Luonto muuttaa ihmisluontoa

Ilmastonmuutos ja käsitys ihmisestä rationaalisena taloudellisena toimijana sopivat huonosti yhteen, sanoo filosofian tohtoriopiskelija Lauri Lahikainen. Nykyiset filosofiset teoriat ihmisistä ja ihmisluonnosta kaipaavat päivitystä.

Ilmastonmuutos ja käsitys ihmisestä rationaalisena taloudellisena toimijana sopivat huonosti yhteen, sanoo filosofian tohtoriopiskelija Lauri Lahikainen. Nykyiset filosofiset teoriat ihmisistä ja ihmisluonnosta kaipaavat päivitystä.

Ilmastonmuutos ei ole pelkästään ympäristötutkijoiden huoli. Koko maailmaa koskettavan ilmiön vaikutusten takia myös käsityksemme ihmisluonteesta voivat muuttua.

– Ilmastonmuutoksen seurausten pohjalta pitäisi tarkastella uudelleen niitä filosofisia ennakkokäsityksiä, joita meillä on ihmisluonnosta, sanoo Tampereen yliopiston filosofian tohtoriopiskelija Lauri Lahikainen.

Lahikainen tekee parhaillaan väitöskirjaa, jonka aiheena on ilmastonmuutos ja filosofiset ihmiskäsitykset.

– Niin suuria vaikutuksia, joita ilmastonmuutos aiheuttaa, ei pystytä vielä täysin ymmärtämään ja ottamaan huomioon.


Ilmastonmuutoksella rahoiksi

Ilmastonmuutokseen liittyvä ihmiskäsitys on Lauri Lahikaisen mukaan ongelmallinen, koska se on irti luonnollisista perustoistaan. Ongelmia tuottaa esimerkiksi se, että ihmisen ajatellaan olevan homo economicus, taloudellinen rationaalinen toimija.

– Ilmastonmuutoksessa on niin paljon sellaisia asioita, jotka eivät ole taloudellisesti mitattavia.

Markkinamekanismin mukaan yritetään kuitenkin toimia esimerkiksi päästökaupassa. Tällöin koetetaan muuttaa taloudellisesti laskettavaksi hyödykkeeksi jotain sellaista, joka ei niin hyvin hyödykkeeksi taivu.

– Voi olla, että tällä hetkellä päästökauppa välttämätön asia, että pystytään jotenkin hillitsemään hiilidioksidipäästöjä, Lahikainen sanoo.

– Mutta se kertoo, että tähän ihmiskäsitykseen ei mahdu ajatus sellaisista luonnollisista perustoista kuten ilmasto tai ilmakehä, joita ei pysty muuttamaan talouden hyödykkeiksi.

Taloudelliset realiteetit ovat olleet koko ajan läsnä myös kansainvälisissä ilmastokonferensseissa. Lahikaisen mielestä se on ymmärrettävää, koska nyky-yhteiskunnat on rakennettu niin, että taloudellinen näkökulma on hallitseva.

– Myös filosofisessa tutkimuksessa keskusteltu paljon siitä, onko kustannushyötyanalyysi oikea työkalu ilmastonmuutoksen eettisten tai yhteiskunnallisten seurausten tutkimiseen.

Lahikaisen mielestä akuuteimpia ongelmia ovat poliittiseen päätöksentekoon ja yhteiskuntarakenteisiin liittyvät pulmat, jotka vaikeuttavat ilmastonmuutokseen puuttumista.


Filosofia käy työvälineeksi

Filosofia kelpaa nykyajan ongelmien tutkimusvälineeksi mainiosti. Joskin tässä asiassa on koulukuntaeroja, Lauri Lahikainen sanoo.

Hyvä esimerkki on se, että filosofit ovat kirjoittaneet ilmastonmuutoksesta 1980-luvulta asti. Mutta artikkelit on julkaistu pääasiassa politiikan tai talous- ja lakitieteen journaaleissa. Arvostettuihin filosofisiin tiedelehtiin ilmastonmuutoskirjoitukset tulivat vasta 2000-luvun puolella.

– On paljon filosofeja, jotka tutkivat käytännönläheisiä ja akuutteja ongelmia, ja filosofia tarjoaa ehdottomasti siihen työkaluja. Toinen kysymys on, onko tutkimukselle institutionaalista tukea, Lahikainen sanoo.

– Itse olen saanut hyvän vastaanoton tutkimusaiheelle.

Lahikainen hyväksyttiin jatko–opiskelijaksi tämän vuoden alussa.

– Mukavinta on se, että tässä tutkimusaiheessa voi pohtia hyvin perinteisiä filosofisia kysymyksiä ihmisluonnosta, mutta kuitenkin kytköksissä ajankohtaiseen ongelmaan.

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Jonne Renvall