Kalterit veivät huomion napajäästä

Tutkijatohtori Teemu Palosaari ei pidä Greenpeacen aktivistien pidätystä valtioiden välisenä kysymyksenä. Aktivistit kritisoivat öljynporausta Arktiksella riippumatta siitä, mikä valtio sitä harjoittaa. – Suomi ja Venäjä ovat molemmat olleet Greenpeacen operaatioiden kohteena, ja perussyy on ollut sama.

Tutkijatohtori Teemu Palosaari ei pidä Greenpeacen aktivistien pidätystä valtioiden välisenä kysymyksenä. Aktivistit kritisoivat öljynporausta Arktiksella riippumatta siitä, mikä valtio sitä harjoittaa. – Suomi ja Venäjä ovat molemmat olleet Greenpeacen operaatioiden kohteena, ja perussyy on ollut sama.

Aktivistit halusivat nostaa esille arktisen alueen haavoittuvuuden

Greenpeacen aktivistien pidätys venäläisellä öljynporauslautalla on herättänyt Suomessa vilkkaan keskustelun muun muassa Venäjän oikeuslaitoksen tilasta ja Greenpeacen toimintatavoista. Ympäristöjärjestön varsinainen viesti on jäänyt vähemmälle huomiolle: onko oikein, että ihmiskunta hyödyntää sulavan napajään alta paljastuvia luonnonvaroja?

– Greenpeace on jo aikaisemmin vaatinut porauskieltoa niille alueille, jotka ovat olleet historiallisesti merijään alla, kertoo tutkijatohtori Teemu Palosaari Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprista.

Mitä nopeammin ilmasto lämpenee, sitä nopeammin ihminen pääsee käsiksi öljy- ja kaasuvaroihin napajään alla. Niiden käyttäminen kiihdyttää entisestään ilmastonmuutosta. Tätä kutsutaan arktiseksi paradoksiksi, ja sitä vastaan ympäristöjärjestöt kampanjoivat.

Kuten Heidi Hautalan eroon johtaneesta kohusta kävi ilmi, Greenpeace on kritisoinut myös Suomen toimia Jäämerellä. Valtio-omisteinen Arctia Shipping antoi öljy-yhtiö Shellille jäänmurtajia avuksi arktisiin koeporauksiin, ja viime vuoden keväällä aktivistit osoittivat mieltään Fennica- ja Nordica -jäänmurtajilla.

– Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta Sini Saarelan tilanne ei ole niinkään Suomen ja Venäjän välinen kysymys, Palosaari sanoo.

– Suomi ja Venäjä ovat molemmat olleet Greenpeacen operaatioiden kohteena, ja perussyy on ollut sama.

Ympäristöjärjestöt haluavat herättää kysymyksen, miltä arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen näyttää maailmanlaajuisesti, kun vaihtoehtoisiakin energiantuotantomenetelmiä löytyy.

– Keskustelussa on siis aika mielenkiintoisella tavalla harhauduttu sivuraiteelle. Vaikka toki on tärkeä puhua siitäkin, ovatko oikeudenkäynnit Venäjällä puolueettomia.

Teemu Palosaari tutkii arktista aluetta ja ilmastonmuutosta kansainvälisten suhteiden näkökulmasta.


Suomessa ongelma ymmärretty

Teemu Palosaaren mielestä aikanaan näytti siltä, ettei Suomessa hahmoteta arktista paradoksia. Suomessa puhuttiin sopeutumispolitiikasta ja mietittiin, miten parhaiten olisimme mukana arktisen alueen hyödyntämisessä.

– Meillä oli vieraana bangladeshilaisia tutkijoita, jotka puhuivat siitä, mitä ongelmia merenpinnan nousu aiheuttaa maanviljelykselle ja ihmisten elannolle. He kytkevät merenpinnan nousun suoraan siihen, että pohjoisen jäätiköt sulavat, Palosaari kertoo.

– Näyttää globaalisti aika rumalta, että täällä keskustellaan vain siitä, miten parhaiten hyötyisimme tilanteesta.

Sulavan napajään alta paljastuu luonnonvaroja ja uusia merireittejä, joista monet valtiot haluavat hyötyä.

Suomi julkaisi elokuussa uuden arktisen strategian. Palosaaren mielestä siinä eettinen ongelma on ymmärretty aiempaa paremmin ja ympäristöasiat ovat aidosti esillä.

– Strategiassa ollaan selvästi tietoisia siitä, että se on herkkä aihe, koska samaan aikaan pitää puhua Suomelle avautuvista taloudellisista mahdollisuuksista Jäämerellä.

Palosaaren mukaan Suomi yrittää päästä mukaan arktiselle alueelle joko Pohjoismaisen yhteistyön tai Euroopan unionin myötä. Vaihtoehto on myös taloudellinen kumppanuus energia-asioissa Venäjän kanssa.

– Sitä korttia, joka todella lähtisi vetämään, ei ole löytynyt. Uskon, että Suomi tulee olemaan parhaiten mukana jäänmurto- ja merenkäyntiin liittyvän teknologian asiantuntijana.


Arktis Venäjälle tärkeä

Usein öljyn- ja kaasuntuotantoalueet ovat konfliktiherkkiä alueita, mutta pohjoisnavalla aseellisen selkkauksen uhkaa ei ole.

Alueella suurin sananvalta on viidellä Jäämeren rannikkovaltiolla eli Yhdysvalloilla, Kanadalla, Venäjällä, Norjalla ja Tanskalla, jotka ovat sopineet noudattavansa kansainvälistä merioikeutta. Venäjällä on pisin ranta-alue Jäämerestä, mutta valtioiden kesken ei ole ollut eripuraa.

– Kukaan Jäämeren valtioista ei halua ottaa riskejä ja lähteä rikkomaan pelisääntöjä, Palosaari sanoo.

Venäjä pitää auki Koillisväylää, jonka kautta kuljetetaan koko ajan yhä enemmän rahtia. Koillisväylään kohdistuu poliittista huomiota, koska sitä kautta päästään Euroopasta Aasiaan pari viikkoa nopeammin kuin vaikkapa Suezin tai Panaman kanavan kautta.

Venäjälle arktinen alue on sisäpoliittisesti tärkeä.

– Energiavarat näyttäytyvät tärkeänä, jotta Venäjä voi ylläpitää käsitystä siitä, että se on suuri toimija maailmanpolitiikassa, Palosaari sanoo.

Miten aktivistien pidättäminen vaikuttaa siihen, miten arktisella alueella jatkossa toimitaan?

– Nyt halutaan tehdä selväksi, että protesteihin reagoidaan kovalla kädellä. Mutta pelottelun vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Saa nähdä, mistä aktivisteja lopulta syytetään ja mitä tuomiot tulevat olemaan.

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Jonne Renvall

– Pohjoisjäätikön alta paljastuu öljy- ja kaasulähteitä, joihin aiemmin ei ole päästy käsiksi.

– Ympäristöjärjestöt vastustavat merijään alla olleiden luonnonvarojen käyttöä.