Päätalon ala-aulan portaikon alle jää avara tila, johon nyt on sijoitettu lehtienlukupiste. Aikalainen kuvitti yhteistyössä opiskelijoiden kanssa vision, jossa tilaan syntyi viihtyisyyttä parin nojatuolin, pöydän ja viherkasvien avulla.

Minun kampukseni: Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Veera Kaleva

Kampuksen pitää elää, hengittää ja kutsua ihmisiä viettämään aikaa yhteisissä tiloissa. Aulat ja käytävät voi muuttaa työskentely- ja oleskelutiloiksi, jotka on kalustettu viihtyisiksi, kutsuviksi ja mukaviksi. Siihen tarvitaan muunneltavia sohvaryhmiä, työpisteitä ja viherkasveja.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Veera Kaleva toivoo, että yliopiston tilat olisivat auki 24/7 eli vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä.

– Kun se onnistuu Tampereen teknillisellä yliopistolla, niin miksei myös meillä? Lue lisää »

Arvostelut

Toisen totuuden jäljillä. Heikki Mäki-Kulmalan kirjoituksia Aikalaisessa 1996–2011. Tampere 2011.

”Luonne koituu ihmisen kohtaloksi”, sanoi Herakleitos (ἦθος ἀνθρώπω δαίμων / ēthos anthrōpō daimōn). – Sokratesta ohjasi daimónion (δαιμόνιον) kritisoimaan mm. sofisti-konsultteja. Sokrates pysyi loppuun asti uskollisena kutsumukselleen. – Myös FT Heikki Mäki-Kulmala on seurannut sisäistä ääntään kirjoittamalla vuodesta 1996 Aikalaiseen kolumneja. Niistä 94 kappaletta julkaistiin 2011 yksissä kansissa. HMK olisi voinut keskittyä tieteen tekoon ja jättää kolumninteon toisille. Kuitenkaan Heikki ei Aikalaisen onneksi ole voinut mitään luonteelleen eikä kohtalolleen. Lue lisää »

Veitsen terällä – Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Toim. Riitta Hannus, Sirkku Mehtola, Luru Natunen ja Auli Ojuri. Ensi- ja turvakotien liitto ry. raportti 13. 2011.

Veitsen terällä on asiallinen, yksityiskohtainen ja johdonmukainen raportti naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Teemoja käsitellään kirjoittajasta riippuen vaihtelevalla perusteellisuudella, mutta kattavuudeltaan tämä on ansiokas kirja. Teos on osa Ensi- ja turvakotien liiton projektia ”Miina – väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen”. Lue lisää »

Kai Häggman: Sanojen talossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan. SKS 2012.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran alkuperäisessä sinetissä lukee ”Pysy Suomessa pyhänä”. Seuran perustamisesta 1890-luvulle asti sen jäsenet Lönnrotin ja Snellmanin johdolla kokoontuivat Aleksanterin yliopiston suojissa, kunnes saivat oma talon vastapäätä Ritarihuonetta ja lähellä senaatin rakennuksia.  Suurmiesten vetämänä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sai kansallisen tieteen ja kulttuurin edistämistehtävän, joka koettiin juhlapuheissa pyhäksi. Lue lisää »

Monissa ampumistapauksissa on käynyt ilmi, että tieto surmaajan aikeista ei ole kulkenut ajoissa vanhempien korviin, vaikka toverit ovat tienneet surmaajan aikeista. – Vuorovaikutus on saatava kuntoon. Sillä tavoin monet näistä tapauksista olisivat ehkäistävissä, professori Petri Nokelainen sanoo.

Metallinpaljastimet, lukitut ovet ja vahtimestarien määrän lisääminen eivät ole ratkaisu koulusurmien ehkäisemiseen.

Tutkimusten mukaan toimivampia keinoja ovat ne hitaammat ja vaativammat konstit, kuten koulukiusaamisen lopettaminen, koulun yhteisöllisyyden lisääminen ja mielenterveysongelmien hoitaminen.

Maaliskuussa sattuneen Oriveden ampumistapauksen jälkeen kouluissa huolestuttiin taas. Julkisessa keskustelussa vaaditaan koulujen turvallisuuden lisäämistä.

– Tutkimustieto osoittaa, että kurin ja tarkkailukeinojen lisääminen ei ole toimiva ratkaisu. Turvallisuutta pitää voida lisätä muilla keinoin, Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori Petri Nokelainen sanoo.

Monissa ampumistapauksissa tieto surmaajan aikeista ei ole kulkenut ajoissa vanhempien korviin. Lapset eivät ole uskaltaneet sanoa vanhemmille tai opettajille, että se tyyppi laittoi viestin, että se tulee tappamaan kaikki huomenna. Lue lisää »

Anu Järvensivu

Muutos on kummallinen juttu. Joskus sitä ei ollenkaan huomaa, toisinaan se räjähtää silmille. Useimmiten silmille räjähtävä muutos harmittaa ja ahdistaa. Esimerkiksi minusta tuntuu pahalta, että tutkijan työ on muuttunut suurelta osin toimistosihteerin työksi. Työelämän muutoksia kuvittelen kuitenkin ymmärtäväni. Toisin on monien muiden muutosten laita.

Aivan sattumalta huomasin katseeltani piilossa olevan yhteiskunnallisen muutoksen, joka on vaikuttanut elämääni paljon ja vieläpä varsin myönteisesti. Lue lisää »

Teemu Launis

Pienten lasten suusta kuulee kiehtovia asioita. Mehiläiset voivat imettää, norsun kärsästä voi suihkuta vaapukkamehua. Sateenkaarta voi säilyttää aarrearkussa.

Piirustuksia ja rakennelmia eivät myöskään säännöt kahlitse. Taivas voi olla vihreä ja maa punainen. Vesivärit ja sormimaalit muotoutuvat eriskummallisiksi abstrakteiksi muodoiksi ja väriyhdistelmiksi. Legorakennelman  huipulla voi olla ovi, joka ei johda minnekään. Lue lisää »

Tuloerojen tutkija Elina Tuominen ei usko täysin tasaiseen tulonjakoon. – Pidän utopistisena ajatusta, että kaikilla olisi täysin samat tulot.

Jyrkät tuloerot eivät edistä talouskasvua. Niistä on päinvastoin haittaa talouskasvulle, mutta negatiivinen vaikutus lievenee sitä mukaa mitä rikkaammaksi maa kehittyy.

– On väitetty, että tuloerojen kasvu olisi kaikille hyödyksi, mutta tilastojen mukaan ylimpien tulojen kasvu ei heijastukaan koko yhteiskunnan hyväksi talouskasvun mielessä, sanoo tutkija Elina Tuominen.

Tuominen tekee Tampereen yliopistossa kansantaloustieteen väitöskirjaa tuloerojen yhteydestä talouskasvuun. Tutkimus perustuu kansainväliseen tilastoaineistoon, joka ilmaisee, kuinka suuren osuuden tuloista eniten tienaava prosentti väestöstä ansaitsee.

Tuomisen aineisto kattaa yli 20 maata. Joistakin maista on käytössä pitkiä, lähes vuosisadan pituisia aikasarjoja. Hän on laskenut tuloerojen vaikutuksia yhden vuoden, viiden vuoden ja 10 vuoden aikajaksoilla. Lue lisää »

Valokuvaaja Teemu Launis tuunasi Pinnin edustan viherkampukseksi Minna Santaojan antaman vision pohjalta.

Minun kampukseni: Ympäristöpolitiikan tutkija Minna Santaoja

Tampereen yliopiston kampus tarvitsee penkkejä ja pöytiä, paikkoja keskusteluun, lueskeluun ja kirjoittamiseen, tiivistetysti sanoen: Lisää vihreää ja elämää!

Näin visioi ympäristöpolitiikan tutkija Minna Santaoja, joka on tehnyt monenlaista työtä ympäristön ja luonnon puolesta. Hän on ympäristönsuojelutekniikan insinööri ja Tampereen yliopiston entinen ekokampuskoordinaattori, joka tekee nyt väitöskirjaa luontoharrastajista luontotiedon tuottajina.

Lisäideoita Santaoja sai ystävältään Jere Niemiseltä, joka on ympäristöpolitiikan tutkija ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja.

Santaoja myöntää viherkampuksen ongelmaksi sen, että kesä on lyhyt ja yliopisto silloin hiljainen. Lue lisää »

Keskustelua

Viime viikkoina on julkaistu kaksi Tampereen yliopistoa koskettaneen kansallisen arvioinnin loppuraporttia: OKM:n selvitys yliopistolain uudistuksen vaikutuksista ja KKA:n Tampereen yliopistolle määräämä uusinta-auditointi. Kummankin arviointiprosessin legitimiteettiä voi kritisoida, ja toivonkin näin tehtävän. Kuitenkin arviointien osittain samansuuntaiset tulokset ovat huomioimisen arvoisia: ne kertovat karua kieltään yliopistojen johtamiskulttuurista ja avoimuudesta. Lue lisää »