Ukrainan piinaviikot

Kiovan katukuva muuttui lopun ajan maisemaksi Euromaidan-mielenosoituksissa helmikuussa. Hallituksen vaihdoksen ja presidentti Viktor Janukovytšin paon jälkeen levottomuus siirtyi Krimin niemimaalle. Kuva: Andrey Stenin/RIA Novosti/Lehtikuva.

Kiovan katukuva muuttui lopun ajan maisemaksi Euromaidan-mielenosoituksissa helmikuussa. Hallituksen vaihdoksen ja presidentti Viktor Janukovytšin paon jälkeen levottomuus siirtyi Krimin niemimaalle. Kuva: Andrey Stenin/RIA Novosti/Lehtikuva.

Suomessa väitöskirjaa tekevä Arseniy Svynarenko seuraa huolestuneena kotimaansa tapahtumia

Ukrainalainen tutkija Arseniy Svynarenko on huolestunut. Hän asuu Suomessa ja tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistoon, mutta kotimaan asiat ovat sekaisin.

– Uskon että Ukrainalla ja Venäjällä on hyvät ja ystävälliset suhteet sitten, kun Venäjä on oikeasti demokraattinen, sanoo Arseniy Svynarenko, joka tekee Tampereen yliopistoon väitöskirjaa Ukrainan kansallisidentiteeteistä ja sukupolvista.

– Uskon että Ukrainalla ja Venäjällä on hyvät ja ystävälliset suhteet sitten, kun Venäjä on oikeasti demokraattinen, sanoo Arseniy Svynarenko, joka tekee Tampereen yliopistoon väitöskirjaa Ukrainan kansallisidentiteeteistä ja sukupolvista.

Kiovan Euromaidan-mellakoista lähtenyt vyöry johti presidentti Viktor Janukovytšin eroon ja vastaprotestiin Krimin niemimaalla.

– Huolestuttavaa se on, mutta minun tulkintani on, että Venäjä tukee nyt paikallisten poliitikkojen vallankumousta Krimillä, Svynarenko sanoo.

Aseistautuneet joukot ottivat Krimin paikallishallituksen kontrolliinsa ja saivat koko niemimaan räjähdystilaan. Olivatko länsimieliset Euromaidan-mielenosoittajatkaan kovin demokraattisia?

– Ero on siinä, että Euromaidan-mielenosoittajilla ei ollut aseita. Krimillä liikkuu aseistautuneita joukkoja. Jos ne ovat Venäjän armeijan, on kyseessä vallankaappaus, Svynarenko sanoo.

Hän on huolestunut siitä, että Krimin paikallisparlamentin sisälle ei päästetty ketään todistamaan, kuinka moni kansanedustaja oikeasti äänesti Krimin pääministerin erottamisesta ja uuden nimityksestä.

Pidätkö päätöstä laittomana?

– Ei voi todistaa, oliko oikea määrä edustajia parlamentissa, mutta samaan aikaan voi todistaa, että parlamentin sisällä oli aseistautuneita miehiä.

Krimin aluehallinto pyysi epäselvän pääministerivaihdoksen jälkeen apua Venäjän hallitukselta.


”Ukrainan hajoaminen on epätodennäköistä”

Ukrainan uuden hallituksen uskottavuus näyttää olevan huono Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Svynarenko ei kuitenkaan hyväksi tätä väitettä.

– Veikkaan että suurin osa Krimin parlamentissa on eri mieltä siitä syystä, että parlamentti Kiovassa on legitiimi, koska se on valittu rehellisissä vaaleissa. Maan parlamentin päätökset ovat legitiimejä. Samoin Krimin parlamentin päätösten pitäisi olla legitiimejä, vaikka siitä ei ole todisteita.

Janukovytšin aikana Länsi-Ukraina oli tyytymätön, mutta nyt idän asukkaat ovat tyytymättömiä. Eikö tämä ole selvä merkki maan hajoamisesta?

– On epätodennäköistä, että Ukraina hajoaa, ja on epätodennäköistä, että Krim lähtee itsenäiseksi. Siihen on monia syitä.

Svynarenko torjuu väitteen itä-ukrainalaisten tyytymättömyydestä, vaikka gallupien mukaan 70 prosenttia heistä ei tukenut Euromaidan-mielenosoituksia. 30 prosenttia sentään tuki. Ristiriidat ja uhkakuvat eivät kuitenkaan ole näin jyrkkiä.

Krimin tilanne on herkkä, sillä Venäjä näyttää etsivän pientäkin kipinää, jolla voisi oikeuttaa suuremman intervention.

– Uskon että Ukrainan uusi hallitus selviää kriisistä, Svynarenko sanoo ja vetoaa gallup-tietoihin, joiden mukaan Krimin asukkaista suuri osa ei tue ajatusta alueen itsenäistymisestä tai eroamisesta Ukrainasta.


EU-jäsenyyden haave loitontuu

Ukrainalla on ollut 20 vuotta aikaa päättää suunnastaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Maa ei ole kyennyt ratkaisemaan, liittykö se länteen vai itään.

Ukrainalainen tutkija Ihor Markov sanoi Aikalaisessa 3/2014, että Ukraina voi liittyä Euroopan unioniin 10 vuoden perspektiivillä. Professori Pami Aalto arvioi, että jäsenyyden tiellä on niin paljon esteitä, ettei 10 vuoden aikataulu ole mahdollinen.

Tutkija Arseniy Svynarenko ei myöskään usko Ukrainan EU-jäsenyyden 10-vuotisperspektiiviin.

– Se on ylioptimistinen arvio. Tästä on keskusteltu Ukrainan ulkoministeriössä ja hallituksessa jo 20 vuotta. Ukrainalaiset diplomaatit ovat neuvotelleet, että Ukrainan ja EU:n välisiin sopimuksiin laitettaisiin yksi rivi siitä, että Ukraina on eurooppalainen maa ja Ukrainalla on perspektiivi EU:n jäsenyydestä.

Svynarenko arvioi, että ”menee 15–20 vuotta, kun Euroopan unioniin liittyminen alkaa selkeytyä, mutta missään tapauksessa 10 vuotta ei riitä”.


Demokraattinen Venäjä olisi Ukrainan ystävä

Ukrainan ja Venäjän välit kiristyivät vallanvaihdoksen ja Viktor Janukovytšin eron jälkeen. Miten suhde Venäjään kehittyy?

– Nykyinen Venäjän hallitus ja Putin haluavat rakentaa Suur-Venäjän, ja Neuvostoliiton hajoaminen oli heille suuri tragedia. Mutta se on Venäjän nykyinen hallitus, Svynarenko kuittaa.

Hän kertoo havainneensa, että nyt venäläinen nationalismi voi hyvin ja monet venäläiset haluavat Ukrainan osaksi Suur-Venäjää. Asiat voisivat olla toisin tulevaisuudessa.

– Uskon että Ukrainalla ja Venäjällä on hyvät ja ystävälliset suhteet sitten, kun Venäjä on oikeasti demokraattinen, Svynarenko sanoo.

Jos Venäjä ajaa yhä Suur-Venäjän ideaa, voi Ukrainasta tulla Svynarenkon mielestä niin kuin Suomi, joka pysyttelee sotilasliittojen ulkopuolella.

– Toivoisin että Ukraina olisi neutraali maa eikä liittyisi mihinkään sotilaallisiin liittoihin. Ukraina olisi idän ja lännen välissä.

Teksti Heikki Laurinolli

 

Identiteetti on ukrainalainen

Keski- ja Länsi-Ukrainan asukkaat ovat eurooppalaisia ukrainalaisia. Idän ja etelän asukkaat ovat paikallisia ukrainalaisia.

Näin määrittelee tutkija Arseniy Svynarenko ukrainalaisten kansallisidentiteetin tulevassa politiikan tutkimuksen väitöskirjassaan, jota hän tekee Tampereen yliopistoon. Väitöskirjan aiheena on kansallisidentiteetit ja sukupolvet Ukrainassa.

– Sekä Itä- että Länsi-Ukrainassa enemmistö asukkaista sanoo, että heille on erittäin tärkeää, että he ovat ukrainalaisia eivätkä minkään muun maan kansalaisia, Svynarenko sanoo.

Länsi- ja Keski-Ukrainassa kansallisidentiteetti täsmää Svynarenkon mukaan eurooppalaisen identiteetin kanssa.

– Tulkintani tässä väitöskirjassa on, että olla ukrainalainen tarkoittaa monelle Keski- ja Länsi-Ukrainassa olla samaan aikaan Euroopan kansalainen.

Itä-Ukrainan identiteetin on väitetty olevan ristiriidassa eurooppalaisen identiteetin kanssa. Svynarenkon tutkimuksen mukaan idässä on kyse kuitenkin ukrainalaisen identiteetin yhdistymisestä paikalliseen identiteettiin.

– Minun tutkimuksessani paikallinen identiteetti Harkovassa, Donetskissa ja Krimillä tukee sitä poliittista kehitystä, että Ukrainassa täytyy järjestää jonkin verran erilainen paikallinen itsehallinto.

Nuorisolla ukrainalainen identiteetti on vahvempi kuin vanhemmalla väellä. Svynarenkon tutkimuksessa hieman yli puolet Itä-Ukrainan nuorisosta kannattaa Ukrainan ja Venäjän hyviä suhteita, koska monet haluavat Venäjälle töihin. Samalla myös muille sukupolville on tärkeää, että voi sujuvasti liikkua työn takia myös Eurooppaan ja takaisin.

Ukrainassa asuu yhä vanhaa sukupolvea, joka kokee Neuvostoliitto-nostalgiaa ja kannattaa liittymistä Venäjään neuvostohengessä. Svynarenko sanoo, että Neuvostoliitto häviää kuvasta sitä mukaa, kun ihmiset vanhenevat ja itsenäisessä Ukrainassa syntyneiden määrä kasvaa. Samalla liittymistä Venäjään tuetaan yhä vähemmän.

Svynarenkon väitöskirja perustuu laajaan kyselyaineistoon, jossa on mukana eri puolilla Ukrainaa koottujen nuorisokyselyjen lisäksi Ukrainan sosiologisen instituutin kysely, johon on saatu yli tuhat vastausta koko maasta.