Armeijapisteet laskevat laatua

Opetusministeri Henna Virkkunen ehdottaa, että kaikki korkeakoulut myöntäisivät opintopisteitä vastineeksi varusmiespalvelun johtajakoulutuksesta. Nykyisin lähinnä ammattikorkeakoulut antavat hyvityspisteitä armeijan käyneille. Yliopistoista entinen Joensuun yliopisto ja entinen Turun kauppakorkeakoulu antoivat johtamisen työharjoittelusta 5–6 armeijapistettä.

Kun ehdotus tulee korkealta poliittiselta taholta, niin luulisi myös perustelujen löytyvän korkealta tieteelliseltä tasolta. Kun niitä ei ole julkisuuteen lausuttu, niin täytyy etsiä omin päin.

Olisiko ministeri tehnyt ehdotuksensa luettuaan viime syksynä ilmestyneen Nuorisotutkimusverkoston armeijaraportin Tunnetut sotilaat, jonka Tommi Hoikkala, Mikko Salasuo ja Anni Ojajärvi tekivät osallistuvan havainnoinnin menetelmin?

Raportti ehdottaa varusmiespalvelun rakenteiden muuttamista paremmin yhteiskuntaa vastaaviksi. Varusmiespalveluksen tulisi heidän mielestään palvella laajemmin kansalaisyhteiskunnan kehitystä, ottaa paremmin huomioon kansanterveyden pulmat, sosiaalistaa nuoret miehet yhteiskuntaan, opettaa kansalaistaitoja ja kehittää terveystajua.

Armeija on tutkijoiden mukaan strategialtaan moderni, mutta ruohonjuuritasoltaan jälkeenjäänyt. Virallinen linja ei vastaa arjen kokemusta. Yksi ongelmista on motivaation puute, joka näkyy keskeyttämislukujen kasvuna.

Tutkimustuloksia voi verrata yliopistolaitokseen. Keskeyttämisluvut ovat yliopistossakin korkeat, mutta syyt ovat erilaiset. Yliopisto-opiskelijat ovat motivoituneita, mutta motivaatio ei aina kohdistu tutkinnon suorittamiseen vaan vaikkapa sivistymiseen tai lisäkoulutuksen hankkimiseen. Niihin riittää kurssishoppailu, ja tulokset näkyvät miinusmerkkisinä valmistumislukuina.

Tutkijat peräävät varusmiespalveluksen rakenteiden muuttamista paremmin yhteiskuntaa vastaaviksi. Yliopistolaitos on juuri äsken käynyt sen prosessin läpi. Kansalaisyhteiskunnan palvelu kuuluu yliopistojen keskeisiin tehtäviin nimellä ”yhteiskunnallinen vaikuttavuus”.

Kansanterveyden pulmat ja nuorten miesten sosiaalistaminen eivät ole yliopistolaitoksen ensisijaisia tavoitteita, mutta nekin kulkevat rinnalla. Opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon kiinnitetään nyt erityistä huomiota.

Lopputulos näyttää tämän tutkimuksen valossa siltä, että ylipistolaitos on huipputerässä, mutta sotalaitos ei pysy perässä.

Suomalaista koulutusjärjestelmää pyyhkii jatkuva arviointien aalto peruskoulusta yliopistotasolle saakka. Kansainvälisiä ja kansallisia ranking-listoja ja vertailuja julkaistaan jatkuvasti. Missä ovat varusmiespalveluksen tulosarvioinnit? Ei julkisuudessa ole näkynyt yhtään tutkimusta armeijan oppimistuloksista.

Ministeri Virkkunen näyttää ampuneen hutilaukauksen ehdottaessaan hyvityspisteitä armeijan käyneille. Miksi huippuunsa trimmatun yliopistolaitoksen pitäisi antaa hyvitystä koulutuksesta, jonka motivaatiotaso on heikko ja tulokset epämääräisiä? Yliopistokoulutuksen laatua ei kannata alentaa näin heikoilla perusteilla.

Joku merkitys silläkin on, että hyvityspisteitä antaneet yliopistot ovat nyt entisiä yliopistoja.