Aihe: Yliopisto

Sosiaalinen media avartaa opetusta

Sosiaalista mediaa ei voi enää sivuuttaa opetuksessa, sillä verkossa toimiminen on osa nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Työskentely verkossa on luontevaa etenkin nuorille, ja siksi myös opettajien kannattaisi jo peruskoulussa nähdä sosiaalisen median mahdollisuudet opetuksessa. Tätä mieltä on sosiaalista mediaa opetuksessa tutkinut Joanna Muukkonen. Muukkonen on mukana Avoimet verkostot oppimiseen -tutkimushankkeessa, jota koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Kohteliaisuus koetuksella

Kun englannin kääntämisen lehtori Kate Moore muutti New Yorkista Suomeen, hän hämmästyi yliopiston luokkahuoneiden hiljaisuutta ja opiskelijoiden pälyileviä katseita. Hän halusi saada opiskelijat osallistumaan, mutta huomasi, että Suomessa sen eteen saa tehdä paljon töitä.

Tieteen tulokset tehdään etelässä

Tampereen yliopisto paransi sijoitustaan verrattuna aiempaan, vuonna 2002–2006 tehtyyn tutkimukseen. Tampereen yliopiston humanistiset tieteet säilyttivät asemansa alansa parhaana yksikkönä Suomessa. Terveystieteet nousivat oman alansa kakkossijalle. Kasvatustieteet ja yhteiskuntatieteet nousivat kaksi pykälää.

Kestääkö siivet, jaksanko lentää?

Me opiskelijaterveydenhoidossa mielenterveystyötä tekevät kuulemme päivittäin tarinoita kasvusta, jossa hauraat juuret on katkottu moneen kertaan tai laho on nakertanut ne melkein poikki ja lupaavasti kasvuvauhtiin päässyt taimi uhkaa lakata kasvamasta ja menettää vehreytensä, ellei kaadu kokonaan. Tapaamme myös nuoria riittävästi valoa sekä ravinteita saaneita vahvajuurisia puita, jotka joutuessaan uuteen metsään, yliopistoyhteisöön ja opiskelukaupunkiin, päätyvät välillä tilanteisiin, joissa oksia katkeilee ja juurista ei saa riittävästi voimaa päästä eteenpäin.

Yliopisto remonttiin

Tulossa on muutos. Tampereen yliopiston rehtoraatti ohjaa yliopistoa kohti uudistusta, joka koskee strategiaa, sisältöjä, toimintatapoja, rakenteita ja rahoitusmallia.

– Meidän täytyy tehdä totaaliremontti täällä yliopistossa, jotta me pärjätään tulevaisuudessa, sanoo rehtori Kaija Holli.

Opiskelijakortti

Eri puolilla yliopistoa on viime aikoina väsätty ”painotettuja toimenpiteitä vuodesta 2010 lähtien” ja käynnistymässä on ankara opetuksen kehittämistyö. Erinäisten sääntö- ja sopimusluonnosten vilistessä ohi silmien ei yksi paperi eroa muista, mutta strategiaa kai tässä jalkautetaan.

Suomalaisyliopistot heikosti resursoituja

Suomalaisyliopistojen aineelliset resurssit ovat niin vähäiset, etteivät ne yllä tasavertaiseen kilpailuun kansainvälisten huippuyliopistojen kuten Cambridgen, Harvardin ja Stanfordin yliopistojen kanssa. Suomalaiset yliopistot näyttävät kansainvälisessä vertailussa pikemminkin opetusteollisuuden haaralta kuin tutkimusyliopistoilta. Näin arvioi Tampereen yliopiston Yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtaja, professori Risto Heiskala puheessaan Suomen tieteen tila ja taso -raportin julkaisutilaisuudessa marraskuussa.

Yhteiskuntatieteilijät salaa darwinisteja

Yhteiskuntatieteiden opiskelijoista 11 prosenttia ilmoittaa suhtautuvansa biologisiin selityksiin myönteisemmin kuin uskaltaa muille myöntää. Miesopiskelijoista lähes kuudesosa (15%) näyttää salaavan todellisuuden luonnetta koskevia näkemyksiään. Tämä käy ilmi Janne Kivivuoren ja Petteri Pietikäisen opiskelijoiden ihmiskuvia koskeneesta kyselystä.

Asiantuntemusta on – pelaako vuorovaikutus?

Akateeminen puheviestintä. Kuinka opettaa puheviestintää yliopisto-opiskelijoille? Toim. Merja Almonkari ja Pekka Isotalus. Finn Lectura 2009.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (asetus 794/2004) vaatii, että viestintätaidot ovat alemman tutkinnon suorittaneilla riittävät ja ylemmän tutkinnon suorittaneilla hyvät. Näihin tavoitteisiin on Suomen eri yliopistoissa ja korkeakouluissa koulutettu jo kauan, kussakin tahollaan ja tavallaan. Puheviestinnän kouluttajat ovat toimineet yksiköissään monesti varsin yksin. Yhteisiä koulutustavoitteita ja tutkittua tietoa opetuksen menetelmistä ja vaikutuksista on kaivattu jo pitkään.

Helppoa muutosta ei ole

Vuonna 2004 kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa tehtiin laitosrakenneuudistus ja perustettiin Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu. Viisi vuotta myöhemmin laitosrakenneuudistuksen hyödyt näkyvät lähinnä opetuksessa ja organisaation arjessa. Kauppakorkeakoulun perustamisen hyödyt ovat jääneet vähäisemmiksi.