmista eli miten valtasuhteet rakennetaan, Ukrainan ja EU:n väleistä, Ukrainan ja Venäjän väleistä, väestönosien keskinäisistä suhteista ja oikeuksista, alueista kuten Krimistä ja energiapoliittisista kysymyksistä. Lisäksi konfliktiin vaikuttaa Venäjän suurvaltapolitiikka, jota se selvästi harjoittaa tässä tilanteessa, kirjaa professori Väyrynen.

– Yhden erillisen ongelman ratkaisu ei edes välttämättä stabilisoi tilannetta. Tämä on aika tyypillistä nykyajan konflikteille; niissä sekoittuu monia kysymyksiä, ja se tekee ratkaisut vaikeiksi.

Mitä Ukrainan konfliktissa pitäisi ratkaista ensimmäiseksi?

– Lähtökohtana varmaan pidetään sitä, että tilannetta ei päästetä pahemmaksi. Tutkimuksellisesti on voitu osoittaa, että mikäli ihmishenkiä menetetään, ratkaisu muuttuu paljon vaikeammaksi. Joka tapauksessa konflikti pitäisi pystyä käsittelemään kokonaisuutena ja näkemään yhteydet eri asioiden välillä.


Diplomatian pöydässä ei ratkaista tunteella

Tarja Väyrynen tutkii itse muun muassa konfliktien ja sotien muistamista, sitä mitä niistä kirjoitetaan, mitä niihin liittyy ja mitä niistä suljetaan pois historiaa kirjoitettaessa.

– Historiaan liittyy aina tunnelataus, se on emotionaalista kamppailua siitä mitä muistetaan ja mitä saa muistaa. Putin käyttää erittäin emotionaalista kieltä, hän puhuu vanhojen vääryyksien korjaamisesta ja etnisesti venäläisiin kuuluvien suojelemisesta, Väyrynen sanoo.

– Historiaan ja identiteettipolitiikkaan liittyvät asiat ovat konfliktin ratkaisun kannalta ongelmallisia ja usein sellaisia, jotka jäävät korkean tason diplomaattien ratkaisuyrityksissä käsittelemättä. Ihan ymmärrettävistä syistä, mutta ne asiat jäävät sitten taustalle jylläämään ja muhimaan.

Kylmeneekö?

Erityisesti Krimin tilanne on tuonut maailman ilmastoon kylmiä väreitä, kehittyykö siitä uusi kylmä sota?

– En usko, olen optimisti. Ainahan näissä konflikteissa suurvaltaintressit ovat jollain tavalla mukana, tai sitten konfliktit ovat tavalla tai toisella entisten suurvaltakonfliktien perintöä.

Väyrynen toteaa kuitenkin, että maailmanpolitiikassa eletään kriittistä aikaa. Krimiin liittyvät rajamuutosvaatimukset tuovat kylmän sodan aikakauden väistämättä mieleen.

– Uskon kuitenkin, että esimerkiksi ne konfliktin ratkaisun mekanismit, joita kylmän sodan jälkeen on kehitetty, auttavat ratkaisuissa. Näitä ovat esimerkiksi taloudelliset pakotteet. Uskon, ettei sellaiseen etupiirijakoon mennä enää kuin mikä kylmän sodan aikana oli. Suurvaltapolitiikan harjoittaminen kyllä jatkuu.


Kolme vuotta Syyrian sotaa

Syyriassa noin 10 miljoonaa ihmistä on akuutin humanitaarisen avun tarpeessa. Pakolaisia on 2,5 miljoonaa. Avustusjärjestöt vievät vettä, ruokaa ja lääkkeitä turvattomillekin alueille, mutta sota on jatkunut jo kolme vuotta.

Miksi ratkaisua ei löydy?

– Länsimaat ovat aiemmin tehneet interventioita eri maihin humanitaaristen kriisien nimissä tai selkeämmin sotainterventioita, kuten Afganistaniin. Niiden pelottava opetus on, että tällaiset väliinmenot voivat pahentaa tilannetta, toteaa professori Tarja Väyrynen.

– Väliintulijasta tulee osapuoli, ja ongelmallisin kohta interventioissa on se, että miten alueelta pääsee pois aiheuttamatta valtion romahdusta. Tällaiset viimeaikaiset kokemukset ovat yksi syy jarruttaa interventioita ja olla puuttumatta.

– Intervention tematiikka on vaativa: kenen mandaatilla toimitaan, kuka oikeuttaa, mihin saakka voidaan mennä ja ketkä ovat liittolaisia. Joissakin maissa kansalaisten haluttomuus lähettää sotilaita Afganistaniin on kasvanut ja näin ollen maiden paineet olla lähettämättä joukkoja ovat myös suuret, vaikka tilanteen ratkaisunkin paineet ovat sitä.

Tarja Väyrynen sanoo Syyrian hädän saaneen jo niin valtavat mittasuhteet, ettei millään kansainvälisellä järjestöllä ole kykyä käsitellä sitä.

– En tiedä, mikä olisi ratkaisu, mutta sota-alueella, jatkuvan tuhon keskellä auttaminen on äärimmäisen vaikeata.

Konfliktitilanteet vaikuttavat kaikkien elämään, myös tutkijoiden.

– Vaikeita tilanteita on ollut tutkijoilla esimerkiksi evaluoinneissa Afganistanissa, jolloin tehtävään kuului naisten haastattelu. Kaikki piti varmistaa tarkasti, sillä naisille oli jo riski puhua länsimaisen kanssa. Sotaan kuuluu se, että ihmisiä yritetään vaientaa.

Teksti Taina Repo
Kuva Jonne Renvall