Finanssikriisi ennen ja nyt?

Timo Nieminen

Timo Nieminen

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten finanssikriisi, pankkikriisi, luottolama, jne. Yhteistä on kuitenkin se, että ongelma on vakava ja globaali. Tilanne muistuttaa 1930-luvun suurta lamaa Yhdysvalloissa, mikä loi tarpeen Franklin D. Rooseveltin New Deal -ohjelmalle. Ohjelman tavoitteena oli pelastaa Yhdysvaltojen talous suuren laman aikana valtiovallan investoinneilla ja uudella lainsäädännöllä.

Finanssikriisin syistä ja seurauksista on lausuttu monia mielenkiintoisia mielipiteitä. Yksi, ainakin minulle mielenkiintoisimmista henkilöistä tällä saralla on ollut Paul Krugman, joka voitti viime vuonna Nobelin palkinnon taloustieteissä.

Krugman näkee, että tärkein syy nykyiseen kriisiin löytyy pankkien sääntelystä tai oikeammin sen puutteesta. Pankit, jopa Yhdysvaltojen keskuspankki Alan Greenspanin johdolla, edesauttoivat Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden kuplan synnyssä. Riskit olivat liian suuria esimerkiksi ns. Subprime-tuotteissa. Ihmiset yksinkertaisesti unohtivat riskien realisoitumisen mahdollisuuden.

Lehman Brothers -investointipankin konkurssi oli ratkaiseva käänne globaalissa taloudessa. Tämä oli näkyvissä myös omalla toimialallani, lasikoneteollisuudessa. Investoinnit yksinkertaisesti jäätyivät viime syyskuussa. On moraalisesti aivan oikein, että liian suurten riskien ottajat kärsivät, mutta oliko Lehman Brothersinpäästäminen konkurssiin oikea tai edes halvin tapa maailman talouden kannalta? Krugmanin mielipide on tässä sangen selvä: Ei ollut. Hallitusten pitäisi tällaisten toimenpiteiden sijaan ”pelastaa ja säännellä” pankkeja.

Onko kapitalismi sitten tiensä päässä? Krugman kommentoi, että näin varmasti ei ole. Markkinat toimivat, jos niitä valvotaan hyvin. Yhdysvalloissa tämä kriisi lienee opettanut ihmisille sen asian, että hallitus ei aina ole ainoastaan ongelma. Se voi myös ratkaista asioita. Tuntuu siltä, että John Maynard Keynes ja hänen oppinsa olisivat heränneet uudestaan henkiin!

Yritysten kannalta katsottuna näyttää ilmiselvältä, että vuosi 2009 tulee olemaan erittäin vaikea. Voittajia ei ole helppo tunnistaa mistään päin maailmaa. Kiinakin tuntuu pärjäävän vain sisämarkkinoillaan.

Jos haluaa olla optimisti, voi nähdä kuitenkin jo nyt lievän positiivisen trendin osakemarkkinoilla. Helsingin pörssi on esimerkiksi noussut yli 12 prosenttia viimeisen kuuden kuukauden aikana (tarkastelupäivämäärä 2.6.2009). Tämä muutos ei kuitenkaan vielä ole näkyvissä monenkaan toimialan liiketoiminnan tilanteessa esimerkiksi rakennusalalla tai autokaupassa.

Nyt tarvitaan positiivisia kysyntäuutisia ja varmuutta yritysrahoituksesta. Se olkoon uusi New Deal maailman taloudelle tänä vuonna. Näin ehkä vuodesta 2010 tulee taas kasvun vuosi.

Kirjoittaja on Glaston Service Solutionsin johtaja ja Tampereen yliopiston Alumni ry:n hallituksen jäsen.