Aihe: Yliopisto

Korpus helpottaa kielentutkijan työtä

”Kieliin on ollut kiinnostusta jo ihan kouluajoista asti, ei se ole niinkään rajoittunut pelkästään englantiin, vaan on enemmän yleiskielitieteellistä. Englantilaisen filologian opinnoissa eniten alkoivat kiinnostaa nämä korpusasiat ja aika paljon professori Juhani Rudangon ansiosta myös tämä diakroninen syntaksintutkimus.”

Tuottavuusajattelu voi heikentää tuottavuutta

Tuottavuuteen pyrkiminen voi jopa heikentää tuottavuutta julkishallinnossa. Näin kirjoittaa Tampereen yliopiston kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri toimittamassaan artikkelikokoelmassa Paras mahdollinen julkishallinto?.

Vakkuri arvostelee tapaa etsiä tehokkuuden ongelmaan ratkaisua mittareista tai malleista kuten liikekirjanpidon soveltamisesta julkishallintoon, kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tai valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta.

Yliopisto säilyi uudistusmyllyssä

Tavarat ja palvelut siirtyvät, rajat kaatuvat ja ilmansuunnat vaihtuvat, kun hallinnonuudistus ryskyttää eteenpäin. Tämän uudistuskierroksen suurin uutinen on se, että yliopisto näyttää melkein ainoana laitoksena säilyttävän oman nimensä. Muut valtionhallinnon instituutiot ovatkin jo menettäneet identiteettinsä.

Oikeudenmukaisuus selittää tuloksellisuutta

Päätöksenteon menettelytapojen oikeudenmukaisuus osoittautui keskeiseksi tekijäksi yliopistojen tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Monet ongelmat liittyvät kolme vuotta voimassa olleeseen uuteen palkkausjärjestelmään.

Palkanjaon ja oman toiminnan tuloksellisuuden välillä koettiin epäsuhtaa siten, että mitä tuloksellisemmaksi oman työnsä arvioi, sitä enemmän epäoikeudenmukaisuutta koki palkanjaossa eli palkan ja oman panostuksen suhteessa.

Teatteri tukee yhteiskuntaa

– Meidän käsitys teatterista on vähän laajempi kuin se, että teatteri on teatteria. Meille teatteri on yhteiskunnan osa, osa hyvinvointipalveluja, toteaa Tutkivan teatterityön keskuksen johtaja Mika Lehtinen.

Tutkivan teatterityön keskus on Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen (Näty) asiantuntija- ja erityisyksikkö, jonka toiminta käynnistyi 2007 vuoden lopussa. Lehtisen mielestä keskuksen on hyvä toimia nimenomaan Tampereen monialaisessa yliopistossa, koska silloin teatteri voidaan nähdä laajemmin. Keskus tekee yhteistyötä muun muassa tiedotusopin laitoksen sekä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Tauchi-yksikön kanssa.

Turun tulosvertailu heikolla pohjalla

Turun yliopiston koulutussosiologien tutkimus Suomen yliopistojen tieteellisen toiminnan tuloksellisuudesta on osoittautunut menetelmiltään epäluotettavaksi.

Panosten ja tulosten epälooginen määrittely johti tutkimuksessa siihen, että Tampereen lääketiede tulkittiin alallaan valtakunnan heikoimmaksi, vaikka se on onnistunut hankimaan jopa 20 kertaa muita enemmän yksityistä tutkimusrahaa. Tämä menestys määriteltiin laskelmassa tappioksi.

”Yliopisto kaipaa vahvaa johtajuutta”

Yliopistosta ei tule bisnestä, mutta vahvan johtajuuden se saa. Rehtori Kaija Holli ja hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo ovat yhtä mieltä siitä, miten Tampereen yliopisto kulkee kohti uuden yliopistolain aikaa.

– Asiantuntijaorganisaatio ei ole tottunut siihen, että sitä johdetaan eivätkä siellä työskentelevät ole halunneet tulla johdetuiksi. Tämän vuoden aikana on käynyt ilmi, että kyllä täällä meidän yliopistossa kaivataan vahvaa johtajuutta, Holli sanoo.

Uuteen yliopistoon

Viimeksi kuluneen vuoden aikana suomalaisia yliopistoja on uudistettu kohisten. Kesällä voimaan astunut yliopistolaki on käytännössä tarkoittanut aikamoista muutostöiden savottaa ennen kaikkea yliopistojen yleishallinnossa, taloushallinnossa ja yliopistojen sisäisissä säännöstöissä. Talouden näkökulmasta emme ole enää ensi vuoden alusta valtion virasto, pikemminkin taloudenpidon tulee vastata yksityisen yrityksen toimintaa. Myös henkilöstön asema muuttuu, siirrymme valtion virkamiehistä työsopimussuhteisiin, tämä taas merkitsee monien oikeuksien ja velvollisuuksien muutoksia. Sen sijaan itse tutkimukseen ja opetukseen taikka opiskelijoiden asemaan yliopiston juridisen aseman muutoksella ei ole juurikaan vaikutuksia.

Aseveljien akatemia

Tampereen punaiseksi väitetty yliopisto syntyi asevelihengen tuloksena, kun kokoomuslainen Yrjö Silo (1917–1982) rintamakavereineen taisteli Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Tampereelle.

– Asevelipoliitikot antoivat merkittävän panoksen sille, että yliopisto tänne saatiin, sanoo Elina Martikainen, jonka Suomen historian lisensiaatintyö Yrjö Silosta ja aseveljeyden hengestä tarkastettiin marraskuussa.

Akateeminen ajattelu ei riitä työnantajalle

Akateeminen koulutus avartaa ajattelua ja kehittää hahmotuskykyä myös työelämää varten. Työnantajat vaativat kuitenkin konkreettisia käytännön taitoja, joita olisi hyvä opettaa enemmän yliopistossakin.
Anna Halonen tutki sosiaalipsykologian gradussaan Tampereen yliopistosta valmistuneiden sosiologien ja sosiaalipsykologien työllistymistä.