Aihe: Yliopisto

Opiskelijakortti

Eri puolilla yliopistoa on viime aikoina väsätty ”painotettuja toimenpiteitä vuodesta 2010 lähtien” ja käynnistymässä on ankara opetuksen kehittämistyö. Erinäisten sääntö- ja sopimusluonnosten vilistessä ohi silmien ei yksi paperi eroa muista, mutta strategiaa kai tässä jalkautetaan.

Suomalaisyliopistot heikosti resursoituja

Suomalaisyliopistojen aineelliset resurssit ovat niin vähäiset, etteivät ne yllä tasavertaiseen kilpailuun kansainvälisten huippuyliopistojen kuten Cambridgen, Harvardin ja Stanfordin yliopistojen kanssa. Suomalaiset yliopistot näyttävät kansainvälisessä vertailussa pikemminkin opetusteollisuuden haaralta kuin tutkimusyliopistoilta. Näin arvioi Tampereen yliopiston Yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtaja, professori Risto Heiskala puheessaan Suomen tieteen tila ja taso -raportin julkaisutilaisuudessa marraskuussa.

Yhteiskuntatieteilijät salaa darwinisteja

Yhteiskuntatieteiden opiskelijoista 11 prosenttia ilmoittaa suhtautuvansa biologisiin selityksiin myönteisemmin kuin uskaltaa muille myöntää. Miesopiskelijoista lähes kuudesosa (15%) näyttää salaavan todellisuuden luonnetta koskevia näkemyksiään. Tämä käy ilmi Janne Kivivuoren ja Petteri Pietikäisen opiskelijoiden ihmiskuvia koskeneesta kyselystä.

Asiantuntemusta on – pelaako vuorovaikutus?

Akateeminen puheviestintä. Kuinka opettaa puheviestintää yliopisto-opiskelijoille? Toim. Merja Almonkari ja Pekka Isotalus. Finn Lectura 2009.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (asetus 794/2004) vaatii, että viestintätaidot ovat alemman tutkinnon suorittaneilla riittävät ja ylemmän tutkinnon suorittaneilla hyvät. Näihin tavoitteisiin on Suomen eri yliopistoissa ja korkeakouluissa koulutettu jo kauan, kussakin tahollaan ja tavallaan. Puheviestinnän kouluttajat ovat toimineet yksiköissään monesti varsin yksin. Yhteisiä koulutustavoitteita ja tutkittua tietoa opetuksen menetelmistä ja vaikutuksista on kaivattu jo pitkään.

Helppoa muutosta ei ole

Vuonna 2004 kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa tehtiin laitosrakenneuudistus ja perustettiin Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu. Viisi vuotta myöhemmin laitosrakenneuudistuksen hyödyt näkyvät lähinnä opetuksessa ja organisaation arjessa. Kauppakorkeakoulun perustamisen hyödyt ovat jääneet vähäisemmiksi.

Akateeminen hohto kaipaa kirkastusta

Ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet henkilöstöpolitiikassaan yliopistoja paremmin. Yliopistot tarjoavat pätkätöitä ja epätasaista palkkausta, kun ammattikorkeakoulut houkuttelevat vakituisilla työsuhteilla ja tasaisella palkkauksella. Tiedot käyvät ilmi 25 maata kattavasta vertailututkimuksesta Changing Academic Profession, johon Suomessa vastasi 1 453 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työntekijää. Suomen kyselyosuuden toteutti Tampereen yliopiston Higher Education Group vuosina 2007-2008.

Sosiaalisuus katosi yliopistosta

Sosiaalisuus on kadonnut yliopistosta. Sosiologian emeritusprofessori Raimo Blom harmittelee, että yliopisto on muuttunut hierarkkiseksi kiintiöyhteisöksi, jonka elämä on kiireistä ja ilotonta. Blom kirjoittaa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan 60-vuotisjuhlakirjassa, että yliopiston eri tasojen välillä vallitsee kilpailu, joka ei johdu luonnevioista vaan kilpailun pakkolaista. Kilpailun kohteina ovat virkapaikat, palkat, määrärahat, julkisuus ja arvoasemat.

Yliopiston sosiaalisuus muutti muotoaan

Pelitutkija Annakaisa Kultima uskoo, että yliopiston sosiaalisuus on siirtynyt uusiin paikkoihin. – Ehkä se yhteisöllisyys on erilaista tai eri paikassa, se ilmenee eri tavalla. En tiedä tunnenko yhteisöllisyyttä koko yliopiston tasolla, mutta ehkä se on siirtynyt pienempiin ryhmiin. Esimerkiksi hypermedialabran porukka, niin tunnen kyllä tosi vahvasti kuuluvani heihin.

Formaattiyhteiskunta

Meitä tutkijoita on jo pitkään patistettu tuotteistamaan oma osaamisemme. Neuvokas tutkija osaa hyödyntää omat tutkimustuloksensa ja tehdä niistä kaupallisesti kannattavaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden visioissa siintää luova akateeminen yritysklusteri, jossa väitelleet tutkijat eivät jää apurahojen varaan roikkumaan vaan perustavat yrityksiä, jotka imuroivat Tekesin ja Sitran rahat yliopistolle.

”Maksuton koulutus on epäoikeudenmukaista”

Maksuton korkeakoulutus on yleisen uskomuksen vastaisesti epäoikeudenmukaista. Näin väittävät korkeakouluhallinnon tutkijat Seppo Hölttä ja Jussi Kivistö tuoreessa artikkelikokoelmassa Kuka maksaa ja miten? Lukukausimaksuista käytyä keskustelua he moittivat pinnalliseksi. Maksuttomuuden vaatimus hyväksytään annettuna, ja maksullisuutta pidetään automaattisesti oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vastaisena.