Aihe: Yliopisto

Virrassa vetää – lisälämmittimiä luvassa

Jo syksystä lähtien osassa Virran toimistotiloista on ollut kylmempää kuin toisissa. Ensimmäisten pakkasten jälkeen lämpölinjat säädettiin ja oletettiin, että ongelma korjaantuu tällä. Ei korjaantunut. Huoneissa työskentelevät henkilöt totesivat, että niissä vetää.

Urakoitsija teetti lämpökamerakuvauksen ennen joulua. Lämpökamerakuvauksen perusteella todettiin, että ongelma on karmin ja puitteen välissä.

Kiinnostus tuntemattomaan vei etnomusikologin nenetsien jäljille

”Olen tullut yliopistolle opiskelemaan etnomusikologiaa vuonna 1983 Kaakkois-Suomesta, Imatralta. Siellä syttyi maantieteellisen sijainnin ja omien karjalaisten sukujuurteni välityksellä vastustamaton kiinnostus ja kummastus Neuvostoliittoa kohtaan. Imatra on rajakaupunki, ja siellä rautaesirippu oli todella tukevasti paikoillaan 1990-luvun alkuun saakka. Haaveilin tuolloin vapaasta rajanylityksestä ja vaikkapa pyöräretkestä Jääskeen.”

Tottijärvikin iloitsi uudesta yliopistosta

Yhteiskunnallisen Korkeakoulun tulo teki Tampereesta yliopistokaupungin vuonna 1960, vaikka yliopistoksi koulu muuttuikin vasta 1966. Se ei ollut vain Tampereen vaan koko maakunnan ylpeyden aihe.

Yliopiston historiaa tutkinut Mervi Kaarninen kertoo, että yliopiston päärakennus oli 1960-luvulla nähtävyys, jota tultiin katsomaan kaukaakin.

Tampereelta ja Kuopiosta parhaat terveyskeskustaidot

Kuopion ja Tampereen yliopistoista valmistuneet lääkärit ovat muita tyytyväisempiä peruskoulutuksessa saatuun terveyskeskustyön opetukseen. Tämä käy ilmi Lääkäri 2008 -kyselytutkimuksesta, joka suunnattiin vuosina 1997–2006 valmistuneille lääkäreille.

Tulos vahvistaa aiempina vuosina tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan Kuopiosta ja Tampereelta valmistuneet lääkärit ovat toistuvasti olleet tyytyväisempiä koulutukseensa kuin vanhemmista yliopistoista, Helsingistä, Turusta ja Oulusta valmistuneet.

Työkykyraha ratkaisi yliopistojen eläkevarat

Työeläkelaitos Varma sai viime vuonna kaikkien Suomen yliopistojen eläkkeet hoitoonsa, koska lupasi niille reilusti tukea työkyvyn ylläpitämiseen. Kilpailijat närkästyivät siitä, että Varma käytti kilpailussa anteliaita työhyvinvointirahoja houkuttimena. Asiasta uutisoi Kauppalehti tiistaina 26.1.

– Yliopisto on varmasti näistä hyvin tarkka, se on ilmeisesti ollut ylivoimaisesti paras tarjous. Tiedän sen, että he käyvät Ilmarisen kanssa voimakasta kilpailua näistä isoimmista kohteista, toteaa Tampereen yliopiston vakuutustieteen yliopettaja Pauliina Havakka.

Korpus helpottaa kielentutkijan työtä

”Kieliin on ollut kiinnostusta jo ihan kouluajoista asti, ei se ole niinkään rajoittunut pelkästään englantiin, vaan on enemmän yleiskielitieteellistä. Englantilaisen filologian opinnoissa eniten alkoivat kiinnostaa nämä korpusasiat ja aika paljon professori Juhani Rudangon ansiosta myös tämä diakroninen syntaksintutkimus.”

Tuottavuusajattelu voi heikentää tuottavuutta

Tuottavuuteen pyrkiminen voi jopa heikentää tuottavuutta julkishallinnossa. Näin kirjoittaa Tampereen yliopiston kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri toimittamassaan artikkelikokoelmassa Paras mahdollinen julkishallinto?.

Vakkuri arvostelee tapaa etsiä tehokkuuden ongelmaan ratkaisua mittareista tai malleista kuten liikekirjanpidon soveltamisesta julkishallintoon, kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tai valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta.

Yliopisto säilyi uudistusmyllyssä

Tavarat ja palvelut siirtyvät, rajat kaatuvat ja ilmansuunnat vaihtuvat, kun hallinnonuudistus ryskyttää eteenpäin. Tämän uudistuskierroksen suurin uutinen on se, että yliopisto näyttää melkein ainoana laitoksena säilyttävän oman nimensä. Muut valtionhallinnon instituutiot ovatkin jo menettäneet identiteettinsä.

Oikeudenmukaisuus selittää tuloksellisuutta

Päätöksenteon menettelytapojen oikeudenmukaisuus osoittautui keskeiseksi tekijäksi yliopistojen tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Monet ongelmat liittyvät kolme vuotta voimassa olleeseen uuteen palkkausjärjestelmään.

Palkanjaon ja oman toiminnan tuloksellisuuden välillä koettiin epäsuhtaa siten, että mitä tuloksellisemmaksi oman työnsä arvioi, sitä enemmän epäoikeudenmukaisuutta koki palkanjaossa eli palkan ja oman panostuksen suhteessa.

Teatteri tukee yhteiskuntaa

– Meidän käsitys teatterista on vähän laajempi kuin se, että teatteri on teatteria. Meille teatteri on yhteiskunnan osa, osa hyvinvointipalveluja, toteaa Tutkivan teatterityön keskuksen johtaja Mika Lehtinen.

Tutkivan teatterityön keskus on Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen (Näty) asiantuntija- ja erityisyksikkö, jonka toiminta käynnistyi 2007 vuoden lopussa. Lehtisen mielestä keskuksen on hyvä toimia nimenomaan Tampereen monialaisessa yliopistossa, koska silloin teatteri voidaan nähdä laajemmin. Keskus tekee yhteistyötä muun muassa tiedotusopin laitoksen sekä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Tauchi-yksikön kanssa.