Valelääkäri pärjäisi hyvin terveyslehdessä

Ammattitaidoton valelääkäri toimi Karkkilassa vajaan vuoden ajan ennen paljastumistaan. Valvonta petti pahasti. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira epäröi niin pitkään, että mies ehti palkkautua Karjaalle uuteen lääkärintehtävään vielä paljastumisensa jälkeenkin.

Valelääkäri poikkesi aidosta lääkäristä lähinnä siinä, että hän kuunteli potilaita huolellisesti ja kysyi usein neuvoa. Sosiaalisilta taidoiltaan hän oli huipputyyppi, joka osasi huijata huippuunsa viritettyä terveydenhuoltoa.

Tiedotusvälineet ovat syystäkin luonnehtineet tapausta sensaatioksi ja skandaaliksi. Olisikohan sama voinut sattua tiedotusvälineissä itsessään?

Kukka-Maaria Laukkanen kertoo Tieteessä tapahtuu -lehdessä 8/2009, että kolmannes hänen tutkimiensa aikakauslehtien kaikista selkävaivoja koskeneista maininnoista oli hoitosuositusten vastaisia. Kotilääkäri, Hyvä Terveys sekä Kauneus ja Terveys julkaisivat 2006–07 yli 40 hoitosuositusten vastaista ohjetta. Vain neljännes artikkeleista oli tutkimuksen mukaan täysin virheettömiä.

Erityisesti fysikaalisten hoitojen, akupunktion ja TNS-laitteella annettavan sähköhoidon vaikuttavuudesta luotiin lehdissä kuva, joka ei vastannut lääketieteellisiä tutkimuksia. Tutkijan mukaan lehdet antoivat selkäpotilaille turhaa toivoa kipujen loppumisesta.

Vain lääkärit voivat määrätä reseptejä, mutta terveystietoa ihmiset saavat myös tiedotusvälineistä. Aina voi uskotella, että hoitosuositusten vastainen ohje ei ole aiheuttanut vahinkoa. Valelääkäristäkin aluksi väitettiin, ettei hän aiheuttanut terveysvaaraa potilailleen. Monet tiedotusvälineet kuitenkin päättelivät, että terveysvaara on ollut todellinen. Sallivatko tiedotusvälineet itselleen tätä linjausta suurempia vapauksia? Eihän tässä ole kyse yksittäisestä valetoimittajasta vaan kokonaisesta valelehdistöstä.

Jos valelääkäri olisi palkkautunut toimittajaksi terveyslehteen, hän ei olisi koskaan jäänyt kiinni. Onneksi lukijat eivät ole tyhmiä. Terveys, viestintä ja kansalaiset -tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että joukkoviestimistä saatava terveystieto luo vääränlaista terveyskuvaa. Noin puolet aikakauslehtien lukijoista pitää niiden terveyssisältöjä epäluottavina.

Suomalaiset luottavat terveydenhuollon ammattilaisiin enemmän kuin tiedotusvälineisiin. Onneksi.


Mitkä terveystiedon lähteet ovat luotettavia?

(erittäin tai melko luotettavat lähteet, prosenttia vastaajista)

Terveydenhuollon ammattilaiset 97 %
Viranomaiset 88 %
Terveys-, liikunta- ja muut vastaavat järjestöt ja niiden materiaalit 82 %
Lääkärikirjat ja hyvinvointiaiheiset kirjat 81 %
Televisio 79 %
Radio 76 %
Omaiset, ystävät ja tuttavat 70 %
Sanomalehdet 63 %
Aikakauslehdet 51 %
Internetsivut 47 %
Terveyteen ja terveystuotteisiin liittyvä mainonta 40 %
Vaihtoehtoisten hoitojen ja tuotteiden tarjoajat 39 %

Tulokset perustuvat 1026 kansalaisen haastatteluun.

Lähde: Terveys, viestintä ja kansalaiset -tutkimus. Tulokset julkaistu Terveyden edistämisen keskuksen julkaisussa Terveyttä edistävän viestinnän suuntaviivat