Uuteen yliopistoon

Harri Melin

Harri Melin

Viimeksi kuluneen vuoden aikana suomalaisia yliopistoja on uudistettu kohisten. Kesällä voimaan astunut yliopistolaki on käytännössä tarkoittanut aikamoista muutostöiden savottaa ennen kaikkea yliopistojen yleishallinnossa, taloushallinnossa ja yliopistojen sisäisissä säännöstöissä. Talouden näkökulmasta emme ole enää ensi vuoden alusta valtion virasto, pikemminkin taloudenpidon tulee vastata yksityisen yrityksen toimintaa. Myös henkilöstön asema muuttuu, siirrymme valtion virkamiehistä työsopimussuhteisiin, tämä taas merkitsee monien oikeuksien ja velvollisuuksien muutoksia. Sen sijaan itse tutkimukseen ja opetukseen taikka opiskelijoiden asemaan yliopiston juridisen aseman muutoksella ei ole juurikaan vaikutuksia.

Uuteen yliopistoon siirtyminen merkitsee myös, että yliopisto uudistaa strategiansa. Strategiatyötä on Tampereen yliopistossa tehty jo vuosi. Nyt ollaan loppusuoralla. Yliopiston hallitus hyväksyy uuden strategian ensi helmikuussa. Strategiassa koulutuksen uudistamisella on tärkeä rooli. Tähänastisissa keskusteluissa koulutusreformin tavoitteena on ollut, että tiukasti oppiaineperustaisesta koulutuksesta siirryttäisiin laajempiin tutkinto-ohjelmiin. Käytännössä se tarkoittaa nykyistä laaja-alaisempia kandidaattiohjelmia, joista voitaisiin siirtyä joustavasti maisterikoulutuksen suuntautumisvaihtoehtoihin. Tutkinto-ohjelmissa kiinnitetään aiempaa suurempaa huomiota myös osaamisperusteisuuteen.

Strategian valmistelussa painotetaan rakenteellisten uudistusten lisäksi koulutuksen laadullista kehittämistä. Ajatuksena on, että koulutuksen johtamiseen panostetaan. Tämä koskee niin ohjelmien yleistä johtamista kuin koulutuksen pedagogistakin johtamista. Edelleen strategiassa kiinnitetään huomiota opettajien pedagogisen osaamisen turvaamiseen ja opiskelijoiden oppimistaidoista huolehtimiseen.  Tavoitteenamme on, että Tampereen yliopiston tarjoaman koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvaa. Koulutamme arvostettuja ja vastaisuudessakin hyvin työllistyviä asiantuntijoita julkisen sektorin ja yksityisten yritysten palvelukseen. Tulevaisuudessa yliopistot valmistautuvat lisäksi vastaamaan jatkuvasti kasvavaan täydennyskoulutuksen tarpeeseen.

Koulutuksen suunnitelmallisuuden lisäämisen tarkoituksena on osaltaan parantaa opiskelun edellytyksiä. Opetusministeriö kantaa jatkuvaa huolta opiskeluaikojen kestosta ja tutkintojen suorittamisesta. Uskomme, että valmisteilla olevat uudistukset ovat omiaan parantamaan opiskelun edellytyksiä ja näin myös opiskelijoiden hyvinvointia.

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston vararehtori.